Steelin suomennokset saat näppärästi esiin pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi -josta valitset kunnan jälkeen pikahakuun tekijäksi Steel Danielle, näytä (pudotusvalikosta) vain kirjoja, ja aineistoa jonka kieli on (pudotusvalikosta) suomi.
Eipä löydy varsinaisesti mitään tietoteosta suomeksi Saksan kansallissosialistisen armeijan rivisotilaista ja heidän taustoistaan.
Englanniksi löytyy kirja nimeltä Cartlidge, Cherese, Life of nazi soldier. 2001.
Kaunokirjallisia teoksia Saksan armeijan taisteluista toisessa maailmansodassa löytyy Porin kaupunginkirjaston osalta osoitteesta https://satakirjastot.finna.fi/
Haun voi tehdä esim. sanoilla toinen maailmansota Saksan armeija, https://satakirjastot.finna.fi/Search/Results?limit=0&dfApplied=1&lookf…
Varsinaista transvestiittimurhaajaa ei mainittujen kirjailijoiden tuotannosta valitettavasti kyetty paikallistamaan. Heleena Lönnrothin dekkarissa Sikakosto (Kustannus-Mäkelä, 1998) esiintyy kyllä skitsofreninen murhaajatar Ranghild ”Raikka” Ström, joka ei kylläkään ole varsinainen transvestiitti. Risto Karlssonin kirjassa Helvetin enkeli (WSOY, 1981) murhaaja on viittaan pukeutunut naiseksi luultu mies.
Muita asiaa etäisemmin sivuavia suomalaisia dekkareita :
Arhippa Pirkko : Jo katkee maalinauha. 1971 Weilin + Göös, 1993 Kustannus-Mäkelä. (homoseksuaalisuus)
Lehtolainen, Leena : Ennen lähtöä . Tammi, 2000. (homoseksuaalisuus)
Joensuu, Matti Yrjänä : Harjunpää ja rakkauden nälkä. Otava, 1993. (tirkistely)
Kirstilä, Pentti : Hanhivaara ja...
Vaikea sanoa, mitä varauksen tietoja muutettaessa on tapahtunut. Noin ei pitäisi päästä käymään noutokirjastoa tietokoneen kautta muutettaessa. Varauslistojen järjestystä seurattaessa joudumme kuitenkin luottamaan tietokoneiden tietoihin, koska mitään muita listoja ei ole, joista varaustietoja ja niiden päiväyksiä pääsisi tarkistamaan. Kaikissa varauksiin liittyvissä asioissa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen asiakas voi myös aina ottaa suoraan yhteyttä johonkin alueen kirjastoon Helsingissä, Espoossa, Vantaalla tai Kauniaisissa, joko itse asioimalla tai puhelimella, joten esim. varausten noutokirjaston muuttaminen onnistuu myös sitä kautta.
Jouluevankeliumi kuuluu Suomessa kristillisen kirkon joulunajan perinteisiin. Osa uskonnottomista ei vietä juhlaa ollenkaan, osa juhlii joulunaikaa sydäntalven juhlana, osa ei juurikaan kiinnitä huomiota joulun historiaan tai kristilliseen perinteeseen vaan pitää joulua rauhoittumisen ja yhdessäolon juhlana.
Suomen uskonnonvapauslaki on vuodelta 1923, mutta evankelis-luterilaisen kirkon asema vahvana valtionkirkkona on vaikuttanut siihen, etteivät Suomen uskonnottomat ole järjestäytyneet kovin kattavasti. Näin ollen myös uskonnottomien yhteisten juhlaperinteiden muodostuminen on yksilöiden itsensä ja toisaalta muutaman etujärjestön kuten Pro-Seremoniat Oy:n varassa. Yksikään järjestö ei kuitenkaan ohjeista jäseniään tai kannattajiaan,...
Trilogian toinen osa Esikoinen (Eldest)on kirjana, mutta vielä ainakaan siitä ei ole tulossa elokuvaa. Wikipediassa kerrotaan kirjasta, ja samassa yhteydessä mainitaan, että kirjasta saatetaan tehdä elokuvasovitus, joskin tämä on hyvin epätodennäköistä. Ks. http://fi.wikipedia.org/wiki/Esikoinen_(kirja) .
Ohessa on joitakin kirjoja, joissa käsitellään elokuvan tekemistä. Nämä kaikki löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastoista. En valitettavasti osaa sanoa, sopivatko nämä juuri 15-vuotiaalle.
Suosittelen kysymään myös Kansallisen audiovisuaalisen arkiston kirjastosta. Se on todellinen elokuva-alan tietokeskus. Tässä linkki http://www.kava.fi/kirjasto ja sähköpostiosoite kirjasto@kava.fi.
Tässä kirjoja elokuvan tekemisestä:
Elokuvakirja: elokuvan tekeminen, lukeminen, näkeminen
Sidney Lumet: Elokuvan tekemisestä
Leena Louhivuori: Sparrausrinki: elokuvan tekemisen vaikea taito
Chris Jones: The Guerilla film makers pocketbook
Chris Patmore: Get started in short filmmaking: principle, practice and techniques: an inspirational guide for the aspiring...
Valitettavasti en löytänyt jouluevankeliumia Kymenlaakson murteella. Useilla muilla murteilla kyllä, esim. teoksessa "Ilosanoma: älkää pelätkö: jouluevankeliumi murteilla". Eri murteilla kirjoitettuja jouluevankeliumitekstejä löytyy myös netistä. Niitä voi hakea googlesta hakusanoilla: jouluevankeliumi ja murteet.
Martti Korpilahti : Keski-Suomen kotiseuturunoilija -kirjaan (Gummerus, 1949) sisältyvässä artikkelissaan "Martti Korpilahti kotiseudun runoilijana" Päivö Oksala kirjoittaa runosta, että tämän vanhan Korpilahden pitäjän kotiseutujuhlien tunnuksena käytetyn säkeistöparin ovat sepittäneet Lauri Haarla ja Martti Korpilahti yhdessä. Oksala täsmentää runoilijoiden työnjakoa lisäämällä, että jälkimmäinen kahdesta säkeistöstä on nimenomaisesti Martti Korpilahden muotoilema:
"Kotiseutu on isänmaan sydän,
ja sen pohjalta lähtee se tie,
jota myöten ihmisyys astuu,
liki toistansa kansoja vie."
Korpilahti ei halunnut eläessään julkaista runojaan kokoelmana. Kattavin otos hänen lyriikkaansa löytyy edellä mainitusta muistojulkaisusta, joka sisältää...
Kirjassa Joensuun kaupunki: Kulttuuri- ja rakennushistorialliset kohteet (1995), sivulla 108, on vähän parempi kuva Penttilän hovin päärakennuksesta, sen julkisivusta.
Joensuun kaupunki on tehnyt Penttilän seudun suunnittelua. Penttilänrannan kaavamuutosesitys III on luettavissa Joensuun kaupungin sivuilta: http://www.joensuu.fi/penttilanranta-iii . Siinä näkyvät ilmakuvassa Penttilän hovin alueen jäljellä olevat rakennukset ja miten ne tulevat sijoittumaan uudessa suunnitelmassa.
Kysymyksestäsi oletan, että sulhasesi on Suomen kansalainen. Kehottaisin ottamaan yhteyttä Yhdysvaltain Suomen konsulaattiin, jonka yhteystiedot ovat:
Consulate General of Finland, New York, NY
866 United Nations Plaza, Suite 250, New York NY, 10017
tel. (212)750 4400, fax (212) 750 4418
e-mail: finconny@ix.netcom.com
website: www.finlandnyc.org
Konsulaatin internet-sivut löytyvät osoitteesta:
http://www.finlandnyc.org/frkons.html
Konsulaatissa osataan varmasti kertoa tarkemmin jatkotoimenpiteestä, mutta lain mukaan:
"Jos passin antaa edustusto tahi 5 §:ssä tarkoitettu poliisilaitos tai nimismies, kotipaikan poliisilta on hankittava lausunto hakijan esteettömyydestä."
Suomen kirjakieli ei kultapoju tai kultapoika -sanoja tunne, mutta murteellisesti sitä käytetään usein juuri hiukan ironisessa merkityksessä. Sillä voidaan tarkoittaa lellikkiä, lellipoikaa, eli vaikkapa opettajan suosikkia koulussa. Ilmaus "elää kuin kultapoika" taas tarkoittaa huolettomana elämistä. Kultapojalla on tarkoitettu myös hamekangasmallia, jossa on käytetty punaisia, keltaisia ja vihreitä lankoja.
Alla linkki Suomen murteiden sanakirjan sivuille, jossa sanan käyttöä on selvitetty:
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kultapoika&sms_id=SMS_4ee8fedaa122b4acf93485e6de6062af
Hunnien kuningas Attila (n. 406-453) johti syvälle Länsi-Eurooppaan ulottuneita sotaretkiä 400-luvulla. Kreikkalainen historioitsija Priscus, joka tapasi Attilan myös henkilökohtaisesti kirjoitti kuninkaan kuolemasta. Aikalaisteksti on säilynyt bysanttilaisen Jordaneksen kopioimana 500-luvulta. Hunnit eivät kirjoittaneet, eikä heiltä ole siis säilynyt omaa kuvausta kuninkaan kuolemasta.
Attilan haudasta kiersi etenkin 1800-luvun Unkarissa melkoisia tarinoita. Hurjimman tarinan mukaan Attila haudattiin kolmessa sisäkkäisessä arkussa: sisin kultainen, seuraava hopeinen ja uloimpana teräsarkku. Lähdekriittinen tutkimus on osoittanut tarinat tarinoiksi. Historioitsija John Manin mukaan hunnien esi-isät nykyisen Mongolian alueella hautasivat...
Kyseessä on L. Onervan runo Kotipetäjä. Runo on julkaistu vuonna 1914 kokoelmassa Kaukainen kevät. Se julkaistiin myös samana vuonna Otavan joulu -lehdessä. Voit lukea runon alla olevasta linkistä digitoituun lehteen.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/597805?page=25&term=ranta%C3%A4yr%C3%A4%C3%A4ll%C3%A4&term=m%C3%A4nty
Kotipetäjä-runo sisältyy myös L. Onervan vuonna 1927 ilmestyneisiin Valittuihin runoihin.
Ainakin Goodyear-rengasyhtiön mainosilmalaiva, Goodyear Blimp Europa, vieraili Suomessa loppukesästä 1981.
Näkymä Malmin lentokentältä. Matti Meronen. Helsingin kaupunginmuseo. https://www.helsinkikuvia.fi/search/details/?image_id=hkm.HKMS000005:km0000pvkz
https://www.ahjos.net/ilmalaivat/1981.htm
https://www.goodyear.eu/fi_fi/consumer/why-goodyear/blimp.html
HS aikakone. 16.8.1981.
Seuraavissa kirjoissa käsitellään liikeneuvotteluja, yritys- ja tapakulttuuria joissakin Aasian maissa:
Curry, Jeffrey E., Passport Taiwan your pocket guide to Taiwanese business, customs & etiquette,
Passport Vietnam your pocket guide to Vietnamese business, customs & etiquette .Lisäksi sarjassa on ilmestynyt kirjat Keating, Kevin, Passport Korea--, Francia, Luis H., Passport Philippines--, Cole, Gregory. J., Passport Indonesia--, Engel, Dean, Passport Japan--. Pukkila, Jaana, Liikemiehen kiina.
Kulttuureja ja käyttäytymistä - Aasia.
Yleisemmin aihetta käsitellään seuraavissa teoksissa: Ferraro, Gary, The cultural dimension of international business. Harris, Philip R., Managing cultural differences. Robinson, David Lewis,...
Sihteerin työstä on kirjoitettu useita oppaita eri vuosikymmeniltä. Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy esim. Ritva Aaltion teos Sihteerin työ vuosilta 1975 ja 1980, joita voisi verrata uudempiin vastaaviin teoksiin, joita löytyy useita hakusanalla sihteerit.
Sihteerikoulutuksesta on olemassa teos: 60-luvun sihteeristä 2000-luvun assistentiksi : HSO-koulutuksen kiitorata - Helsingin sihteeriopisto v. 1967-1997 / toimittaja: Marketta Kärki. Helsinki, 1997.(ei Jyväskylän kaupunginkirjastossa).
Aleksi-aikakauslehtitietokannasta (käytettävissä kirjaston työasemilla), löytyy esim seuraavat artikkelit:
Kaiken takana on sihteeri / Seija Sartti. - Helsingin sanomat. Kuukausiliite 2002; helmikuu; s. 68-77
Sihteeri muutosten paineessa. -...
Kirjastoalan oppisopimuskoulutusta antaa ainakin Keravan ammattiopisto. Lista kirjastoalan koulutusta antavista oppilaitoksista löytyy esim. kirjastot.fi -sivustolta, josta saat muutenkin tietoa alan opinnoista, sekä opetusministeriön sivuilta:
http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu/
http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/perustietoa/kmka.html#muu%…
Tilastotietoa oppisopimuskoulutettavien työllisyystilanteesta ei löytyne helposti, asia on sen verran uusi. Turun kaupunginkirjastossa on vuosittain 1-3 oppisopimusopiskelijaa, jotka valitaan työvoimatoimiston kanssa erikseen tehtävän sopimuksen mukaisesti. Mikäli olet työtön työnhakija, sinunkin kannattaa tässä asiassa kääntyä työvoimatoimiston puoleen. Heillä voi myös olla...
Kysymys tarkoittanee Euroopan perinteisen taidemusiikin
kolmea suurta B:tä (Johann Sebastian Bach, Ludwig van Beet-
hoven ja Johannes Brahms). Puhutaan myös Klassisen musii-
kin suuresta seitsentähdestä, wieniläisklassikoista, joihin Beethovenin lisäksi lasketaan ainakin Joseph Haydn ja Wolfgang Amadeus Mozart.
Ankarimmatkin kriteerit täyttäviä hyviä säveltäjiä on toki kymmeniä, joten kysymys neljästä suurimmasta ei tee oikeutta Euroopan taidemusiikin monipuolisuudelle. Kuitenkin kolme suurta B:tä viitoittavat taidemusiikkimme kehitystien päälinjan 1600-luvulta 1900-luvulle.