Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa on mikrofilmattuina tältä ajalta esimerkiksi Helsingin Sanomat, Uusi Suomi, Ilta-sanomat ja Hufvudstadsbladet. Täältä löytyy luettelo mikrofilmatuista lehdistä:
http://www.lib.hel.fi/Page/be6c5e1f-82b3-4e11-bd56-28e267bf9e63.aspx
Mikrofilmikopioita voi saada kaukolainana oman lähikirjaston kautta. Mikrofilmejä voi tulla itsekin kirjastoon lukemaan tai ottamaan kopioita Pasilan kirjaston aukioloaikoina:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/
Kansalliskirjastossa on lähes täydellinen sanomalehtikokoelma aina vuodesta 1771. Kannattaa ottaa yhteyttä kirjastoon etukäteen:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/kansallis…
Suomalaiset sukunimet -teoksessa Askolin-nimen katsotaan olevan kansainvälisempi versio Askola-nimestä. Askolan taustalla on Karjalassa jo 1500-luvulla käytetty miehennimi Asko sekä Luumäen ja Nuijamaan Askola-kylännimet. Askola tunnettiin kuitenkin nimenä keskiajalla myös Satakunnassa ja Lounais-Hämeessä, se voi olla myös läntistä germaanista vaikutusta. Tällöin sen pohjana olisi muinaissaksalainen nimiperhe Asi, Aso, Asik, Asicho, Asila, Asca, Asco, Aske ym.
1600- ja 1700-luvulla moni suomalainen nimi muukalaistettiin italialaisten ja ranskalaisten mallien mukaiseksi, ja tällöin Askolasta on ilmeisesti tullut Askolin.
Lähde: Mikkonen, Pirjo: Suomalaiset sukunimet (Weilin+Göös, 1993)
Kysymykseen voisi vastata vain "kyllä" on. Valokuvauksella on oma kirjastoluokkansa 75.7+, joka jakaantuu pienempiin ns. alaluokkiin: 75.72 on valokuvauksen tekniikka; 75.79+ on juuri valokuvauksen historiaa ja se jaakantuu vielä maittain, eli Suomen valokuvauksen historia on erikseen luokassa 75.792. Valokuvauksen historioissa on yleensä mukana jonkin verran myös kameroiden historiasta, mutta löydät niitä myös hakusanoilla kamerat + historia.
Suomalaisen valokuvauksen historiasta löydät mm. Jukka Kukkosen teoksesta "Valokuva taide" (1992) sekä hänen toimittamistaan kokoelmista "Varjosta" ja "Valoa".
Omakustanteisiin suhtaudutaan kriittisemmin kuin suurten kustantajien julkaisuihin. Kirjan tulisi olla yleisesti kiinnostava,esim. muistelmissa tulisi olla vaikka tämän alueen historiaa tms. Siitä tulisi löytyä uutta tietoa. Laatu on tietysti yksi kriteeri. Määrärahat ja hyllytila asettavat rajoituksensa: jokainen sentti hyllyssä maksaa.
Eräs kollega muisteli, että etsimäsi runo olisi vanha sananparsi, jossa olisi kirnuamisesta kyse, tyyliin kukin kirnuaa tyylillään tai jotain sen suuntaista. Muistaisiko joku palvelumme seuraajista vielä tarkemmin?
Kustantajan sivulla kerrotaan, että Marko Kitti on turkulainen kirjailija, joka on syntynyt vuonna 1970. Hän asuu nykyisin Englannissa. Lisätietoa hänen elämästään on kustannusosakeyhtiö Tammen verkkosivulla http://www.tammi.fi/kirjailijat1/-/author/name/KittiMarko Kirjailijasta on elämäkertatietoa myös kaunokirjallisuuden verkkopalvelussa Kirjasammossa http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176003850087 Kitti on julkaissut aiemmin kaksi aikuisten romaania ja kaksi novellikokoelmaa, joista on lisätietoa Joensuun seutukirjaston kokoelmaluettelossa http://jokunen.jns.fi/fin?formid=fulll&boo1=AND&dat0=marko+kitti&dat5=0…
Verkkohakuteos Wikipedian artikkeli Marko Kitistä sisältää myös tietoa kirjailijan elämästä ja...
Sangen lähelle kysymyksessä siteerattua runoa menee Otto Mannisen Pellavan kitkijä, jonka viimeinen säkeistö kuuluu näin:
"Pilvet on pilviä, vaikka ne kuinka
kullassa ruskotelkoot.
Toivot on turhia, vaikka ne kuinka
onnea uskotelkoot."
Pellavan kitkijä ilmestyi ensimmäisen kerran Mannisen esikoisrunokokoelmassa Säkeitä 1 vuonna 1905. Toki se löytyy myös Mannisen koottujen runojen kokoelmasta Runot (1950, viimeisin painos vuodelta 1992).
Selventäisiköhän tämä asiaa: flavonoidit ovat kemiallisia yhdisteitä, jotka syntyvät ikään kuin sivutuotteena kasvien aineenvaihdunnassa. Kasvien aineenvaihdunnan päätuotteita ovat sokerit ja muut yhdisteet, joita kasvi tarvitsee kasvaakseen ja kehittyäkseen. Sekundaarituotteet, kuten flavonoidit, toimivat usein kasvinsyöjien karkotteena. Jotkut flavonoidit suojaavat kasvia esim. viruksilta ja sienitaudeilta. Toiset flavonoidit tekevät kasvin kitkerän makuiseksi, mikä karkottaa kasvinsyöjäeläimiä (tosin ihmisen mielestä ne voivat tehdä kasvin houkuttelevammaksi). Muita kasvien sekundaariaineita ovat mm. tanniinit ja terpeenit.
Pirjo Kainulaisen ja Jarmo Holopaisen artikkelissa Ilman epäpuhtauksien ja ilmaston muutoksen vaikutukset...
Helppolukuisia ja toimintaa sisältäviä klassikkoja voisivat olla vaikkapa Mika Waltarin Fine van Brooklyn (149 s.), John Steinbeckin Hiiriä ja ihmisiä (133 s.) ja Jack Londonin Erämaan kutsu (120 s.).
Tässä muutamia vinkkejä: Thomas Brezinan Seitsemän Tassua ja Penny ovat suosittuja koirakirjoja, smaoin Tuula Kallioniemien Salainen koiranpentu, Jorma Kurvisen Susikoira Roi -kirjat sekä Uma Aaltosen Colette, pieni musta koira.
Duodecim - lehdestä (1997/17) löytyy kolme kaksisuuntaista mielialahäiriötä käsittelevää artikkelia:
Kaksisuuntainen mielialahäiriö - haaste nuorisopsykiatrialle
Kaksisuuntainen mielialahäiriö ja psykoterapiat sekä
Onko kaksisuuntatainen mielialahäiriö unohdettu?
Lehden saatavuustiedot voit tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi
Internetissä käy katsomassa nämä linkit:
http://www.mtkl.fi/kasikadessa/uusi/nettivinkkeja102.htm
http://www.mielenterveys-taimi.fi/taimikko/jutut/kaksisuuntainen.htm
Kirjallisuuden puolelta voisit tutustua ainakin näihin:
Jamison, Kay Redfield
Levoton mieli : maanis-depressiivisen psykologin muistelmat
Aer, Juhani
Kaksisuuntainen mielialahäiriö : ohje potilaalle ja omaisille
Mielialahäiriön masennusvaiheesta...
Taideteollisen korkeakoulun lopputöiden tiivistelmiä on luettavissa kirjaston sivulla
(http://www.aralis.fi/page.asp?path=9278,9289,9751,9779 ).
Aralis etusivu > Taideteollisen korkeakoulun kirjasto > Kokoelmat > Opinnäytteet.
Lopputöiden arvostelulausunnot ovat luettavissa paikan päällä kirjastossa. Arvostelulausuntojen perusteella olen valinnut muutamia lopputöitä, jotka ovat saaneet arvosanat väliltä 3-5 (arvosteluasteikko 1-5).
Lopputyöt ovat luettavissa Taideteollisen korkeakoulun kirjastossa, missä niistä voi myös ottaa kopioita.
Arvosana 3 (hyvä):
- Lind-Sinkko, Elina: Koneneulottu kettuturkki ja valokorukokeilu (2005).
- Löppönen, Paula: Taitettavan puhelimen ergonomia : yhden käden avaamis- ja sulkemisliikkeen mittaaminen...
Suosittelen, että tutustut pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-verkkokirjastoon ( https://www.helmet.fi/ ). Valitse etusivulta kohta "Tarkenna hakua". Kirjoita hakukenttään haluamasi ilmaukset, esim "Zarah Leander" (ilman lainausmerkkejä), valitse aineistovalikosta haluamasi tallennemuto, esim. CD-levy ja napsauta lopuksi painiketta "Hae".
Samalla tavoin voit hakea rillumareita. Käytä hakuterminä sanaa "rillumareimusiikki" tai "rillumarei**". Sekä Zarah Leanderia että rillumareita löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista varsin runsaasti. Sen sijaan Liisa Tuomen levytyksiä ei HelMetistä löydy, mutta eipä niitä näytä löytyvän Ylen Fono-tietokannastakaan. Mahtoikohan Tuomi koskaan tehdä levytyksiä, vaikka olikin säteilevä esiintyjä...
Viidenrajantie (Femgränsvägen) sijaitsee useiden entisten maaatilojen rajamailla. Tien aiempi nimi Peltotie (Åkervägen) muutettiin Viidenrajantieksi vuonna 1948.
Lähde: Helsingin kadunnimet. 2. korj. p. 1992 [Helsingin kaupunki]
Kissojen opettamiseen pois huonoista tavoista löytyy erilaisia ohjeita. Ideana niissä on estää epätoivottu käytös tai tehdä se epämiellyttäväksi. Kun kissa tekee jotain kielletyä, sitä voidaan ruiskauttaa huomaamatta vesisumuttimella niskaan tai takapäähän. Toivottua käytöstä puolestaan kannattaa palkita. Kielletylle tekemiselle pitäisi myös keksiä parempia vaihtoehtoja muilla virikkeillä. Pöydille kiipeily liittyy usein kissan haluun nousta korkealle näköalapaikalle, joten kissalle kannattaisi asentaa kiipeilyteline sopivaan paikkaan.
Kukkamullan pinta puolestaan neuvotaan peittämään katteella, esimerkiksi karkealla soralla, jotta kissaa ei huvita enää kaivella sitä. Kasveja voi suojella myös ruiskuttamalla niiden lehdille kissakarkotetta...
Satunnaisia ruokaan ja ateriointiin liittyviä mainintoja keskeisemmässä roolissa kreikkalainen ruoka ja keittiö ovat ainakin Andreas Staikosin hilpeässä tarinassa Herkullisia suhteita, ja eiköhän myös Maeve Binchyn Taverna tähtien alla kannata mainita tässä yhteydessä.
Gastronomisia kaunokirjallisuusvinkkejä löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista:
Bengtsson, Niklas, Syö ja seurustele : keittokirjabibliografia 1990-2003 ja gastronomista kaunokirjallisuutta. BTJ Kirjastopalvelu, 2004
Sivumakuja : kirjallisesta keittiöstäni / [koonnut] Suvi Ahola. WSOY, 2005
Espoon kaupungin sivuston mukaan Espoo jakaantuu viiteen kaupunkikeskukseen (Leppävaara, Tapiola, Matinkylä-Olari, Espoonlahti ja Espoon keskus) ja pienempiin paikalliskeskuksiin (Kauklahti ja Pohjois-Espoon Kalajärvi):
http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kaupunginosat
Espoon virallisen kaupunginosaluettelon mukaan Lystimäki ja Tontunmäki eivät ole virallisia kaupunginosia:
http://www.espoo.fi/download/noname/%7B1FB2DFBE-D345-44E0-A003-B7082925…
Wikipedia-artikkelin mukaan Lystimäki on Olarin kaupunginosan osa-alue ja Tontunmäki Niittykummun:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Espoon_kaupunginosista
Varauksen Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteriin voi tehdä seuraavasti. Mene kirjaston kotisivulle http://borzoi.kirja.turku.fi:80/Intro?formid=form1 ja tee haku teoksesta, jonka haluat varata. Mikäli teos on rekisterin mukaan lainassa, klikkaa sinisellä kirjoitettua linkkiä ("lainassa"), jolloin pääset varaamaan teoksen valittuasi noutopaikan (osasto/kirjasto). Sivun alareunassa on "tee varaus"-painike, jolla saat varattua teoksen.
Voidakseen käyttää IntroActiven erikoispalveluja, täytyy ensin avata yhteys palveluun henkilökohtaisesti kirjastossa. Sitä varten tarvitaan kirjastokortti ja henkilöllisyystodistus. Kun yhteys on avattu, IntroActive -toiminnot saat päälle menemällä samalta sivulta http://borzoi.kirja.turku.fi:80/Intro?...
Viron musiikista löytyy tietoja seuraavista linkeistä:
Estonia Wide Web http://www.ee/www/Entertainment/Music/welcome.html
Tuglas-seuran Viron musiikkilinkit
http://www.tuglas.fi/linkit/linkit.html
Kirjasta: Etnomusikologian vuosikirja 1991-92:
Virolaisen kansanmusiikin historialliset kerrostumat ja tyylit / Ingrid Rüütel. Helsinki, Suomen etnomusikologinen seura, 1992 http://www.libplussa.fi/
Lehtiartikkeli-viitteitä voit käydä hakemassa kirjaston neuvontapisteissä joissa voidaan tehdä haku artikkelitietokantoihin. Kirjastojen musiikkiosastoilla on myös erityisiä musiikkitietokantoja joista voi tehdä kyseisen haun. Kaupunkirjaston http://www.lib.hel.fi/musko/ tietokannat ovat maksuttomia.
Viroa koskevissa kysymyksissä palvelee myös...
Filosofian maisteri Mikko Mäkelä (s.1910) valittiin Tampereen kirjaston johtajaksi vuonna 1942. Hänen ansioistaan kirjastosta tuli kaupungin kulttuurityön keskus. Tunnetuksi tulivat vuonna 1946 aloitetut kirjauutuuksien maanantaiesittelyt kirjastossa. Näiden maanantaiesittelyiden ympärille muodostui tamperelaisista kirjailijoista koostunut ns. Mäkelän piiri.
http://www.uta.fi/koskivoimaa/kulttuuri/1940-60/makelanp.htm
Lisätietoja saat Yrjö Varpion teoksessa Mäkelän piiri : tutkimus tamperelaisesta kirjailijapiiristä [1946-1954] ja sen tuotannosta. WSOY 1975
Suomen kirjastoseuran tutkimus- ja palkintorahastosta jaetaan vuosittain Mikko Mäkelä –palkinto, jonka voi saada tunnustuksena kirjastoalalla tehdystä pitkäaikaisesta tai ansiokkaasta...
