Voisikohan kyseessä olla ehkä Eeva Kilven esikoiskokoelmasta Laulu rakkaudesta ja muita runoja (1972) löytyvä runo, joka alkaa sanoin "Sano heti jos minä häiritsen"? Sen toisesta säkeistöstä löytyvä "vastaus" kuuluu: "Sinä et ainoastaan häiritse, / minä vastasin, / sinä järkytät koko minun olemustani."
Runo sisältyy myös Kilven valittujen ja koottujen runojen kokoelmiin Runoja 1972-1976 ja Perhonen ylittää tien : kootut runot 1972-2000 sekä useaan runoantologiaan, joista mainittakoon esimerkiksi Runo puhuu rakkaudesta (Kirjapaja, 1986) ja Tämän runon haluaisin kuulla. 2 (Tammi, 1987).
Hyvän johdatuksen suomalaiseen sääty-yhteiskuntaan antaa esimerkiksi Suomalaisen arjen historia -kirjasarjan toinen osa Säätyjen Suomi. Siihen sisältyvä Panu Pulman kirjoittama artikkeli Maalaiselämän hidas muutos tarjoaa monipuolisesti näkökulmia maaseudun väestöön ja sen asemaan sääty-yhteiskunnassa. Hyvä maatalousyhteiskuntaan keskittyvä lähdeteos on myös Suomen maatalouden historia. 1, Perinteisen maatalouden aika esihistoriasta 1870-luvulle.
Vuonna 1769 Suomen väestöstä (553 703) yhteiskuntasäätyihin kuului 213 171 suomalaista: aatelissäätyä 1 876, papistoa ja akatemian ja koulun virkakuntaa 3 611, porvarissäätyä 13 011 ja itsenäistä talonpoikaisväestöä 194 673.
Vuoden 1865 lopussa Suomen väestö (1 803 000) jakautui...
Kirjailijasta sekä teoksesta löydät tietoja mm. seuraavista lähteistä:
Aleksi kotimainen artikkeliviitetietokanta:
Anna ISSN 0355-3035 Vu/nro/sivu 1996 ; 16 ; 48-50
Kirjailijan ja psykologin Torey Haydenin haastattelu
Kansan uutiset (KU) Päiväys 1996-03-29
Esittelyssä kirjailija-opettaja Torey Hayden ja hänen kirjansa Tiikerin lapsi
Helsingin sanomat (HS) Päiväys 1996-03-27
Esittelyssä ja haastateltavana kirjailija Torey Hayden
Aamulehti (AL) Päiväys 1996-03-
Haastateltavana kirjailija Torey Hayden. –
Kokonaisuuteen liittyy arvostelu kirjoista Tiikerin lapsi sekä Auringonkukkametsä
Englanninkielisestä Ebsco-lehtitietokannasta löytyy runsaasti kokonaisia lehtiartikkeleita sekä kirjailijasta, että hänen teoksistaan.
Sekä Aleksi- että...
Olisikohan kyseessä Salapoliisitehtäviä -sarja? Siinä on 4 osaa ja sen on kirjoittanut Wolfgang Ecke, alla osien nimet järjestyksessä 1-4:
Punaisten apinoitten linna, Otava 1978.
Mustapukuinen mies, Otava 1978
Kasvot ikkunassa, Otava 1979.
Musikaalinen kiristäjä, Otava 1979
Paikallisia tapahtumia ja uutisia löydät mikrofilmatuista Keskipohjanmaa- ja Kokkola-lehdistä. Ajan mikrofilmien katsomiseen voit varata Kokkolan kaupunginkirjaston neuvonnasta.
Suomen ja ulkomaiden tapahtumia löydät mm. seuraavista teoksista:
Mitä-missä-milloin 1954,
Suomi 75 : itsenäisen Suomen historia : 3,
Suomen kansallisfilmografia : 5 : 1953-1956 : vuosien 1953-1956 suomalaiset kokoillan elokuvat,
Vuosisatamme kronikka,
Kronikka 1900-1999 : Suomen ja maailman tapahtumat,
Muutosten vuosisata : 10 : tapahtumat ja
Muutosten vuosisata : 6 : 1946-1960.
Harry Potterista on kirjoitettu useita kirjoja. Porvoon kaupunginkirjastosta löytyvät suomeksi
Blake, A. Harry Potterin ilmestys ja Beahm, G. Harry Potter -kumppani sekä ruotsiksi Törnqvist, E. Den lilla trollkarlen
Näiden lisäksi muista kirjastoista löytyvät ainakin seuraavat teokset:
Colbert, D. Harry Potters magiska värld (Tampere)
Macdonald, Guy. 1001 frågor om Harry Potters magiska värld (Sipoo)
Nel, P. J. K. Rowlings Harry Potter novels (Vaasa)
Waters, G. Ultimate unofficial quide to the mysteries books 1-4 (Oulu)
Anatol, G. Reading Harry Potter : critical essays (Lappeenranta)
Neljän keikka -kirjoja on suomeksi ilmestynyt kevääseen 2006 mennessä viisi kappaletta: 13. lyönti - seikkailu Itävallassa, Kielletyn oven takana - seikkailu Ruotsissa, Räjähtävää suklaata - seikkailu Sveitsissä, Aaveratsastaja - seikkailu Englannissa, Koulun kummitus - seikkailu Wienissä. Ainakaan näillä näkymin ei ole tiedossa jatkoa sarjaan.
Thomas Brezinasta ja hänen kirjoistaan on kysytty aiemminkin. Näitä aiempia vastauksia pääset lukemaan Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistossa:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita Etsi arkistosta -hakukenttään Brezina Thomas ja klikkaa Hae-painiketta.
Thomas Brezinan saksankieliset sivut löytyvät osoitteesta:
www.thomasbrezina.com
Näillä sivuilla on kattavasti...
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa olevaa musiikkiaineistoa (nuotteja, äänitteitä, kirjoja ym.) voit hakea Aalto-kirjastojen yhteisestä luettelosta osoitteessa: www.jyvaskylanseutu.fi/aaltokirjastot
Vasemman reunan linkeistä ”Haku” tai ”Musiikkihaku” pääset hakulomakkeeseen. Vasemmanpuoleisiin sarakkeisiin voit valita hakuperusteen (nuolen alta löydät vaihtoehdot, esim. tekijä, teoksen nimi, asiasana, luokka). Kirjoita oikeanpuoleisiin sarakkeisiin haluamasi hakusana. Haku käynnistyy painikkeesta ”Hae”.
Musiikinteorian oppimateriaalin haku: valitse hakuperusteeksi asiasana ja kirjoita hakusanaksi ”musiikinteoria”. Jos haluat suomenkielistä oppimateriaalia, ruksaa lisärajauksista kieleksi ”suomi”. Jos haluat etsiä vain Jyväskylän...
Olemme etsineet Leinon Vapauden kirja –runon elektronista versiota useista eri lähteistä. Leinon ja L. Onervan runoista on koottu yhteistietokanta http://www.geocities.com/leino_onerva/index.htm ,mutta siitä ei tätä runoa löytynyt. Leinon tuotannosta on olemassa sivusto http://www.einoleino.com/index.htm .
Sivuilla ei ollut linkkejä digitaalisen aineistoon. Kirjasto-, arkisto- ja museolaitoksen digitoidun kansallisen aineiston yhteistietokanta MUISTIsta http://www.lib.helsinki.fi/memory/muisti.html ei tätä runoa myöskään löytynyt. Tarkistimme asian myös Gutenberg-tietokannasta http://www.gutenberg.org/wiki/Main_Page eikä sieltäkään löytynyt. Halusimme vielä varmuuden asiaan ja soitimme Suomen kansalliskirjaston neuvontaan(puh. 09-...
Topelius kirjoitti ruotsiksi. Hänen teoksensa kyllä käännettiin suomeksi, kääntäjinä mm. Juhani Aho ja Paavo Cajander.
Harhauttavaa Topeliuksen tapauksessa on, että hänestä on suomeksi usein käytetty etunimeä Sakari tai Sakarias, vaikka oikeasti hän oli Zacharias.
New York Fashion -sivustolta löytyy tietopaketti Daisy Lowesta: http://nymag.com/fashion/models/dlowe/daisylowe/
Daisy on brittiläinen malli ja julkkis, joka on syntynyt 27.1.1989. Hänen äitinsä on tunnettu muoti- ja tekstiilisuunnittelija Pearl Lowe ja isä on Bush-yhtyeen Gavin Rossdale. Rossdale on nykyään Gwen Stefanin aviomies.
Internetistä löytyvien tietojen mukaan hän asuu tällä hetkellä Englannissa. Häntä pidetään tulevaisuuden supermallina, mutta hän on ehtinyt tehdä myös musiikkia huipputuottaja Mark Ronsonin kanssa. Lisäksi hän on näytellyt reality-sarjassa "Class of 08": http://www.bbc.co.uk/switch/classof2008/daisy-lowe.shtml
Linkkejä:
http://nymag.com/fashion/models/dlowe/daisylowe/
http://yummyj.blogspot.com/2008/05/...
Kyseinen elokuva voisi olla Thom Eberhardtin ohjaama Gross Anatomy vuodelta 1989. Se on esitetty Suomessa nimellä Leikitäänkö lääkäriä? MTV3-kanavan ohjelmistossa 13.6.1994. Elokuvan päähenkilö on Matthew Modinen esittämä kevytmielinen lääketieteen opiskelija Joe Slovak. Yksi hänen ohjaajistaan on lupusta sairastava tohtori Rachel Woodruff, jota näyttelee Christine Lahti.
Magnus Carlsson, joka laulaa yhtyeessä Barbados, on syntynyt 24.6. 1974.
Barbadoksen kanssa Magnus Carlsson on levyttänyt seuraavat levyt:
1994: Barbados
1997: The Lion Sleeps Tonight
1998: Nu kommer flickorna
1999: Belinda
1999: Rosalita
2000: Kom hem
2000: When the Summer is Gone
2002: Världen utanför
Hän on levyttänyt myös soololevyjä:
2007: Live forever - The album
2007: Live forever - The album Bonus edition, only web release
2007: Live forever - The album Deluxe edition, only web release
2006: Spår i snön
2006: Magnus Carlsson
2001: En ny jul
Singesooloja:
2008: "Crazy Summer Nights" (4 in Swedish charts)
2007: "Waves of love" (18th in Swedish charts)
2007: "Live forever" (3rd in Swedish charts)
2006: "Wrap myself in paper" (2nd in...
Kysymykseen on hieman vaikea vastata tietämättä enempää kyseisestä lapsesta, enkä ole tietoinen minkäänlaisen listan olemassaolosta. Celia-kirjastosta http://www.celia.fi/lastenjanuortenkirjat
voi kuitenkin lainata postitse (ilman postimaksuja) kuvakirjoja, jotka on tehty erityisesti autistisia lapsia varten.
Koulun alkamiseen aihepiiriltään liittyviä kuvakirjoja voi taas hakea esim. Varsinais-Suomen kirjastojen Vaski-tietokannasta http://www.turku.fi/vaski
asiasanoilla "koulu", "aloitus" ja "kuvakirjat". Toivottavasti näistä on apua.
Kyseessä on tämä kirja:
Tekijä: Krauss, Ruth.
Alkuteos: I’ll be you and you be me
Nimeke: Minä olisin sinä ja sinä olisit minä/Ruth Krauss; kuv. Maurice Sendak; suom. Martti Qvist.
Julkaistu:[Hämeenlinna]: Karisto, [1956]
Suomennetun e-kirjallisuuden vähyyteen lienee useita syitä. Tärkeimpiä ovat luullakseni tekijänoikeudet ja raha.
Merkittävä osa suomennetuista klassikoista on julkaistu jo ennen e-kirjojen yleistymistä. Siksi käännösteoksia koskevissa kustannussopimuksissa ei ole annettu erikseen lupaa kirjojen julkaisemiseen e-kirjoina. Täysin vapaita julkaisuoikeuksia, jotka voisivat kattaa myös e-kirjat, ei ole luultavasti paljonkaan tehty. Vanhemmissa klassikoissa tekijänoikeudet ovat saattaneet jo vapautua, kun tekijän kuolemasta on kulunut 70 vuotta, mutta käännöksissä myös suomentajan tekijänoikeudet ovat voimassa.
E-kirjojen julkaisuoikeuksista voisi toki sopia myös jälkikäteen kirjailijan ja suomentajan tai näiden perikuntien kanssa, mutta se...
Voisiko kuitenkin olla kyseessä Olavi Virran säveltämä ja laulama tämänniminen laulu? Sanoittaja on Lauri Jauhiainen ja levytysvuosi 1954. Se löytyy Olavi Virran CD:ltä Kootut levyt Osa 14. Eino Virtanen toimi tässä levytyksessä Virtaa säestävän orkesterin jäsenenä ja sovitti esityksen.
Viola-tietokannassa on lisäksi Eino Virtasen orkesterin säestämä Timo Jämsenin vuonna 1961 äänittämä kappale "Miksi tämän teit", joka on Sauvo Puhtilan eli Saukin käännös Dorian Burtonin sävelmästä What you've done to me. Tämä esitys on julkaistu mm. Timo Jämsenin kokoelma-CD:llä Yyterin twist (1998).
Käännöksestä ei ole olemassa julkaistua nuottia, kuten ei myöskään tuosta Olavi Virran sävellyksestä. Pop jazz arkistossa on kuitenkin Eino Virtasen...
Näin yksityiskohtaisessa erikoisalan kysymyksessä kannattaa varmaan ottaa yhteyttä ko. erikoisalan tietopalveluun, esim. Suomen Rautatiemuseoon http://www.bearware.net/rautatie/fi/default.asp
Rautatiemuseolla on mm. yli 10 000 nidettä käsittävä kirjasto. Seinäjoen seudun paikallishistorioista saattaa myös löytyä tietoa (esim. Alanen, Aulis J. : Seinäjoen historia 1. 1970). Internet-linkissä http://www.helsinki.fi/~kekallio/asemasta.htm on tietoa mm. Seinäjoen seudun rautatieliikenteen alkuvaiheista.
Verkosta ei näytä löytyvän suomalaisten kirjailijoiden salanimiluetteloa. Sen sijaan tänä vuonna on ilmestynyt laaja ja perusteellinen hakuteos : HIRVONEN, Maija : Salanimet ja nimimerkit. Kirjan sijaintitiedot pääkaupunkiseudun kirjastoissa löytyvät Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Sauvo Puhtila on sommitellut suomenkieliset sanat Evert Tauben lauluun Byssan lull. Suomeksi laulun nimi on tosiaankin Hoplallaa, pata kiehua saa. Sanat löytyvät mm. teoksista Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (toim. Timo Lehtelä, Tammi 2009) ja peruskoulun musiikin oppikirjaan Musica 3 : musiikin maailma (toim. Erkki Pohjola ja Egil Cedrlöf, 1972).
Ensin mainittu teos näyttää löytyvän verkkokirjastosi kokoelmista.
https://rutakko.verkkokirjasto.fi/#/
https://finna.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
