Reino Orasmala syntyi 21.10.1918 Pylkönmäellä. Toiminut komisariona Helsingin poliisilaitoksella. Tiedot ovat vuodelta 1985. Lähteet: Suomen poliisipäällystö 1980; Suomen kirjailijat 1945-1980(SKS 1985).
Kysymyksesi liittyy ymmärtääkseni suomeksi käännetyn kirjallisuuden syntaksin eli lauserakenteen tutkimukseen. Aihetta on tutkittu toistaiseksi todella vähän. Kirjassa Käännössuomeksi : tutkimuksia suomennosten kielestä (951-44-6231-9, Tampereen Yliopisto 2005) on Hanna Arosen artikkeli (s. 245-263), joka käsittelee parenteettisuutta eli lauseyhteydestä irrallisia lisäyksiä englannista suomeen käännetyissä akateemisissa teksteissä. Tämäkään ei ole täsmäosuma, sillä kohteena ovat akateemiset tekstit ja parenteeseihin sisältyy muillakin kuin sulkumerkeillä - esimerkiksi ajatusviivoilla - erotettuja virkkeen osia. Samaisesta artikkelista sekä sen lähdeluettelosta voit kuitenkin kenties päästä eteenpäin.
Tampereen yliopiston Humanika-...
Merilinjan 1. kausi on julkaistu dvd-muodossa. Satakirjastojen kokoelmista se löytyy Porin, Huittisten ja Ulvilan kirjastoista. Lisätietoa Satakirjastoista osoitteessa http://www.satakirjastot.fi/
Hei!
Ohessa muutama teos,josta voisi löytyä apua ongelmaasi.
Norri, Matti: Perintö ja testamentti : käytännön käsikirja
Lindholm, Tuomo: Perintöverokirja
Ossa, Jaakko: Perinnön ja lahjan verokohtelu
Tarkista saatavuus suoraan seutukunnan kirjastosta.
Monesta klassikoksi muodostuneesta lastenkirjasta löytyy epäonnistumisen teema, esimerkiksi käy vaikka Gösta Knutssonin Pekka Töpöhännän seikkailut tai Astrid Lindgrenin Katto-Kassinen tai Se pikkuinen Lotta. Vanhoissa klassikkosaduissa on vastoinkäymisiä ja epäonnistumisia ennen onnellista loppua.
Hilkka Ylösen toimittava Satuviitta on tarkoitettu lapsia auttavien aikuisten käyttöön. Kokoelman sadut on valittu koska ne auttavat käsittelemään lapsen pelon tai ahdistuksen tunteita.
Julia Donaldsonin Ekaluokkalaiselle Leo Lohikäärmeelle (kuvakirja) sattuu yhtä mittaa vahinkoja ja yllättäviä käänteitä, mutta hän ottaa iloisesti avun vastaan ja näkee aina ratkaisun uudessa tilanteessa. Vauhdikas ja mielikuvituksellinen kirja. Teksti on...
Martti Haavion runon Aapiskukko toinen säkeistö alkaa: "Ja joskus yöllä, luulen niin, se lentää lasten huoneisiin...". Runossa on yhteensä viisi säkeistöä. Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Nyt, lapset, nähkää, kuulkaa tää". Runo on ilmestynyt Martti Haavion, Aili Konttisen ja Ohto Oksalan Iloisessa aapisessa (1937). Tästä aapisesta on julkaistu näköispainos vuonna 2004. Siinä Aapiskukko-runo on tikkukirjaimin ja tavutettuna sivulla 27. Runo on julkaistu myös kirjassa Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta (WSOY, 1993, s. 282).
Tämä runo on myös sävelletty. Olavi Ingmanin sävellys löytyy nuotista Ingman, Olavi: Iloisia lauluja lapsille (WSOY, 1946, s. 4). Lauri Parviaisen sävellys löytyy nuotista Pienten lauluja (WSOY, 1958, s. 17). Tästä nuotista on...
Hei!
Lähetin kysymyksesi suoraan Sweet Valley High -sarjaa kustantavalle Otavalle internetissä olevalla palautelomakkeella http://www.otava.fi/default.cfm?cd=1007&dept0=1007
Otavasta vastattiin näin:
"Sweet Valley High -kirjoja on todellakin suomennettu 50 sekä lisäksi kuusi erillisen SVH-trillerisarjan kirjaa. Viimeiset suomennokset ilmestyivät 2002 eikä enempää ole luvassa. Sarjan suomentaminen lopetettiin, koska sen
suosio alkoi laskea - mutta myös siksi, että 50-osainen kirjasarja on Suomen oloissa jo todella laaja, ja halusimme antaa tilaa muillekin kirjoille. Tällä hetkellä Otava julkaisee mm. Mary-Kate ja Ashley Olsenin
So little time -sarjaa, josta monet Sweet Valley High -fanitkin ovat innostuneet."
Sweet Valley High -sarjasta...
Ystävyyttä käsitteleviä kirjoja löytyy paljon, tässä muutama esimerkki ystävyydestä yleensä ja ystävyyden ongelmatilanteista:
-Elämisen taito 1: Ihmisten välinen vuorovaikutus
-Iloitse hyvistä ihmissuhteista
-Orbach: Naisten kesken: rakkaus, kateus ja kilpailu naisten keskinäisissä ystävyyssuhteissa
-Vakkuri: Ystävän kirja.
Lisää ystävyyttä käsitteleviä kirjoja voit kysyä suoraan kirjastosta tai etsiä kirjaston aineistotietokannasta asiasanalla ystävyys.
Säilötty savurengas on arpajaisvoitto Tove Janssonin muumikirjassa Muumipapan urotyöt. Kirja kertoo Muumipapan nuoruudesta. Muumipappa ystävineen osallistuu Itsevaltiaan puutarhajuhlaan, jossa mm. etsitään arpajaisia varten numeroituja munia. Muumipappa löytää munat, joilla Itsevaltiaan sanoin voittaa "haaveilijan tarpeettomia voittoja". Säilötyn savurenkaan lisäksi hän voittaa pienen merenvahasta tehdyn korallijalustaisen raitiovaunun, jonka perävaunun etusillalla on hakaneulanpidin sekä koristetun sampanjavispilän, hain hampaan ja koristellun posetiivin kammen.
Kirjoittamassaan Lapsuuteni Smoolanti (1988) -teoksessa Astrid Lindgren muistelee lapsuuttaan Smoolannissa ja kuvailee lapsuutensa maisemia. Teoksessa Astrid Lindgren : elämän kuvat (2007) on myös kirjailijan muistoja. Astrid Lindgrenistä kertovat myös seuraavat teokset:
Ljunggren, Kerstin, Lastenkirjailija Astrid Lindgren (1992)ja
Strömstedt, Margareta, Astrid Lindgren (1988). Tietoa tiivistetyssä muodossa löytyy Mervi Kosken Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita –teoksesta (1998).
Tässä muutama linkki:
http://www.astridlindgren.se/
http://www.alv.se/ .
Tämä sitaatti on paljon käytetty, mutta kuka ajatuksen on esittänyt ensimmäisen kerran onkin jo vaikeampi selvittää. Tutkin asiaa verkosta ihan googlailemalla ja siellä nämä sanat laitettiin mm. lääkäri, teologi Albert Schweitzerin, Ernest Hemingwayn ja Ingrid Bergmanin suuhun. Useimmin ajatus esitettiin muodossa: Onnellisen elämän edellytykset ovat (tai onni on) hyvä terveys ja huono muisti. Yhteyttä Max Jakobsoniin en löytänyt. Kävin vielä läpi kirjoja: Vaeltava viisaus: Aforismeja ja ajatelmia vuosituhansien varrelta (Wsoy 1992), Elämän viisauden kirja (Wsoy 1991, Lentäviä lauseita (Otava 1978)ja Lentävien lauseiden sanakirja (Otava 1898). Näistä kirjoista en kuitenkaan löytänyt tuota sitaattia.
Jean Sibeliuksen teoksen Kullervo op. 7, jota kutsutaan myös Kullervo-sinfoniaksi, sanat ovat Kalevalasta. Teos valmistui vuonna 1892.
Siihen mennessä Kalevala oli käännetty saksaksi kokonaan kahdesti. Ensimmäinen saksantaja oli Anton Schiefner, ja Kalevala, das Nationalepos der Finnen, ilmestyi 1852. Toisen kerran Kalevala julkaistiin saksaksi kahdessa osassa 1885 ja 1886 (Kalevala: das Volksepos der Finnen). Kääntäjä oli Suomeen muuttanut saksalainen Hermann Paul. Tätä käännöstä pidetään ensimmäistä monin tavoin parempana. Nämä tiedot ovat peräisin Valvoja-lehdestä vuodelta 1909, s. 272-276.
Vaikea sanoa, kumpi käännös otettiin Sibeliuksen Kullervoon. Hermann Paulin käännöksen puolesta puhuisi se, että hän oli muuttanut Suomeen, ja että...
Kysyjän mielikuva on oikea, laulun "Kun tuuli nousee" käännös (Kari Tuomisaari) on tehty Jevgeni Jevtušenkon alkuperäistekstin pohjalta ja Arno Babadžanjanin sävelmään. Venäjäksi laulun nimi on Чёртово Колесо (Tšjortovo koleso eli Maailmanpyörä). Venäjällä laulua ovat esittäneet monetkin laulajat, mutta ainakin Muslim Magomajevin versio (löytyy esimerkiksi täältä: http://video.yandex.ru/search?text=%D0%A7%D1%91%D1%80%D1%82%D0%BE%D0%B2…) on ollut suosittu.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Oi kirjastoissa on onneksi hyllyittäin, pinoittain ja vinoittain kuvauksia reissaamisesta eri maailmankolkille. Näitä matkakertomuksia löytyy tavallisesti samasta hyllystä kuin matkaoppaita, tietysti kunkin maanosan, maan tai kaupungin kohdilta. Esimerkiksi Karen Blixenin muistelma ”Eurooppalaisena Afrikassa” majailee siellä, missä Afrikkaan vievät oppaatkin.
Kirjastojen tietokannoista tarjontaa voit tarkistaa erinäisillä hakusanoilla. Jos sinua ilahduttaa vaikkapa matkat tiettyyn kohtaan maapallolla, taputtele hakulaatikkoon:
matkakertomukset maan nimi (tai vaihtoehtoisesti maanosa tai kaupunki).
Kaikkia tarinoita ei ole kuvailtu matkakertomuksiksi, joten käypä haku on myös: matkat muistelmat
Jos haluatkin fiktiivisiä tarinoita, kokeile...
Kysymänne säkeistö kuuluu seuraavasti.
Isän ja pojan on nähnyt hän
puhki polvien monten
nukkuvan lasna; mut mistähän
tie oli avutonten?
Polvet polvien tietämiin
nousi, vanheni, läks, – mihin niin?
Ongelma, josta halaa
selkoa, noin taas palaa!
Koko runo löytyy Wikiaineistosta: https://fi.wikisource.org/wiki/Tonttu.
Etsitty runo on Arthur Rimbaud'n Le bateau ivre, josta löytyy ainakin neljä eri suomennosta: Humaltunut venhe (Kaarlo Sarkia), Humaltunut laiva (Sarkian käännöksen pohjalta Aale Tynni), Juopunut pursi (Tuomas Anhava) ja Juopunut pursi (Einari Aaltonen).
Kysymyksessä on siteerattu näistä Anhavan tulkintaa:
"Lapsille olisin mielinyt näyttää sinisten aaltojen
doradit, nuo kultaiset kalat, laulavat kalat."
Anhavan Juopunut pursi on luettavissa kokonaisuudessaan esimerkiksi kirjoista Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa (WSOY, 1967), Runon suku : valikoima suomeksi elävää käännöslyriikkaa (Otava, 1991) ja Anhavan runosuomennosten kokoelmasta Minä kirjoitan sinulle kaukaisesta maasta : runosuomennoksia (Otava, 2003) sekä Parnasso-lehden...
On olemassa Agatha Award, jonka on Agatha Christien kunniaksi perustanut Malice Domestic -järjestö. Kirjallisuuspalkinto jaetaan vuosittain järjestön kokouksessa. Järjestön kotisivu on osoitteessa http://users.erols.com/malice/ ja sieltä löytyy tietoa myös Agatha Awardista. Vuonna 1999 parhaasta romaanista palkinnon sai Earlene Fowler teoksestaan Mariner's compass.
Laulu on nimeltään "Olé, olé" ja se alkaa: "Yllä Espanjan on aurinko niin lämmin...Palmun varjossa on pieni tyttö yksin." Laulun on säveltänyt Jussi Rasinkangas ja sanoittanut Matti Laasonen. Laulu sisältyy nuottiin Rasinkangas, Jussi: "Ystävyyden laulu : Jussi Rasinkankaan tunnetuimmat ja pidetyimmät lastenlaulut" (sanat, melodia, sointumerkit) ja nuottiin "Musiikin mestarit. 3-4" (Otava, 2002).
Tämä Singer-ompelukone on valmistettu vuonna 1911. Sarjanumero selviää Singerin sarjanumerotietokannasta https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-f-series-serial-numbers.html
