Nurmijärven kirjastolaitoksen perustamisvuodeksi katsotaan tulkinnan mukaan joko 1855 tai 1856, jolloin kirjoja ruvettiin lainaamaan kirkon sakaristosta jumalanpalveluksen päätyttyä. Nuorisoseurojen perustamia kyläkirjastoja perustettiin mm. Nukarille 1880, kirkonkylään 1900, Klaukkalaan 1899 ja Rajamäkeen 1897. Nurmijärven kunnan omassa kirjastossa kirkonkylässä lainaustoiminta alkoi 1926. Kunnan ns. piirikirjasto perustettiin esim. Klaukkalaan 1934 ja samoihin aikoihin myös Rajamäkeen. Klaukkalan kirjasto sai ensimmäisen oman tilansa 1975 ja Rajamäen kirjasto 1977. Nurmijärven pääkirjasto kierteli useissa eri tiloissa kunnes nykyinen kirjastotalo valmistui 1984.
Lähteet:
Nurmijärven pitäjän historia III
Ojanne: Aikamatka Nurmijärven...
Hei!
Kyseessä saattaa olla Martti Haavion Tuhkimus-satu, joka alkaa näin: "Olipa kerran ukko, ja ukolla oli kolme poikaa, ja kaksi oli vilkasta ja ahkeraa ja hyvin somaa, mutta kolmatta kaikki moittivat. Ja kolmannen pojan nimi oli Tuhkimus Tähkimys uunin pankolla." Kaksi vanhinta veljestä saavat isältä rahamassit ja kehotuksen lähteä maailmalle onnea koettelemaan. Näin he tekivät ja tulivat hyödyllisiä kauppoja tehtyään rikkaina takaisin. Tuhkimusta halveksittiin ja pilkattiin. Tuhkimus sai hauelta saksanruokopillin, johon puhaltamalla Tuhkimuksen toiveet toteutuvat. Pillin avulla Tuhkimus pelastaa kuninkaan tyttären tornista ja satu päättyy onnellisesti: "Ja sitten he elivät onnellisina monta vuotta, ja saivat paljon lapsia".
Koska...
Kysymänne säkeistö kuuluu seuraavasti.
Isän ja pojan on nähnyt hän
puhki polvien monten
nukkuvan lasna; mut mistähän
tie oli avutonten?
Polvet polvien tietämiin
nousi, vanheni, läks, – mihin niin?
Ongelma, josta halaa
selkoa, noin taas palaa!
Koko runo löytyy Wikiaineistosta: https://fi.wikisource.org/wiki/Tonttu.
Hunnien kuningas Attila (n. 406-453) johti syvälle Länsi-Eurooppaan ulottuneita sotaretkiä 400-luvulla. Kreikkalainen historioitsija Priscus, joka tapasi Attilan myös henkilökohtaisesti kirjoitti kuninkaan kuolemasta. Aikalaisteksti on säilynyt bysanttilaisen Jordaneksen kopioimana 500-luvulta. Hunnit eivät kirjoittaneet, eikä heiltä ole siis säilynyt omaa kuvausta kuninkaan kuolemasta.
Attilan haudasta kiersi etenkin 1800-luvun Unkarissa melkoisia tarinoita. Hurjimman tarinan mukaan Attila haudattiin kolmessa sisäkkäisessä arkussa: sisin kultainen, seuraava hopeinen ja uloimpana teräsarkku. Lähdekriittinen tutkimus on osoittanut tarinat tarinoiksi. Historioitsija John Manin mukaan hunnien esi-isät nykyisen Mongolian alueella hautasivat...
Koira-aiheisista runoista on koottu kokonainen antologia. Sen sivuilta löytyi ainakin yksi näihin tuntomerkkeihin jotakuinkin sopiva runo. Unto Kupiaisen seitsensäkeinen runo on nimeltään lyhyesti "Koira". Se on julkaistu vuonna 1946. Tosin koiran isäntä tässä tapauksessa vaikuttaisi olevan aikuinen ihminen. Kertoja ikään kuin puhuttelee koiraansa ja muistelee yhteisiä hetkiä lemmikkinsä kanssa. Lopuksi hän ampuu koiran:
"Minä silitin koirani päätä vain
ja sitten ma ammuin sen.
Ja monta viikkoa jälkeenpäin
olin hyvin surullinen."
Saat koko runon sähköpostiisi. Toivottavasti tämä on se oikea.
Eläköön koira / toim. Kaarina Sala (Kirjayhtymä, 1992)
Elokuva perustuu löyhästi Gorkin varhaiskauden kertomuksiin, joista
tärkein on Makar Tsudra. Suomennettuna se sisältyy ainakin kokoelmaan
Valittuja - novelleja ja runoja, ilmestynyt v. 1945.
Ensimmäisenä tuli mieleen Clive Cusslerin teos Inkojen kulta (1995), mutta siinä ei puhuta hylystä mitään. Internetin kautta tulee paljon viitteitä inkoja koskevaan kirjallisuuteen, mutta niistäkään en ole löytänyt sopivaa. Olen myös tarkastanut lehtiartikkeleita aiheesta, mm. National Geographic Magazine'n uudempia vsk. ilman tulosta. Valitan!
Lapsenpäästäjän saaga -nimellä ei löytynyt, mutta kyse lienee Paarmuskan eli pirttiämmin saagasta. Saaga kertoo kätilöstä ja mm. hänen muutaman maailmaan auttamastaan lapsen kohtalosta. Saaga löytyy Oiva Arvolan teoksesta Neljän tuulen saagat (Kirjayhtymä 1985, ISBN 951-26-2761-2).
Valitettavasti näyttää siltä, että maailmanhistoriasta on Suomessa selkokielisenä ilmestynyt vain yksi teos:
Tekijä(t): Rajala, Pertti Nimeke: Maailman historia selkokielellä / Pertti Rajala ; [kartat: Leena Miettinen] ; [julkaisija: Kehitysvammaliitto] Julkaistu: Porvoo Helsinki Juva : WSOY, 1991. Sama teos on julkaistu myös ruotsin kielellä. Kirjassa on kuitenkin vain muutama sivu kysymistäsi aikakausista.
Muita selkokielisiä maailmanhistorian kirjoja ei löytynyt Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta, yliopistokirjastojen yhteisluettelosta Lindasta eikä tutkimistani yleisten kirjastojen kokoelmatietokannoista.
Rajalan teoksessa mainitaan kuitenkin, että "kouluhallitus on hyväksynyt... tämän teoksen... jokaiselle oppilaalle omaksi...
Kansalliskirjasto eli Helsingin yliopiston kirjasto on mikrofilmannut suomalaiset sanomalehdet 1700-luvulta nykypäiviin asti. Kauppalehden vanhoja numeroita voi lukea mikrofilmiltä yliopiston kirjaston lehtisalissa. Ks. http://www.lib.helsinki.fi/ , tarkemmin http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/Kokoelmat/mikroffk.htm .
Peltojen sijoittuminen liittyy yleisempään asutushistoriaan. Maanviljelykseen ja asutukseen parhaat edellytykset antoivat vaarojen laet sekä järvien ranta-alueet.
Vaarojen lakiosat on asutettu ensimmäisenä, koska näillä alueilla maaperä on viljavaa ja ilmastolliset olot ovat suotuisimmat. Vaarojen lakialueille eivät jääkauden sulamisvedet yltäneet huuhtomaan ravinteita pois. Vaarojen laella vallitsee myös edullinen mikroilmasto, joten siellä hallanvaara on pienempi.
Asutusta on vanhastaan ollut myös järvien rannoilla: järvet ovat toimineet kulkureitteinä ja kalastus on tarjonnut toimeentulon lisää ranta-asukkaille. Järvien ranta-alangot ovat usein tuottoisia, viljavia savikkomaita. Myöhemmin on vesistöjen pintaa laskemalla saatu vielä...
Varaamasi DVD ehti mennä lainaan heti sen jälkeen, kun olit tehnyt varauksen. Hyllystä elokuvan tai kirjan löytävä voi lainata sen, jos ehtii ennen kuin henkilökunta poimii hyllyistä varatun aineiston.
Tein sinulle uuden varauksen. Kaikki ensimmäisen kauden Poirotit ovat tällä hetkellä lainassa, mutta DVD-levyjen laina-aika on vain yksi viikko, joten et joudu odottamaan pitkään.
Hei!
Syytä siihen, miksi pieni pohjois-savolainen saari nimeltä Tampereensaari esiintyy esim. Forecan sääpalvelussa, en löytänyt. Arvelen, että esim. mainittu Foreca käyttää paikallissääennusteissaan Suomen karttapohjaa. Voit halutessasi tiedustella asiaa Forecasta, yhteystiedot löytyvät täältä: http://corporate.foreca.com/fi/yhteystiedot/
Myöskään mistään paikannimioppaasta en löytänyt noin pienen paikan tietoja.
Hyvä teos muuten paikannimien taustoihin on:
Suomalainen paikannimikirja / [päätoimittaja: Sirkka Paikkala] - Helsinki : Karttakeskus : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007 (Jyväskylä : Gummerus Kirjapaino). - 592 s. : kuv., kartt. ; 31 cm. - (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja, ISSN 0355-5437 ; 146)
Osa...
Järviradion henkilöstön yhteystiedot löytyvät täältä https://www.jarviradio.fi/yhteystiedot/
Valtioneuvoston päätöksessä ohjelmistotoimiluvista radiotoiminnan harjoittamiseksi (28.12.2017) kuvataan hieman tarkemmin Järviradiota. Siinä mainitaan, että Järviradion omistaa yhteensä 13 eri toimijaa, joihin kuuluvat muun muassa luterilainen seurakunta, Siion ry, maakuntalehti, teleoperaattori ja yksityishenkilöitä, https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/regulation/Paatos_radion_ohjelmistotoimiluvista.pdf
Asiaa voi myös tiedustella Järviradiolta.
Etunimi Valla on harvinainen ja sitä on käytetty sekä naisten että miesten nimenä. Ensimmäisiä kertoja sitä on käytetty 1900-luvun alkupuolella. Vuonna 2019 Valla oli yhtenä etunimenä kahdeksalla naisella.
En löytänyt mainintaa Vallasta etunimiä käsittelevistä kirjoista, mutta sitä lähellä olevia nimiä ovat esimerkiksi Valma (unikkoa tarkoittava kukannimi valmu), Vaula (vitsasta väännetty rengas) tai Valle, joka on kutsumamuoto esim. Valdemarista tai Valentinista.
Tuohinopsakki (Philodromus margaritatus).
Ötökkätiedossa kerrottu: "Koko naaras 5-6 mm." kertoo vartalon pituudesta. Aamulehden artikkelissa (joka ei välttämättä avaudu kuin tilaajille), luonnontieteellisen museon amanuenssi Tomi Kumpulainen kertoo tuohinopsakin olevan jalkoineen mitaltaan yli pari senttiä. Se on Suomessa yleinen ja luonnonvarainen laji.
Lähteet:
https://www.otokkatieto.fi/species?id=412
https://tinyurl.com/tuohinopsakki
https://www.aamulehti.fi/moro/art-2000009575809.html
Alkoholin vaikutuksista ihmisen elimistöön löytyy tietoa esim. seuraavista teoksista: Päihdelääketiede (1998), Alkoholi: biolääketieteellinen käsikirja (1993) ja Alkoholi: vaikutukset elimistöön ja terveyteen (1987), joissa kaikissa on ollut yhtenä toimittajana Kalervo Kiianmaa. Kysyttäessä alkoholin vaikutuksista nimenomaan aivoihin näistä teoksista löytyy tietoa varsinkin aivovaurioista, joita alkoholi aiheuttaa.
Päihdelinkin julkaisema Päihteet ja aivot -multimedia on kansantajuinen esitys aiheesta, http://www.paihdelinkki.fi/paihteet-ja-aivot .
Internetistä löytyy runsaasti tietoa erityisesti japanilaisista sotilaista, jotka ovat jatkaneet 2. maailmansotaa jopa vuosikymmeniä sodan päättymisen jälkeen. Heitä kutsutaan termeillä straggler tai holdout (=vastarannankiiski). Historian kuuluisin vastarannankiiski taitaa olla Shoichi Yokoi, joka antautui vasta vuonna 1972 28 vuoden piileskelyn jälkeen.
Nettisivuja aiheesta:
http://www.wanpela.com/holdouts/
http://www.primitiveways.com/jungle_30_years.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Japanese_holdout
http://history1900s.about.com/od/worldwarii/a/soldiersurr.htm
Mitään "virallista" termiä ei löytynyt ja sotilassanastoissa käytetyt holdout tai straggler on käännetty "jälkeen jääneet" tai "harhailijat", eivätkä siis
vastanne kysyttyä...
Suomalaisia kahden euron kolikoita laskettiin liikkeeseen vähiten vuonna 2002. Ks. tilasto Suomen Pankin sivulta: http://www.suomenpankki.fi/fi/setelit_ja_kolikot/eurokolikot/suomalaist…
Lisää tilastoja eurorahoista Euroopan keskuspankin sivuilla: http://www.ecb.int/bc/faqbc/circulation/html/index.fi.html
