Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa olevaa eestin/vironkielistä aineistoa voi selailla verkossa HelMet-aineistotietokannassa osoitteessa www.helmet.fi. Vironkielisen aineiston saa selailtavaksi niin, että hakutavaksi valitaan Sanahaku ja hakulaatikkoon kirjoitetaan peräkkäin kaksi tähti-merkkiä (**). Otsikon Aineisto alla olevasta pudotusvalikosta voi haluttaessa rajata haun johonkin tiettyyn aineistolajiin tai jättää hakulaatikkoon valinnan ’ei rajausta’. Otsikon Kieli alla olevasta pudotusvalikosta valitaan aakkosellisesta luettelosta kieleksi viro. Lopuksi näpäytetään hiirellä Hae-painiketta. Tällä tavalla saa esille luettelon Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kirjastojen kokoelmissa olevasta vironkielisestä aineistosta....
Aihe koskee niin tiukasti nykyaikaa, että mitään perusteellisesti harkittua analyysia ei kenties ole vielä kirjoitettukaan.
Ehkä tausta-aineistoksi kävisi jokin tämäntapainen kirja: Brändätyt :
ostetaan ja myydään nuoria, 2003; Kulttuuri lapsen kasvattajana / toim. Anja-Riitta Lahikainen ym., 2008.
Tässä muita, joista saa aineistoa:
Tyttöjen kirja :
maailman paras glamouropas / Sally Jeffrie, 2009; Tyylitytöt / Maria Neuman, 2006; Tyttöjen jutut / Pirkko-Liisa Perttula, 2005; Lupa olla nainen / Kirsi Virtanen, 2008. Ehkä jotain poikiakin koskevaa olisi kahdessa kirjassa: Pokemonin perilliset : japanilainen populaarikulttuuri Suomessa / Katja Valaskivi, 2009; Farkkukirja / Tuula Poutasuo, 2006. Kuva-aineistoa voisi olla Muotimuksu-...
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilla osoitteessa http://www.kotus.fi/?s=2377 on tieto, että kumpaakin sanaa voi käyttää asukkaan nimityksenä tai kansalaisuutena.
MTT:n selvitys numero 75 "Pellon vuokrahinnat Suomessa vuosina 2003-2004" kertoo, että pellon vuokrahintoja ei ole toistaiseksi tilastoitu Suomessa. Tämä MTT:n tutkimus perustuu kyselytutkimukseen.
http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts75.pdf
Kannattaa kääntyä MTT:n puoleen ja kysyä onko tuoreempia lukuja käytössä.
Selvityksen tekijän yhteystiedot http://tripunix.mtt.fi/cgi-bin/thw/?%24%7BBASE%7D=wwwpuhno06&%24%7BHTML…
Muita mahdollisia tahoja naapuripeltojen viljelijöiden lisäksi, joista vuokrahintoja voisi kysyä:
Agronet.fi -palvelusta löytyy keskustelupalsta
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/agronet
Maa- ja metsätalousministeriön maatalousosasto yhteystietoja löytyy sivulta http://wwwb.mmm.fi/puhlu/
Espoolaisen kollegamme avulla on löydetty seuraavat kotimaiset vampyyrikirjat:
- Vartijat / Hanna Laitinen
- Vampyyreja ja valkosipulia : satu ekokatastrofista Naurumetsässä / Heikki Rissanen & Markus Ahonen
- Vampyyrimuoti : fantasiakertomuksia / Ritva Toivola
- Vampyyrivaarin tarinoita / Mauri Kunnas
- Suomu ja Hämärän renki / Sari Peltoniemi
- Vampyyri, eli, Miten Wilhelm Kojac kuoli kovat kaulassa / Jarkko Laine
- Kapteeni Kuolio ja Pispalan vampyyrit / kuvat ja teksti: P. A. Manninen
Lisäksi on olemassa vuodelta 1993 Vampyyrikirjaluettelo, jonka on koonnut Heta Rytilä. Tätä ei valitettavasti löytynyt kirjastostamme, mutta kaukolainaksi sen saisi esim. Varastokirjastosta.
Emme löytäneet tietoa tällaisesta toiminnasta. Kyyhkynen on eräs älykkäimmistä eläimistä. Joidenkin arvioiden mukaan se on läpäissyt peilitestin, jonka ovat läpäisseet vain muutama nisäkäs (ihmisapinat, reesusmakaki, norsu, pullokuonodelfiini, miekkavalas) ja linnuista harakka. Ihminen on hyödyntänyt kyyhkystä ja sen hämmästyttävää älykkyyttä ja suuntavaistoa esim. kirjekyyhkynä (sodassa, lentopostipalveluna, uutislähettinä) ja meripelastajana.
Faktoja kyyhkysistä (englanniksi): http://www.pigeoncontrolresourcecentre.org/html/amazing-pigeon-facts.ht…
Peilitesti: http://fi.wikipedia.org/wiki/Peilitesti
tarkemmin englanniksi: http://en.wikipedia.org/wiki/Mirror_test
Tiedustelujen jälkeen selvisi, että kyseinen DVD-levy löytyi tosiaan kirjaston korjattavan ja tarkistettavan aineiston hyllystä. DVD on nyt palautettu myös kirjastojärjestelmän kautta, eli ei pitäisi enää näkyä lainoissanne. Pahoittelemme erhettä.
Kirjoittamassaan Lapsuuteni Smoolanti (1988) -teoksessa Astrid Lindgren muistelee lapsuuttaan Smoolannissa ja kuvailee lapsuutensa maisemia. Teoksessa Astrid Lindgren : elämän kuvat (2007) on myös kirjailijan muistoja. Astrid Lindgrenistä kertovat myös seuraavat teokset:
Ljunggren, Kerstin, Lastenkirjailija Astrid Lindgren (1992)ja
Strömstedt, Margareta, Astrid Lindgren (1988). Tietoa tiivistetyssä muodossa löytyy Mervi Kosken Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita –teoksesta (1998).
Tässä muutama linkki:
http://www.astridlindgren.se/
http://www.alv.se/ .
Valitettavasti näyttäisi kovasti siltä, ettei kysymääsi runoa ole julkaistu suomeksi. Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a… löytyy useita Audeninrunoja, mutta kysymääsi ei ole niiden joukossa. Suomennosta ei löytynyt muistakaan tutkimistani tietokannoista. On olemassa pieni mahdollisuus, että runo olisi voinut ilmestyä jossakin sellaisessa lehdessä tai pienpainatteessa, joita ei ole luetteloitu runotietokantaan tai muihin tietokantoihin, mutta todennäköisesti runoa ei ole julkaistu suomennettuna.
Voisiko kuitenkin olla kyseessä Olavi Virran säveltämä ja laulama tämänniminen laulu? Sanoittaja on Lauri Jauhiainen ja levytysvuosi 1954. Se löytyy Olavi Virran CD:ltä Kootut levyt Osa 14. Eino Virtanen toimi tässä levytyksessä Virtaa säestävän orkesterin jäsenenä ja sovitti esityksen.
Viola-tietokannassa on lisäksi Eino Virtasen orkesterin säestämä Timo Jämsenin vuonna 1961 äänittämä kappale "Miksi tämän teit", joka on Sauvo Puhtilan eli Saukin käännös Dorian Burtonin sävelmästä What you've done to me. Tämä esitys on julkaistu mm. Timo Jämsenin kokoelma-CD:llä Yyterin twist (1998).
Käännöksestä ei ole olemassa julkaistua nuottia, kuten ei myöskään tuosta Olavi Virran sävellyksestä. Pop jazz arkistossa on kuitenkin Eino Virtasen...
Kaataa-verbiä käytetään yleisesti puhuttaessa isohkojen riistaeläinten surmaamisesta. Vastaavia ilmauksia ovat esimerkiksi ruotsin nedlägga ja saksan erlegen.
Kaatamisessa voi olla kyse yksinkertaisesti kiertoilmauksesta: halutaan välttää tappamisesta puhumista. Toisaalta kaatamisesta puhumisella onnistutaan luomaan mielikuva metsästyksestä ikään kuin tasaväkisenä kamppailuna, kaksintaisteluna, jossa viime kädessä on kyse jostakin aivan muusta kuin eläimen hengen riistämisestä. Varsinkin karhunkaato on nähty suurena sankaritekona ja karhunkaatajat sankareina.
" -- kansa piti metsästäjiä ihailtavan rohkeuden ja taituruuden henkilöityminä. Erityisesti karhunkaatajat nostettiin kerrassaan arvaamattomaan maineeseen, koska Euroopan suurimman...
Markku Variksen teos Ikävä erätön ilta: suomalainen eräkirjallisuus (2003) on jo lainattavissa Tampereen kaupunginkirjastossa. Siitä löytyy hyvin lyhyt esittely osoitteesta http://granum.uta.fi/granum/kirjanTiedot.php?tuote_id=8879
Vuonna 2002 on ilmestynyt teos Kotimaiisa eräkirjailijoita 1., mutta siinä on lähinnä esitelty kirjailijoita, jonkin verran tietoa löytyy myös tästä kirjallisuuden lajista yleensä.
Paras keino on tarjota eri kirjastojen hankintaosastolle kirjaa suoraan. Kirjastohakemistosta löytyvät kirjastojen yhteystiedot, https://hakemsto.kirjastot.fi/.
Kirjastot.fi-sivustosta löytyy Pienkustantajien tiedotteita kirjastoille -niminen foorumi, jossa voi julkaista tiedotteita, https://www.kirjastot.fi/forum/404
Suurin kirjoja kirjastoille välittävä yritys on Kirjavälitys, https://www.kirjavalitys.fi/ . Heidän sivustostaan löytyvät myös yhteystiedot.
Lähetimme kysymyksesi valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle ja sieltä tulikin ehdotusten ryöppy, suurimmaksi osaksi nuortenkirjoja. Ensimmäiseksi lista aikuistenkirjoista, jotka eivät ole tekijänmukaisessa aakkosjärjestyksessä:
Franz Kafka: Muodonmuutos (novelli)
Italo Calvino: Halkaistu varakreivi
R.L. Stevenson: Jekyll ja Hyde ja muita kertomuksia
Audrey Niffenegger: Hänen varjonsa tarina
Alice Sebold: Oma taivas
Majgull Axelsson: Toista tietä
Chuck Palahniuk: Fight club
Philip K. Dick: Jumalan kahdeksan sormea
Lisa See: Pionin rakkaus
Mihaly Babits: Haikarakalifi
Oscar Wilde: Dorian Grayn muotokuva
Eräs kollega tiesi kertoa että Richard Bachin teoksissa käsitellään aika paljon ”out of the body” –kokemuksia, jossa...
Risto Ahdin mittavasta runotuotannosta löytyy parikin erilaista Omakuva-nimistä runoa. Látó-lehdessä vuonna 2005 julkaistu Önarckép, joka sisältää säkeen väärään puuhun nojaavista tikkaista, on alunperin kokoelmasta Kukko tunkiolla (WSOY, 2002):
"Hän havahtui ja sanoi: 'Tikkaat hyvä, mutta nojaavat väärään puuhun.
Luuranko hyvä, mutta mitä tehdään tällä kaikella pilaantuneella lihalla.'"
Tietosanakirjassa vuodelta 1915 (toim. Jalmar Castrén et al.)kerrotaan, että sana punnanmaa on 'vanhempina aikoina käytetty maa-alueen mitta'. Sanan perusmuoto punta oli 'keskiajalla ja uuden ajan alkupuolella Ruotsi-Suomessa yleisesti käytetty viljamitta'. Lisäksi 'maatilan suuruutta ilmoitettiin tähän aikaan kylvömäärän mukaan myöskin puntaluvuissa'. Yksi punta vastasi Suomessa tavallisesti kuutta pannia. Panni puolestaan oli viljamitta, joka vastasi kooltaan noin puolta tynnyriä. Pannin suuruus vaihteli eri maakunnissa ja myös pannilukua käytettiin ilmoittamaan maatilan suuruutta.
Myös Kotimaisten kielten keskus antaa nimistöneuvontaa. Lisätietoja löydät sivulta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181
Runossa on tosiaan paljon yhteistä Eino Leinon Räikkö räähkä -runon (kokoelmassa Helkavirsiä 1) kanssa. Toinen mahdollisuus olisi Aila Meriluodon runo Kylänpolttaja kokoelmassa Pahat unet. Tässä runossa kylänpolttaja pakenee, mutta vaimoa ei runossa esiinny. Valitettavasti muita runoja emme onnistuneet löytämään.
Leinon Räikkö räähkä on luettavissa verkossakin runosto.net-sivustolla:
http://runosto.net/eino-leino/helkavirsia1/raikko-raahka/
En saa selville mikä "ötökkä" on kyseessä. Selasin paikalla olevia alan kirjoja sekä tutkin mm. https://www.otokkatieto.fi -sivustoa enkä löytänyt kuvaa vastaavaa ötökkää . Netissä on kuitenkin luotettava sivusto https://www.laji.fi/, jonka yhteistyökumppaneita ovat mm. useat Suomen yliopistot ja Ympäristöministeriö. Sivustolla on laji.fi-foorumi, josta teidän kannattaa kysyä tätä asiaa (https://foorumi.laji.fi/). Vaatii rekisteröitymisen. Kannattaa laittaa tietoa myös ötökän koosta. Ilmeisesti aika pienestä oliosta on kyse.
Koska en ole hyöteisasiantuntija, niin en pysty varmuudella sanomaan mikä kuvassa oleva ötökkä on. Netissä on useitakin erilaisia sivustoja, joita voit hyödyntää lajintunnistuksessa. Esimerkiksi Tuholaistorjunta Täystuhon sivulla on tietoa jäytiäisistä ja niiden torjumisesta. Tässä linkki sivulle https://taystuho.fi/featured_item/jaytiaiset/
Alla on listaus muista nettisivustoista, joista voi olla apua hyöteisten tunnistamisessa.
Hyönteismaailma. https://hyonteismaailma.fi/
Lajitieto.fi (Suomen lajitietokeskus). https://laji.fi/
LuontoPortti. https://luontoportti.com/
Ötökkätieto. https://www.otokkatieto.fi/
Ainakin seuraavat sivut kertovat Islannista:
Islannin suurlähetystön sivulta löytyvät hyvät artikkelit eri aiheista:
http://www.islanti.fi/
Muita suomenkielisiä sivuja ovat mm:
http://www.maailmanympari.net/karttapallo/maa.html?islanti.html
http://fi.soneraplaza.net/matkalaukku/perustiedot/maa/0,10193,ISL-info,…
