Esimerkiksi teoksessa Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas löytyy tietoa rahojen arvosta. Kirja on ei-kaupallisen tahon julkaisema luettelo eivätkä siinä mainitut hinnat ole osto- tai myyntihintoja vaan objektiivisia arvioita rahojen keräilyarvosta kirjoitusajankohtana.
Koska virallisessa nimipäiväkalenterissa Sinjaa ja Jikoa ei ole, nimipäivää voi viettää joko silloin kun haluaa tai voi valita nimipäivän samankaltaisuuden perusteella. Sinjan nimipäivä voisi olla 2.9., jolloin juhlivat myös Sinikka ja Sini. Jiko puolestaan voisi viettää nimipäiväänsä 23.4., jolloin juhlivat Yrjö, Jyrki, Jyri, Jori ja Yrjänä.
Venäläinen kirjailija Nikolai Gogol suunnitteli kirjoittavansa kolmiosaisen romaanin Venäjän kansan moraalisesta kamppailusta. Sen ensimmäinen osa ilmestyi (1842), toisesta osasta on säilynyt vain tarinan runko ja kolmatta osa Gogol ei tiettävästi edes aloittanut.
Kuolleina sieluina tunnetaan teoksen ensimmäinen osa. Toinenkin osa on suomennettu. Kirjasta on lukuisia suomennoksia, eikä kirjaa näkemättä voi päätellä, missä painoksissa on molemmat osat, mutta myös toinen osa on ainakin vuonna 1966 ilmestyneessä Valitut teokset II –kirjassa.
Jaaha, nyt on ylistämällä alistaminen käännetty näin päin. Koska se on niin uutta, kovin paljon valmista aineistoa ei taida löytyä.
Aivan ensimmäiseksi pitänee miettiä, missä sävyssä annettua tehtävää alkaa toteuttaa. Vaihtoehtoja on. Pikkupiruilu, isompi piruilu, naiivius, kliinisyys... mieluiten ei kuitenkaan paatos.
Kirjallisuudessa on olemassa yksittäisten miesten ylistystä, ja nykyisessäkään poliittisessa maailmassa ylisanoja ei aina säästellä kun viisasta johtajaa halutaan kuvata. Niillä on vain taipumuksena kääntyä kuvattavaansa vastaan, tuskin kukaan enää suhtautuu Ajatusten Tonavaan kunnioittavasti. Periaatteena on, että kuolleista ei puhuta pahaa, siksi hautajaispuheet ovat varmaan sellainen lähde josta positiivisia...
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy yksi aiheeseen liittyvä video:
Elämänlanka: raskaus ja alkoholi (24 min.) (1997)
Kirjallisuutta:
FAS-lapsi : raskaudenaikaisen alkoholinkäytön riskit (A-klinikkasäätiö, 1999)
Halmesmäki, Erja: Alkoholin suurkuluttajan ja narkomaanin tunnistaminen ja hoito äitiysneuvolassa ja synnytyssairaalassa (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, 1999)
Rautavuori, Mira: FAS-lapsi, nainen, perhe ja yhteiskunta : näkökulmia raskausdenaikaiseen päihteidenkäyttöön (Kehitysvammaliitto, 2001)
Tartu hetkeen: apua ja hoitoa päihteitä käyttäville vauvaperheille (Ensi- ja turvakotien liitto, 2001)
Internetistä löytyy sivustoja, joilla opastetaan suomenkielisten nimien kääntämiseen japanin kielelle.
http://en.wikipedia.org/wiki/Katakana
http://www.kanjikaveri.net/katakana/taulukot.php
Vastaaviin kysymyksiin on vastattu aiemminkin. Vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx (Etsi arkistosta-> hakusanat: japanin kieli etunimet).
Suomen kansallisbibliografia Fennica ei tunne teosta eikä kirjailijaa, joten ainakaan vielä sitä ei näytä suomennetun. Suurimpien suomalaisten kustantamojen sivuilta ei myöskään löytynyt ennakkomainintaa kirjan mahdollisesta tulevasta suomennoksesta, eikä liioin vapaalla internethaulla. Toisaalta kirja on niin uusi (julkaistu Ruotsissa tämän vuoden tammikuussa), että on hyvinkin mahdollista, että sen suomentaminen on jossakin kustantamossa tekeillä.
Itämurteisiin kuuluvat savolaismurteet ja kaakkoismurteet, joiden alue käsittää Kainuun, Pohjois- ja Etelä-Karjalan, Pohjois- ja Etelä-Savon: http://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4murteet .
Syntyjään itäsuomalaisia kirjailijoita, jotka käyttävät ainakin kirjan henkilöiden puherepliikeissä itämurretta ja kirjan tapahtumat sijoittuvat Itä-Suomeen löytyy joitakin.
Näistä ainakin seuraavat on käännetty ruotsiksi:
Aho, Juhani: Rautatie. 1.p. 1884 (Järnvägen)
Huovinen, Veikko: Havukka-ahon ajattelija. 1952 (Konsta)
" Hamsterit. 1957 (Hamstrare)
" Lampaansyöjät. 1970 (Fårätarna)
Lehtonen, Joel: Putkinotko. 1.p. 1920. (ilmestyi aluksi kaksiosaisena)
(ruotsiksi 1935 Ödemarkens barn; 1973 Putkinotko : berättelsen om...
Me kirjastolaiset emme ole lääketieteen asiantuntijoita, mutta tällaista tietoa aiheesta löytyi.
Maitoallergiassa lehmänmaidon proteiini eli valkuaisaine aiheuttaa allergisen reaktion, ja laktoosi-intoleranssissa taas maitosokeri ei imeydy ohutsuolessa. Mm. täältä tietoa:
http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,818,1733,1992,1987
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00…
Äidinmaitoon (http://www.utu.fi/cyri/hka/Rintamaidon_rasvahappokoostumus.pdf) vaikuttaa mm. äidin oma ravinto. Lapsi voi siis saada allergiaoireita äidinmaidosta, jos äiti on syönyt jotakin lasta allergisoivaa. Tuskin maitoallergikko- tai laktoosi-intolerantikkoäiti kuitenkaan joisi lehmänmaitoa, jota voisi saada omasta maidostaan.
Eli...
Rikoslain 24 luvun 1§:n mukaan metelöinti voi johtaa tuomioon kotirauhan rikkomisesta. Ks. rikoslaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001?search%5Btype%5D…
Toiminnanharjoittajan pitää tehdä meluilmoitus ympäristökeskukselle, mikäli työ on luonteeltaan poikkeuksellisen äänekästä ja tapahtuu öisin. Työn tekemistä ei kuitenkaan ole kielletty. Ks. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen internet-sivut http://www.hel.fi/hki/ymk/fi/Yritykset,+toiminnanharjoittajat/Luvat,+il… ja ympäristönsuojelulain 60§ http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000086?search%5Btype%5D=pi…
Ravintola- ja gastronomista termistöä ranskasta suomeksi ja päinvastoin löytyy vaikkapa näistä sanastoista:
Pirkko Saikkonen, Termes culinaires : ravintolasanasto ranska-suomi, suomi ranska (Restamark, 2004)
Pirkko Saikkonen, Gastronominen sanasto : ranska-suomi-ranska (WSOY, 2002)
Näytelmä on ilmestynyt painettuna Otavan kustantamana 1921. Siitä löytyvät kaikkien laulujen sanat, jos siis pelkät sanat riittävät etkä tarvitse niihin nuotteja.
Näytelmää on yksi kappale käsikirjastossa Helmet-kirjavarastossa Pasilan kirjastossa. Sitä ei lainata kotiin, mutta näytelmää voi käydä lukemassa ja skannaamassa tai kopioimassa Pasilan kirjastossa. Teoksen tarkemmat tiedot löytyvät osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/record=b1512109~S9*fin.
Pyretriini on dalmatianpietaryrtistä (tunnetaan myös dalmatiapäivänkakkarana) peräisin oleva ainesosa, josta valmistetaan jauhetta tuhohyönteisten torjuntaan. Se on ainoa luomuviljelyssä hyväksytty tehoaine.
Pyrethrum laskettiin ennen omaksi suvukseen asterikasvien heimon taksonomisessa järjestelmässä, mutta nykyisin siihen kuuluneet kasvit luokitellaan pietaryrtteihin (Tanacetum) ja krysanteemeihin (Chrysanthemum).
Dalmatianpietaryrtti (dalmatianpäivänkakkara), Tanacetum cinerariifolium, gråkrage, dalmatinerkrage (puutarha.net)
dalmatianpietaryrtti - Tanacetum cinerariifolium | Esiintyminen | Suomen Lajitietokeskus
Pyretriini ja pyretroidit - torjunnassa käytetyt tehoaineet - Hyönteismaailma (hyonteismaailma.fi)
Tehoaineet...
Vantaan kaupunginkirjastoon voi päästä kesätöihin kirjastovirkailijan tehtäviin (lainausta,palautusta,hyllytystä) 1 kuukauden ajaksi, jos on vantaalainen koululainen tai opiskelija. Tietotekniikan tuntemus katsotaan eduksi. Hakuaika on keväisin n. maaliskuussa. Kaupungin yhteispalvelupisteistä saa hakulomakkeita.
Kirjastonhoitajan tehtäviin (tietopalvelu,aineiston valinta,kokoelmien hoito jne.) vaaditaan alan korkeakouluopintoja. Viime vuosina ei kirjastonhoitajille ole Vantaalla juurikaan otettu kesälomasijaisia.
Suomen kansallisbibliografiatietokannasta FENNICAsta http://fennicaw.lib.helsinki.fi löytyi Salme Setälän suomentamasta E.T.A. Hoffmannin sadusta kaksi painosta, joilla on eri kuvittajat:
Pähkinänrusentaja ja hiirikuningas Maximilian Liebenweinin piirtämin kuvin. Hämeenlinna : Karisto, 1918. Alkuteos: Nussknacker und Mausekönig.
ja
Pähkinänsärkijä Kuv. Matti Kota. Gummerus, 1982. Alkuteos: Nussknacker und Mausekönig. Ilm. aiemmin 1918 nimellä Pähkinän rusentaja ja hiirikuningas.
TV-sarja Animorphs ei näillä näkymin ole tulossa Suomeen. MTV3:lle ja SubTV:lle sitä ei hankita, eikä se ole Nelosenkaan suunnitelmissa. Voit itse vaikuttaa esittämällä ohjelmatoiveesi televisiokanavien palautesivujen kautta:
Nelonen http://www.nelonen.fi/palaute/palaute.asp
TV1 ja TV 2 http://www.yle.fi/etusivu/palaute/
MTV3 http://www.mtv3.fi/palaute/
Pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Helmetistä (www.helmet.fi) saat näkyviin persiankieliset lastenkirjat seuraavasti: valitse hakutavaksi sanahaku, kirjoita tyhjään laatikkoon lastenkirjallisuus ja valitse aineistoksi kirjat ja kieleksi persia. Tuloksena on 197 kirjaa. Vastaavasti nuortenkirjallisuuden saat näkyviin kirjoittamalla tyhjään ruutuun nuortenkirjallisuus. Kirjoja löytyy 43.
Kattavaa luetteloa maailmalla ilmestyneestä tai Suomestakaan löytyvästä persiankielisestä lasten- ja nuortenkirjallisuudesta on tietysti mahdoton saada. Eri kaupunginkirjastoilla on omat tietokantansa ja myös ulkomaisista tietokannoista voi hakea. Kaukolainaksi voi pyytää kirjoja toisten kirjastojen kokoelmista. Kaukolainapyyntö tehdään oman kunnan...
Närhi on todellakin harvinaisempi ilmestys kaupungeissa. Varsinkin keväällä ja kesällä närhet pysyttelevät tiiviisti metsän kätköissä, mutta syys- ja talvisaikaan ne siirtyvät pellonreunojen ja lintulautojen läheisyyteen ravintoa kärkkymään. Syksyllä närhi myös varastoi ruokaa (mm. tammenterhoja, pähkinöitä jne.) talven varalle. Vastaus pohjautuu Pertti Koskimiehen "Suomen lintuopas" -teoksen (2005) antamiin tietoihin.
