Anita Löfmanin kirjassa Lääkitysvoimistelijasta fysioterapeutiksi (1993)käsitellään ns. apuhenkilökunnan koulutusta s. 105-107 ja kerrotaan kuntohoitajakoulutuksen alkaneen syksyllä 1972. Kuntohoitajan koulutukseen liittyvää muuta kirjallisuutta:
Terveydenhuollon opetussuunnitelmatoimikunta
Terveydenhuollon opetussuunnitelmatoimikunnan mietintö : keskiasteen koulunuudistus 11. Opetusministeriö Nide = Band 11 : Kuntohoitajan koulutusammatin opetussuunnitelma (Komiteanmietintö, 1977, 3).
Terveydenhuollon peruslinja. Kuntohoitajan opetussuunnitelma peruskoulu- ja ylioppilaspohjaista koulutusta varten. Ammattikasvatushallitus, 1987.
Kuntohoitajan opetussuunnitelman perusteet. Ammattikasvatushallitus, 1989. 2. p. 1989. - 3. p. 1991.
NIMEKE:...
Runo If löytyy Antero Mannisen suomennoksena (Jos) Kipling-valikoimasta Valkoisen miehen taakka (WSOY, 1976). Manninen on päivännyt kirjaan laatimansa esipuheen elokuussa 1975, joten otaksuttavasti suomennostyö on tehty samana tai edellisenä vuonna.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan "lintu vai kala" -sanontaa käytetään pohdittaessa, mikä tai millainen joku pohjimmiltaan on. Erkki Karin Nykysuomen idiomisanakirjassa sanonnalle tarjotaan myös merkitys "mikä hän on miehiään". Joku henkilö voidaan esimerkiksi kokea niin salaperäiseksi, että hänen luonteestaan, ajatuksistaan tai motiiveistaan on vaikea sanoa mitään varmaa. Tällöin voidaan ihmetellä, onko hän lintu vai kala.
Lähteet
Kari, Erkki: Naulan kantaan: Nykysuomen idiomisanakirja. Otava, Helsinki 1993.
Kielitoimiston sanakirja. 1. osa. A–K. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Helsinki 2006.
Vähänpuoleisesti löytyy tietoa hänen lapsuudestaan ja lapsuuden perheestään. Seuraavassa linkissä hän kertoo jotain omasta lapsuudestaan.
http://www.ilkkaremes.com/tyohuone/biografia.html
Wikipedian sivulta löytyy hiukan tietoa hänestä, esim. hänen oikea nimensä Petri Pykälä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Remes
Yleistä tietoa Ilkka Remeksestä ja hänen kirjoistaan löytyy monista kirjaston kirjoista, kuten esim.
Tarkka, Pekka: Kotimaisia nykykirjailijoita
Kotimaisia nykykertojia osa 3
Kodin kuvalehdessä 1999 no.17, s. 14-16 on Tarja Hirvasnoron artikkeli: Tuntematon Remes, mutten tiedä onko siinä mitään hänen lapsuuden perheestään. Kodin kuvalehdessä, (no.4, 2001), kerrotaan Ilkka Remeksen omasta perheestä mm. seuraavaa: Hänen vaimonsa...
Kahden tai kolmen etunimen antaminen on tapa, jolle ei oikeastaan ole mitään varsinaista syytä. "Nykyisin lapsille annetaan vähintään kaksi etunimeä. Tämä on meistä aivan luonnollista, sillä vanha yksinimisyys on käynyt yllättävän harvinaiseksi. Moninimisyys on kuitenkin aiemman käytännön näkökulmasta kummallista. Ihmisille on nimittäin kaikissa kulttuureissa aiemmin annettu seremoniallisesti vain yksi nimi. -- Perinteiseen yksinimisyyteen tottuneista on varmaan aluksi tuntunutkin aika oudolta, että yksi ihminen saa kaksi nimeä", nimistöntutkija Eero Kiviniemi kiteyttää tämän asian kirjassaan Suomalaisten etunimet (SKS, 2006).
Kiviniemi jäljittää usean etunimen antamisen ylempiin yhteiskuntaluokkiin ja barokin tyyli-ihanteisiin. Uusi...
Voisit kokeilla helppolukuisia kirjoja. Niitä on sekä lapsille, nuorille että aikuisille.
Helmet-hausta ne löytyvät sanoilla Lättlästa böcker.
Tässä rajattuna aikuisten materiaaliin (joukossa myös nuorten kirjoja) http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sl%C3%A4ttl%C3%A4sta%20b%C3%B6cker__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetcollections%3A9%3A9%3AAikuisten%20kokoelma%3A%3A__O-date__X0?lang=fin&suite=cobalt
Lyhyitä tekstejä löydät myös hakusanalla Noveller. Niiden kieli saattaa kuitenkin olla paikoin vaikeahkoa. http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Snoveller__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetcollections%3A9%3A9%3AAikuisten%20kokoelma%3A%3A__O-date__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Nuuskamuikkusen laulun löydät esim. kirjoista Suuri Muumikirja (WSOY 1995) ja Muumilaakson laulukirja (WSOY 1994). Nuuskamuikkusen laulussa tunnelma on keväinen, mutta samalla kaihoisa.
Nuuskamuikkunen etsii kadonnutta sadelaulua kirjassa Muumilaakson marraskuu. Näkymättömässä lapsessa on novelli nimeltä Kevätlaulu, jossa Muikkunen myös etsii laulua. Kirjoissa ei kuitenkaan ole itse runoja lähtemisestä. Tove Jansson on kirjoittanut Nuuskamuikkusen laulun erikseen, ja sen on säveltänyt Erna Tauro.
Lähteitä:
http://muumittaja.blogspot.fi/2012/08/tove-janssonin-muumi-teokset-erna…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Muumi
Mira viettää nimipäivänsä 30.4 vuodesta 1984 alkaen koska Miraa käytetään tänä päiäna ennestään olevan Mirjan kutsumamuotona. Lisäksi saksa Mira on Mirabellan ja mirandan lyhyelmä. Slaavilaisessa nimistössö nimi yhdistyy sanaan mir, rauha.
Mirabella (lat. ihailtava, ihastuttavan kaunis) on Italiasta muualle levinnyt naisennimi.
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, 1999.
Väestöreksierikeskuksen nimihakupalveslun mukaan Mira-nimisiä on kaikenkaikkiaan 7412 henkilöä.
Katso lisää
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Viljamin lähtökohtana on saksalainen Wilhelm. Se on muinaissaksalainen nimi, jonka merkitys on "lujatahtoinen kypäräniekka".
Vili on kutsumanimimuoto Vilhelmistä ja Viljamista. Merkitykseltään Vili on germaanisessa mytologiassa sodanjumala.
Venlan lähtönimi on saksalaisperäinen nimi Vendla. Pohjana on ehkä kansannimi vendit, jota saksalaiset käyttivät rajanaapureistaan slaaveista.
Vilhelmiina on Vilhelmin sisarnimi. Se otettiin almanakkaan Ruotsi-Suomessa 1789 kuningas Kustaa IV Adolfin puolison Fredrika Dorotea Vilhelmiinan kunniaksi.
Vilman lähtönimi on Vilhelmiina.
Lähteenä on käytetty Pentti Lenpiäisen kirjaa Suuri etunimikirja sekä Kustaa Vilkunan Etunimet.
Nimikettä emeritus (miehestä) tai emerita (naisesta) on käytetty pääsääntöisesti professorin ja piispan kaltaisissa viroissa, joissa virkanimike säilyy eläkkeelle jäämisen jälkeen arvonimenä. Tällöin emeritus/emerita-nimike kertoo, ettei henkilö ole enää työsuhteessa. (Merriam-Webster's Dictionary: https://www.merriam-webster.com/dictionary/emeritus)
Professoriliiton mukaan professori, joka on ollut työsuhteessa toistaiseksi ("vakinaisena"), voi eläkkeelle jäätyään käyttää nimikettä professori, professori emeritus/emerita tai emeritusprofessori/emeritaprofessori (https://www.professoriliitto.fi/professorit/professori-nimike/). Yliopistot saattavat tehdä eläkkeelle jääneiden professorien kanssa emerita-/emeritusprofessorisopimuksen, mikäli...
Mea -nimeä on kysytty aikaisemminkin: Mea on peräisin italian kielestä ja tarkoittaa "minun". Ohessa vähän lisätietoa nimestä ja nimen kantajaan liitetyistä merkityksistä:
http://names.yuly.ru/female-i-name-37689.htm.
Mean nimipäivän vietosta kannattaisi ehkä keskustella emeritusprofessori Eero Kiviniemen kanssa, jonka vastuulla on Helsingin yliopiston suomenkielisen nimipäiväkalenterin
ajantasaisuus. Eero Kiviniemen kotisivut löytyvät osoitteesta http://almanakka.helsinki.fi/.
Earthlife.net sivuston mukaan maailman yleisin luonnonvarainen lintu on joko varpunen (passer domesticus) tai miljoonakutoja (Quelea quelea).
http://www.earthlife.net/birds/intro.html
Lisätietoa molemmista lajeista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Miljoonakutoja
http://fi.wikipedia.org/wiki/Varpunen
http://www.birdphoto.fi/lajikuvat/pasdom/
Maija-nimen rinnakkaismuoto Maiju on alkuaan ollut Maijan lempinimi, mutta virallisena etunimenä sitä on tavattu jo 1800-luvulla. Maija ja Maiju ovat Maria-nimen kansanomaisia muunnoksia. Meiju-nimen alkuperä ei ole selvillä. Se voi olla muunnos nimestä Maiju, mutta se saattaa olla muidenkin m-kirjaimella alkavien naisennimien hellittelymuoto. Ensimmäinen Meiju nimettiin 1940-luvulla, mutta se oli harvinainen 80-luvulle saakka.
Senni on karjalainen muoto kreikkalaisesta nimestä Eugenia, joka merkitsee "korkeasukuista". Lisäksi Senniä on käytetty Senjan kutsumamuotona. Senja on karjalainen muunnos 'vierasta' merkitsevästä kreikkalaisperäisestä nimestä Ksenia.
Selma juontaa juurensa kelttiläisestä paikannimestä Shelma. Se esiintyy...
Luka-nimen merkityksestä on kyselty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitaja -palstalla. Vastauksia voit katsella Kysy kirjastonhoitajalta arkistosta (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx) kirjoittamalla hakulaatikkoon: Luka*
Väestörekisterikeskuksen sivuilta voi käydä katsomassa nimen yleisyyttä Suomessa:
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Ruotsalaiseen almanakkaan (18.10.) nimi Lukas on otettu v. 2005. Suomalaisessa almanakassa nimi on ollut: 18.10.1326-1905, 17.10.1918-28. Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2005). Kustaa Vilkunan Suuressa nimipäiväkalenterissa (Otava, 1969) kerrotaan Luukas-nimestä ja sen muunnoksista s. 275-276. Kirjassa mainitaan Novgorodin piispa Luka (1036-1059).
Yliopiston...
Malviina
Anne Saarikalle: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus 2007 kertoo näin:
Malviina on suomalaistettu muoto nimestä Malvina. Kantanimi on skotlantilaisen runoilijan James Macphersonin luomus, joka esiintyy Ossianin lauluissa (1761-63). Nimen on tulkittu pohjautuvan gaelin kielen ilmaukseen "mala mhin" ("sileä otsa"). Alkuperäksi on tarjottu myös muinaissaksalaista nimeä Madalwine, joka merkitsee "oikeuden ystävää".
Suomessa pitkävokaalinen Malviina on saanut Malvinaa enemmän kannatusta, joskin molemmat ovat hyvin harvinaisia. Viime vuosisadalta löytyy noin 150 Malviinaa ja 80 Malvinaa. Valtaosa Malviinoista on nimetty 1900-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa, kun Malvina on 1900-luvun alusta.
2000-2005 Malviina nimen sain n...
Kirjassa Maailman pelit ja leikit s.190-191 on Korona-pelin säännöt. Ellei lähimmässä kirjastossasi kirjaa ole, voit saada sen kaukolainaksi. Internetistä löytyivät vähän epävirallisemmat säännöt sivulta: http://www.icon.fi/~paukku/saanto.htm#KORONA.
Minnan pääsiäismuna löytyy Marjatta Pokelan lastenlaulukokoelmasta Eveliinan lauluja. Siinä on sanat ja nuotit kosketinsoittimille. Leppävaaran kirjastosta teos on tällä hetkellä lainassa, mutta sitä löytyy monista pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Nykysuomen sanakirjassa annetaan piimä-sanalle taivutusluokka 11, ja siinä on esimerkkisanana koira. Piimä on ainesana ja sitä käytetään yleensä vain yksikössä, mutta jos sitä halutaan käyttää monikossa, niin muodot seurailevat koira-sanan taivutusta, siis koiria - piimiä. (Konsonanttivartalon perään tulee monikon tunnus i ja sitten sijapääte.)
Lääketieteen termit -sanakirjan mukaan enterobakteeri (enterobacterium) on enterobacteriaceae-heimoon kuuluva sauvabakteeri, jolla on yhteys suolistosairauksiin. Heimon bakteereita elää luonnostaan mm. ihmisten ja eläinten suolistossa, jätevesissä, maaperässä ja luonnonvesissä, ja osa niistä aiheuttaa esim. vatsaonteloon päästessään tauteja niin suolistossa kuin virtsateissäkin. Esim. salmonellabakteerit kuuluvat enterobakteereiden suureen heimoon.
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta LINDAsta löytyy 48 viitettä hakusanalla "enteroba?" ja artikkelitietokanta ARTOsta 12. Näistä suurin osa on englannin- tai saksankielisiä ja näyttää turhan spesifeiltä hakutehtävääsi ajatellen, mikäli tarvitset ainoastaan perustietoa asiasta. Luettelot...
Verkosta löytyy kohtalaisesti tietoa merinolampaasta, mutta enimmäkseen englanninkielellä. Merinolammas on kotoisin Espanjasta eli kohtalaisen kuivilta ja lämpimiltä alueilta. Tästä syystä se on hyvin menestynyt esim. Australian ja Uuden Seelannin suhteellisen kuivilla kukkuloilla ja ylätasangoilla. Merino ei viihdy liian rehevässä maaperässä sillä se saa helposti erilaisia sorkkatulehduksia ja -tauteja.
Alla muutama verkko-osoite, joista saattaa olla hyötyä:
http://www.tkukoulu.fi/~tarlate/keke/villa.doc
http://www.ansi.okstate.edu/breeds/sheep/
http://www.tumpline.com/stackyard/pedigree/html/merino.html
http://www.maaseutukeskus.fi/suomenlammasyhdistys/
http://www.pilvilampaat.com/suomenlammas.htm
Asiaa voi tiedustella myös MTK:sta sekä...
