Venäjä oli todella osana aseellista konfliktia Persiassa ensimmäisen maailmansodan aikana, vuoden 1914 loppupuolelta aina Venäjän vallankumoukseen vuoteen 1917 asti. Virallisesti Persia oli puolueeton sodan aikana, mutta käytännössä alueella oli niin Britannian kuin Venäjänkin joukkoja. Brittiläis-venäläinen akseli kahakoi alueella ottomaaneja vastaan etujaan valvoessaan. Alue oli strategisesti kiinnostava luonnonvarojensa sekä keskeisen sijaintinsa takia.
Brittien ja afgaanien välillä ei sodittu 1. maailmansodan aikana - tosin alle vuosi sen päättymisen jälkeen erillisessä konfliktissa, toukokuusta elokuuhun vuonna 1919. Kyseessä oli kolmas afgaanisota, jossa vaikuttivat taustalla Afganistanin itsenäisyyspyrkimykset vastoin Brittiläisen...
Näyttäisi siltä, että Roger de Rabutinin runoja ei ole luultavasti suomennettu. Hänen runojaan ei löydy yhtään Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/. Tietokanta ei ole kattava, joten on mahdollista, että jossakin sen ulkopuolelle jääneessä lehdessä, pienjulkaisuissa tai muissa hankalammin tavoitettavissa lähteissä, mutta todennäköisesti suomennoksia ei kuitenkaan ole.
Alla aineistoa, josta toivottavasti on apua opinnäytetyöhösi. Ensimmäinen on kirja, sen alla on artikkeleita ja alinna opinnäytetöitä.
- Musiikin filosofia ja estetiikka : kirjoituksia taiteen ja populaarin merkityksistä / Juha Torvinen & Alfonso Padilla (toim.) (Yliopistopaino, 2005)
- Demokratian "metodi" musiikkikasvatuksessa / Lauri Väkevä ja Heidi Westerlund (Musiikkikasvatus 2006 : 1-2, s. 33-38)
- Kellareista koulun penkille : rytmimusiikin opetus korostaa käytännönläheisyyttä, sosiaalisuutta ja selkeitä yhteyksiä oppiaineiden välillä / Jussi Kainulainen (Rondo liitto 2002 : 3, s. 25-29)
- Madonna & Mozart / Kuusisaari, Harri (Rondo 1996 : 9, s. 11)
- Musiikkikulttuurien murros koulujemme musiikinopetuksessa [Elektroninen...
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasampo.fi:n sivuilta löytyy tietoa Merikarvialla syntyneistä/asuvista kirjailijoista.
Tässä linkki Kirjasammon listaukseen kirjailijoista, joiden synnyin- tai asuinpaikkakunnaksi on merkitty Merikarvia: http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/obj%3Ahttp%253A%252F%252Fsws.g…
Mukana on ainoastaan kaksi elossa olevaa kirjalijaa: Juhani Syrjä (s. 1947) ja Antti Seppä (s. 1934).
Kirjasammon kirjalilija-artikkelit sisältävät elämäkertatietoa, bibliografiatietoa sekä linkkejä kirjailijoita käsitteleviin verkkolähteisiin.
Verkosta löysin myös dekkarikirjailija Juha Mäntylän (s. 1979), joka on syntyny Merikarvialla ja asuu nykyään Lapualla.
Tässä tietoa hänestä: http://helemi.lapua.fi/index.php?iContentID=938...
Väestötietojärjestelmän suomalaisessa nimiaineistossa oli syyskuussa 2014 tehdyssä poiminnassa 8907 Aki-nimistä elossa olevaa Suomessa tai ulkomailla asuvaa Suomen kansalaista. Ensimmäisenä etunimenä Aki oli 8129 miespuolisella henkilöllä ja toisena tai kolmantena etunimenä 778 miespuolisella henkilöllä. Luetteloita suomalaisten etunimistä ja niiden yleisyydestä löytyy osoitteesta: https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/none
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelussa voi lisäksi tutkia tietyn etu- tai sukunimen esiintymistä eri vuosikymmenillä syntyneiden keskuudessa. Tässä aineistossa ovat mukana myös kuolleet henkilöt. Nimipalvelun mukaan Aki-nimi on kaikkiaan annettu 9497 henkilölle, joista alle 20 on ollut naisia. Suosituin tämä nimi on...
Me kirjastolaiset emme ole lakiasioiden ammattilaisia, joten varminta on kysyä asiasta asunto-osakeyhtiölain asiantuntijalta tai oman taloyhtiön isännöitsijältä.
Asunto-osakeyhtiölain 2 luvussa säännellään, että jos osakeryhmän omistusoikeus kuuluu useammalle kuin yhdelle omistajalle, he voivat käyttää osakkeenomistajan oikeuksia yhtiökokouksessa vain yhteisesti.
Osakeryhmän jakamattomuusperiaate on myös säännelty asunto-osakeyhtiölaissa. Jakamattomuusperiaate tarkoittaa, että yhtiökokouksessa osakkeita edustettaessa yhteisomistajien on joko lähetettävä yhteinen asiamies tai yhteisomistajilla täytyy olla valtuutus toisilta yhteisomistajilta osakkeiden edustamiseen. Osakeryhmä on äänestystilanteessa jakamaton.
http://www.finlex.fi/fi/laki/...
Tässä muutama teos: Flaceliere, Robert: Sellaista oli elämä antiikin Kreikassa , WSOY, 1980 (sisältää luvun 'Työt ja ammatit', jossa kerrotaan esim. maanviljelijöiden ja käsityöläisten käyttämistä työkaluista), Durant, Will: Kreikan kulttuuri Kreetan esihistoriasta roomalaisvalloitukseen saakka, WSOY, 1951 (sisältää luvun ' Työ ja varallisuus Ateenassa'), Otavan suuri maailmanhistoria 3, Helleenien maailma, Otava, 1983, Clark, Grahame : World prehistory in new perspective, Cambridge University Press, 1977 (käsittelee myös Kreikkaa, kuvia useista eri työkaluista).
Tosin en näitäkään teoksia selaamalla suoraan löytänyt tietoa juuri mainitsemastasi traakialaisesta kirveestä, mutta paljon tietoa tuolloin käytetyistä työkaluista yleensä....
Helsingin kaupunginkirjastossa Domus-nimistä lehteä on tilattu pääkirjastoon ja Rikhardinkadun kirjastoon. Pääkirjasto säilyttää lehteä kuluvan ja sitä edellisen vuoden ja Rikhardinkadun kirjasto kuluvan ja 5 edellistä vuotta.Kirjastot myyvät lehtiensä vuosikertoja kerran vuodessa 8.2. Lainan päivänä. Pääkirjasto myy siis 8.2.2001 vuoden 1999 ja Rikhardinkatu vuoden 1996 Domus-lehdet.
Museokorttia ei voi lainata Helmet-kirjastoista. Kortin voit ostaa Museokortti-museoista tai verkosta:
https://www.museot.fi/museokortti
Listan Museokortti-museoista löydät täältä:
https://www.museot.fi/museohaku/
DekkariNetistä osoitteessa http://www.tornio.fi/DekkariNetti on luetteloita eri vuosina julkaistuista dekkareista.
Mikäli haluat varmistaa, että mukana on varmasti kaikki tähän asti ilmestyneet dekkarit, voit tietenkin selailla kustantajien omia sivuja, ne löydät osoitteesta http://www.booknet.fi/ kohdasta Kustantajat.
Vallilan kaupunginosasta ei löydy omaa historiikkia, ainakaan kirjan muodossa. Tässä kuitenkin muutamia teoksia, joista saattaisi olla hyötyä: Kaija Hackzell & Kirsti Toppari, Oihonnankadulta Kumpulantielle - Helsingin vanhoja kortteleita 4. Helsinki 1991. Matti Koivumäki, Puu-Vallilan kasvot. Helsinki 2001. Anna-Maria Åström: Koti ja naapurusto - Helsingin koillislaita 1950-1960-luvulla. Teoksessa Koti kaupungin laidalla.Tampere 1999. Riitta Nikula, Yhtenäinen kaupunkikuva 1900-1930: suomalaisen kaupunkirakentamisen ihanteista ja päämääristä, esimerkkeinä Helsingin Etu-Töölö ja Uusi Vallila. Helsinki 1981. Kirjojen saatavuustiedot www.helmet.fi. Kannattaa ottaa yhteyttä myös kaupunginosayhdistykseen http://www.kaupunginosat.net/...
Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta "Linkki maailman runouteen" löytyy tietoja Alfred Tennysonilta suomennettuista runoista. Runo The Kraken ei tietokannasta löydy. Runoa ei löytynyt suomennettuna muistakaan lähteistä.
"Linkki maailman runouteen" http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi
Runo The Kraken löytyy alkuperäisenä sivulta http://classiclit.about.com/library/bl-etexts/atennyson/bl-aten-kraken…
Hei,
fyysisten kauppojen tarkan valikoiman selvittäminen ei ole mahdollista kuin käymällä katsomassa tai soittamalla kaupat läpi, mikä ei valitettavasti onnistu resursseillamme. Ulkomuistista ei myöskään tule mieleen, että olisin nähnyt Tea for one -settejä jossain kaupassa. Jos mahdollista, kannattaa kierrellä pienempiä käsityö- ja lahjatavaraliikkeitä, jotka myyvät keramiikkaa ja erilaisia käsintehtyjä tavaroita. Kyseisistä liikkeistä voisit hyvinkin löytää etsimäsi.
Nettikaupoista settiä löytyy runsaastikin. Useat ulkomaalaiset liikkeet tosin toimittavat tavaraa vain samaan tai vain tiettyihin maihin, eli toimitus Suomeen ei niiden kautta onnistu. Listattujen kauppojen kautta toimitus Suomeenkin pitäisi onnistua. Kauppojen luotettavuus...
Ellen Svinhufvudin kakun lisäksi ei löytynyt suoraan presidenteille nimettyjä ruokia. Puhutaan kylläkin Marskin vorschmackista, presidentti Mannerheimin lempiruoasta.
Anna-Maija Tantun toimittamassa teoksessa "Makujen ja elämysten Kultaranta : sesongin herkkuja kesälinnan keittiöstä" kerrotaan yleisemmin Kultarannan ruokaperinteistä ja juhlamenuista eri presidenttien aikana. Edellä mainitun kakun lisäksi kirjassa on Urho Kekkosen kirjoittama graavilohen resepti.
Kirjan tiedot ja saatavuus Helmet-kirjastoissa:
http://www.helmet.fi/record=b1064708~S9*fin
Kustaa Vilkunan teos ”Etunimet” (Otava, 2005) kertoo, että nimi ”Joonatan” on peräisin hepreankielisestä muodosta ”Jonathan”, jonka merkitykseksi on tulkittu ’Jahve antoi’ tai ’Jumalan lahja’. ”Raamatussa” nimi esiintyy kuningas Saulin vanhimmalla pojalla. 1980-luvulla nimen suosio kasvoi, vuonna 2002 se oli suomenkielisten poikiennimien listalla sijalla 30.
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että nimi ”Lenni” on lyhennelmä ruotsalaisesta nimestä ”Lennart”, joka puolestaan on peräisin nimestä ”Leonard”. Sen merkitys on ’rohkea leijona’. Etunimeä ”Lenni” annettiin 1900-luvun alussa, mutta sitten se harvinaistui, ennen kuin 1990-luvun lopulla sen vuosio alkoi kasvaa, ilmeisesti Lenni-Kalle Taipaleen myötä.
Otto Mannisen ensimmäinen suomennos Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista valmistui vuonna 1909. Teivas Oksalan mukaan Manninen muokkasi suomennosta, joka sai lopullisen muotonsa vuonna 1948. Muokattu suomennos ilmestyi Runebergin Runoteosten toisessa osassa.Johan Ludvig Runeberg: Runoteokset : 2 Fennicassa:https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3658330https://www.finlit.fi/fi/tietopaketit/j-l-runeberg-sksssa/j-l-runeberg-…http://www.runeberg.net/fin/b_2_t.html
Oppikoulun pääsytutkintojen toteuttamisesta säädettiin asetuksessa 481/1954: "Pääsytutkinto pidetään kesäkuun alussa ja välittömästi ennen syyslukukauden alkamista." Vuonna 1962 tutkintopäivät olivat 1. ja 2. kesäkuuta sekä 30. ja 31. elokuuta.
"Ensimmäiselle luokalle kesäkuun alussa tai ennen syyslukukauden alkamista pidettävässä pääsytutkinnossa pyrkivän tulee suorittaa tutkinto koulun opetuskielessä ja laskennossa. – Tutkintotehtävien laajuuden ja laadun määrää kouluhallitus ottaen huomioon, että tiedolliset vaatimukset vastaavat kansakoulun neljän alimman luokan oppimääriä."
"Kouluhallituksen tulee ennen huhtikuun 1 päivää ilmoittaa rehtorille, antaako se ensimmäiselle luokalle pyrkivien kirjalliset koetehtävät tai osan niistä. – Jos...
Internetistä löytyi seuraava selitys: "Sacred or spiritual marriage, union of archetypal figures
in the rebirth mysteries of antiquity and also in alchemy. Typical examples are the representation of Christ and the Church as bridegroom and bride
(sponsus et sponsa) and the alchemical conjunction of sun and moon."
Suomeksi suunnilleen: "Pyhä tai hengellinen avioliitto, esikuvallisten hahmojen liitto antiikin jälleensyntymisen salaisuuksissa sekä alkemiassa.
Tyypillisiä esimerkkejä ovat Kristus ja kirkko sulhasena ja morsiamena sekä auringon ja kuun alkemistinen yhteys."
