Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Anne Ricen kirjoja on suomennettu vain kolme, kirjat Veren vangit (1992, alkuteos Interview with the vampire), Vampyyri Lestat (1993, alk. The vampire Lestat) ja Kadotettujen kuningatar (1994, alk. The queen of the damned)
Kysymiäsi kirjoja ei siis ole (ainakaan vielä) julkaistu suomeksi.
Teoksessa HYYTINEN, Timo : Arma Fennica 3 : Suuri puukkokirja (1988) on käsitelty melko laajasti myös pistimiä, lähinnä Suomessa käytettyjä, mutta myös yleistä tietoa löytyy jonkin verran mm. pistimen historiasta, malleista ja kiinnityksestä. Kirjan saatavuus -ja sijaintitiedot pääkaupunkiseudulla löytyvät HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi
Nettiosoitteista
http://thearmouryonline.co.uk/BayonetHistory.htm
http://www.historicalweapons.com/bayonets.html
löytyy lisää tietoa pistimestä ja sen historiasta (englanniksi).
Elina sana on julkaissut aiheesta äskettäin tutkimuksen
Sana, Elina: Luovutetut.
Teosta on käsitelty ainakin Helsingin Sanomien sunnuntailiitteessä 1.11.2003.
Tässä kustantajan esittely
http://www.wsoy.fi/www/tuotelue.nsf/ISBN/951-0-27975-7?OpenDocument&Hig…
Lisätietoa ja kirjallisuusviitteitä Suomen juutalaisista toisen maailmansodan aikana löydätte sivulta
http://www.holocaustinfo.org/faq/suomessa/
Raija Markkulan kirjasta Tekstiilitieto (1999) ja Irma Boncamperin kirjasta Tekstiilioppi : kuituraaka-aineet (1999) löytyy tietoa elastaanin ominaisuuksista ja myös sen kauppanimistä.
Lisäksi aiheesta löytyy tietoa internetistä osoitteesta http://sokl.joensuu.fi/aineistot/kasityo/tekstiilimateriaalit/2002/elas…
Runon kirjoittaja on Uuno Kailas; runon nimi on Pallokentällä. Se on painettuna esim. teoksessa Tämän runon haluaisin kuulla (1978); myös: Kootut runot / Uuno Kailas (1977).
On useita tapoja lukea kirja-arvosteluja: Parnasso-nimistä kirjallisuuslehteä voi käydä selailemassa esim. Pasilassa (lehdet vuodesta 1951, ei lainata), Itäkeskuksessa (lehdet vuodesta 1960, ei lainata), Rikhardinkadulla (kuluva + 16 edellistä vuotta, lehtiä myös lainataan).
Kirjastopalvelu oy: julkaisemaa Kirjallisuusarvosteluja-nimistä julkaisua, johon on koottu saniomalehdissä julkaistuja kirjallisuusarvosteluja vuodesta 1971 vuoteen 2002 voi käydä tutkimassa esim. Itäkeskuksen kirjastossa. Kirjastoissa on lisäksi käytössä Helsingin sanomien sähköinen arkisto, jonka antiin on mahdollista tutustua ainakin suurempien kirjastojen tietopalvelussa. Aikakauslehtien viitetietokanta Aleksi saattaisi myös olla avuksi. Kiinnostavista...
Tämänhetkisten tietojen mukaan uusi Kymppikirjasto avataan loppukeväästä vuonna 2005 Mannerheimintien puolelta katsottuna ensimmäiseen kerrokseen, vastakkaiselta puolelta katsottuna toiseen kerrokseen. Se tulee sijoittumaan Postimuseon yläpuolelle.
Paras keino on tarjota eri kirjastojen hankintaosastolle kirjaa suoraan. Kirjastohakemistosta löytyvät kirjastojen yhteystiedot, https://hakemsto.kirjastot.fi/.
Kirjastot.fi-sivustosta löytyy Pienkustantajien tiedotteita kirjastoille -niminen foorumi, jossa voi julkaista tiedotteita, https://www.kirjastot.fi/forum/404
Suurin kirjoja kirjastoille välittävä yritys on Kirjavälitys, https://www.kirjavalitys.fi/ . Heidän sivustostaan löytyvät myös yhteystiedot.
Säkeistö "Ja niittyvillakuormat toi lapset äidilleen..."
löytyy Aarni Penttilän kirjasta Hyvästi aapiskukko.
Runossa ei ole säkeistöä "vitsaa vielä...".
Runo perustuu Elsa Beskowin kuvakirjaan Tonttulan lapset.
Hyvästi aapiskukko löytyy Turun kaupunginkirjaston lastenosastolta v. 1958 ja näköispainos v:lta 1939. (painettu 1985). Myös Elsa Beskowin Tonttulan lapset löytyy
lastenkirjastosta.
Yhtään täysin vapaasti käytettävää suomalaisten lehtien artikkeliviitetietokantaa ei taida olla. Tässä tietokantoja, joita voi käyttää esim. yleisten tai korkeakoulukirjastojen verkoissa. Lisätietoa tietokantojen käyttöoikeuksista löytyy linkin kautta:
- Aleksi, kotimaisten lehtien artikkeliviitetietokanta
http://www.btj.fi/?path=btj_aleksi
- Arto, kotimaisten lehtien artikkeliviitetietokanta
http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/linnea/arto.html
Vapaasti internetissä käytettäviä verkkolehtitietokantoja ovat ainakin nämä:
- http://www.ouka.fi/kirjasto/kokoelma/elehdet.html
- http://digi.lib.helsinki.fi/index.html
- http://www.lib.helsinki.fi/suoma/
Teoksia ”Kaksi liikaa” ja ”Apua, minua pidetään vankina” on lainattavissa HelMet-kirjastoista, ja jos niitä ei satu olemaan lähikirjastossasi, voit tehdä niistä varauksen. Tarkemman saatavuuden voit katsoa HelMet-verkkokirjastosta osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä kunkin teoksen nimellä. Kirjat ”Olen palkattu murhaaja”, ”Kohti kuolemaa”, ”Nyt on aika kuolla”, ”Pankaa Parker lautoihin”, ”Minä olen Parker”, ”Maffia” ja ”Täyskäsi” ovat puolestaan vain Kallion kirjaston dekkarikirjastossa, josta niitä saa lukusalilainaan eli kirjastossa luettaviksi muttei kotilainaan.
”Loukku”, ”Sopimus”, ”Panssariauto” ja ”Taidekaappaus” ovat ongelmallisempia, koska niitä ei näytä löytyvän edes dekkarikirjastosta. Pääkaupunkiseudun ulkopuoleltakaan...
Kysymäsi nimet ja muita suomalaisia etunimiä kiinalaisin kirjoitusmerkein löytyy Suomi – Kiina – seuran sivuilta http://kiinaseura.lasipalatsi.fi/tietoa/nimia00.html
Suomalaisia nimiä kiinaksi koskevia kysymyksiä on tässä palvelussa esitetty aikaisemminkin. Vastaukset löytyvät arkistosta http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto/
Hakusanoiksi sopivat kiinan kieli etunimet tai vaihtoehtoisesti kiinan kieli nimet.
Tämä asia riippuu hiukan henkilön kiinnostuksen kohteista, mutta tässä on muutamia ehdotuksia:
Muoti, kauneus, suhteet, viihde:
Trendi http://www.trendi.fi/lehti
Olivia http://www.bonnierpublications.fi/mediamyynti/lehtien-mediatiedot/olivia (lähempänä 30 v. oleville)
Cosmopolitan http://www.cosmopolitan.fi/
Demi http://www.demi.fi/ (lähempänä 20 v. oleville)
Matkailu:
Matkaopas http://www.matkaopaslehti.fi/
Mondo http://mondo.fi/
Sisustus:
Deko http://www.otavamedia.fi/web/guest/deko
Liikunta:
Me naiset Sport http://www.menaiset.fi/alue/sport
Fit http://www.fit.fi/
Musiikki:
Rumba http://www.rumba.fi/
Soundi http://www.soundi.fi/
Hopeinen ansiomerkki myönnetään 20 ja 25 vuoden työskentelystä saman työnantajan palveluksessa, itsenäisestä yrittämisestä tai pitkäaikaisesta työstä luottamushenkilönä. Hopeinen elämäntyömerkki voidaan myöntää työntekijälle vähintään 20 vuoden työurasta, vaikka se olisi kertynyt useamman eri työnantajan palveluksessa. Elämäntyömerkki voidaan myöntää myös Keskuskauppakamarin harkinnan perusteella henkilön omasta hakemuksesta.Hinnaltaan hopeinen elämäntyömerkki ja hopeinen ansiomerkki ovat saman hintaisia, joten siinä mielessä ne ovat samanarvoisia.
Jos samalla henkilöllä on sekä hopeinen elämäntyömerkki että hopeinen ansiomerkki, Keskuskauppakamari ohjeistaa kantamaan elämäntyömerkkiä lähempänä vartalon keskiviivaa. Koska ansiomerkkien...
Valitettavasti en löytänyt Yhdistelmää Ryömä + Brel Helmet-haulla ollenkaan.
Melinda haku löysi yhden osuman, muttei sekään ola toivottujen laulujen suomennos. https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/DGG9UHVE37HRPMDFNN224983JCGBPLAVL5V4QHGTDHI3L7LB2E-01892?func=short-0&set_number=056790
Nettihaulla löysin joidenkin Brellin laulujen suomennoksia. https://lyricstranslate.com/en/jacques-brel-lyrics.html
Sivulta löytyy myös laulujen englanninkielisiä sanoja.
CD-levyinä laulut kyllä löytyvät Susanna Haaviston esittäminä ja Liisa Ryömän kääntäminä. ( Laulusi elää Brel! 1 ja 2) Levyt ovat taltiointeja Helsingin kaupunginteatterin esityksestä, jonka Haavisto koosti 2007.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1176156__Sa%...
22. Kenttäsairaalan digitoitu sotapäiväkirja päättyy harmillisesti vuoteen 1943. Jatkosodan historia -teossarjan 6. osa sijoittaa 22.KS:n Ilomantsiin 15.8.1944. Kenttäsairaalan B-osasto on saman teoksen perusteella toiminut kesäkuun loppupuolella 1944 II AK:n päähuoltokeskuksen alaisuudessa Suojärven Varpakylässä.
Koska kirjallisuuslähteet jättivät kysymyksiä, kysyimme neuvoa kenttäsairaaloihin perehtyneeltä ja aiheesta Suomen Sotahistoriallisessa Seurassa luennoineelta Mikko Tyniltä, sekä Kansallisarkiston ylitarkastaja Raija Ylönen-Peltoselta. Kenttäsairaalan toistuvasti siirtymään joutuneet A- ja B-osastot toimivat vuoden 1944 aikana yli kymmenellä eri paikkakunnalla, siirtyen Maaselän kannakselta Suojärven kautta Ilomantsiin ja...
Hakusanalla Arafat löytyy seuraavat teokset: Wakin, Edward: Contemporary political leaders of the middle east, 1996// Perry, Mark: A fire in Zion--the Israeli-Palestinian search for peace / Mark Perry, 1994// Gowers, Andrew: Yasser Arafat and the Palestinian Revolution, 1991// Hart, Alan: Arafat--terrorist or peacemaker ?, 1984// Carlson, Bo Kage: Maktens profiler, 1985.
Rabinista löytyy mm. seuraavat kirjat: Kurzman, Dan : Soldier of peace--the life of Yitzhak Rabin 1922-1995, 1998// Rabin, Leah: Our life, his legacy, 1997// Slater, Robert: Rabin of Israel--warrior for peace, 1996// Ben Artzi Pelossof, Noa: In the name of sorrow and hope: 1996 // Wakin, Edward: Contemporary political leaders of the middle east, 1996// Makovsky, David...
Charles Bukowski syntyi 16.8 1920 Saksassa ja kuoli Yhdysvalloissa 9.3 1994 vietettyään erittäin värikkään elämän. Ennen kirjailijanuraansa hän toimi mm. postimiehenä ja toimittajana. Bukowskin sanotaan olevan 60-luvun beatsukupolven keskeisiä avantgardisteja, jonka tuotanto on voimakkaasti omaelämäkerrallista.
Suomennettuja teoksia:
-Rendezvous
-Siinä sivussa
-Vitsit vähissä
-Amerikan matadori runoja 1969-1974 -
-Hollywood
-Kaupungin kaunein tyttö ja muita kertomuksia
-Lehtileikkeitä
-Lounaalla
-Naisia
-Päivät karkaavat kuin villit hevoset yli vuorten
-Postitoimisto
-Pulp
-Pystyssä kaiken aikaa
-Rakkaus on koira helvetistä runoja
Bukowski on myös kirjoittanut elokuvakäsikirjoituksen Barfly (ja näyttäytyi elokuvassa itsekin).
Paljon lisää...
Vanhojen rahojen hinnat riippuvat mm. niiden kunnosta ja esiintymismääristä. Kirjasta Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas (Helsinki : Suomen numismaattinen yhdistys, 2004) voi saada viitteelistä tietoa kunkin vuoden hinnoista. Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta, joka löytyy osoitteesta www.helmet.fi
Voit myös tutustua www.numismaatikko.fi sivustoon.
Rahan arvosta on usein kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aiempia kysymyksiä ja vastauksia voi selailla palvelun arkistossa os. http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
