Lapsi ei tarvitse sähköpostiosoitetta.
Mutta jos hän sellaisen omistaa ja sen lomakkeeseen laittaa, toimitus lähettää hänelle tiedon arvostelun julkaisusta. Ja kiittää samalla arvostelusta.
Arvostelut pyritään julkaisemaan mahdollisimman nopeasti, jo saman päivän aikana. Loma-aikoina tästä saatetaan joutua tinkimään.
Tällä hetkellä (valitettavasti) arvostelijan on "pakko valita" edes yksi tähti kirjalle.
Kirjastopoliittisessa ohjelmassa 2001–2004 esitettiin visio kaikki kirjastosektorit käsittävästä kansallisesta kirjastoverkostosta. Ks. artikkeli Kansalliskirjasto-lehdessä:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/kklehti/42007/rauhanomaisest…
Uusin kirjastopoliittinen ohjelma on esitetty julkaisussa Opetusministeriön kirjastopolitiikka 2015:
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/o…
Tässä ei käytetä enää nimitystä kansallinen kirjastoverkosto vaan esim. kirjasto- ja tietopalveluverkosto.
Nurmijärven kirjastolaitoksen perustamisvuodeksi katsotaan tulkinnan mukaan joko 1855 tai 1856, jolloin kirjoja ruvettiin lainaamaan kirkon sakaristosta jumalanpalveluksen päätyttyä. Nuorisoseurojen perustamia kyläkirjastoja perustettiin mm. Nukarille 1880, kirkonkylään 1900, Klaukkalaan 1899 ja Rajamäkeen 1897. Nurmijärven kunnan omassa kirjastossa kirkonkylässä lainaustoiminta alkoi 1926. Kunnan ns. piirikirjasto perustettiin esim. Klaukkalaan 1934 ja samoihin aikoihin myös Rajamäkeen. Klaukkalan kirjasto sai ensimmäisen oman tilansa 1975 ja Rajamäen kirjasto 1977. Nurmijärven pääkirjasto kierteli useissa eri tiloissa kunnes nykyinen kirjastotalo valmistui 1984.
Lähteet:
Nurmijärven pitäjän historia III
Ojanne: Aikamatka Nurmijärven...
Sortovuosista on Suomessa kirjoitettu paljon sekä historiallisesta että yhteiskunnallisesta näkökulmasta, ja monissa teoksissa varmasti viitataan myös aikalaisten kirjoittamiin teksteihin ja ilmauksiin.
Tässä on listaa sortovuosia käsittelevistä tietokirjoista ja tutkimuksista:
Ala, Juha - Suomi-neito ja suojelusikä : sortovuosien psykohistoriaa (Gaudeamus, 1999)
Jussila, Osmo - Suomen suuriruhtinaskunta : 1809-1917 (WSOY, 2004)
Kansa kaikkivaltias : suurlakko Suomessa 1905 (Teos, 2008)
Klinge, Matti - Keisarin Suomi (Schildt, 1997)
Kolu, Ere - Aktivisti : salaista sotaa Venäjän varjossa (Tammi, 2005)
Kuriton kansa : poliittinen mielikuvitus vuoden 1905 suurlakon ajan Suomessa (Vastapaino, 2009)
Laine, Jermu - Mistä on vaiettava... siitä...
Ensimmäinen vaihtoehto on oikea. Ongelmana on kitka eli liikevastus. Paikallaan olevien vaunujen kohdalla kyseessä on lepokitka eli liikkeellelähtöä vastustava voima, joka on ylitettävä, jotta kappale saadaan liikkumaan. Liikkuvan kappaleen kohdalla taas on kyse liikekitkasta, joka on yleensä lepokitkaa pienempi. Mikäli vaunujen kytkennöissä ei ole välystä, vaunut käyttäytyvät yhden yhtenäisen kappaleen tavoin ja niiden lepokitka on veturille liian suuri voitettavaksi.
Rhett Allainin artikkeli Wired-lehdessä paneutuu tarkemmin ilmiön fysiikkaan ja sisältää myös havainnollisen animaatiomallin junan liikkeellelähdöstä:
http://www.wired.com/2014/06/how-do-you-get-a-train-moving/
Lisätietoa kitkasta esim. Wikipediasta: https://fi.wikipedia....
Kävin läpi koko joukon kasvikirjoja, mutta yksikään tutkimistani teoksista ei kertonut, mistä maksaruohon nimi tulee.
Luontoportti-verkkosivusto sen sijaan tarjoaa seuraavanlaisen selityksen: "Isomaksaruohon lehtien on katsottu muistuttavan sian maksaa ja siksi kansa on nimittänyt kasvia kalliomaksaksi, sianmaksaheinäksi – tai maksaruohoksi."
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/isomaksaruoho
Terve ihmissilmä kykenee erottamaan useita miljoonia värejä ja sävyjä (2-10 miljoonaa tai enemmän lähteestä riippuen). Näin paljon siis on värejä, jos väri määritellään valoksi, joka heijastuu eri aallonpituuksilla silmän verkkokalvolle aivojen tulkittavaksi. Kaikkia värejä ei ihminen pysty näkemään. Ultravioletilla on liian matala taajuus ihmissilmälle, mutta linnut kyllä näkevät sen.
Väriaineiden, pigmenttien lukumäärä on kasvanut nykyteknologian ansiosta. Digitaalisten värien määrä saattaa jopa ylittää ihmisen havaintokyvyn.
https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4ri
https://www.leparisien.fr/culture-loisirs/combien-pouvons-nous-distingu…
http://www.encyclopedie-incomplete.com/?Combien-de-Couleurs-l-Oeil-Huma…
https://fi.wikipedia.org...
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan stadin slangin kellaria tai puukellaria tarkoittava klitsu on mahdollisesti johdettu sanasta liiteri.
Lähde: Kotimaisten kielten keskus: Suomen etymologinen sanakirja
https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_4238240d6b7bfed85fe1f933fae43f38 (Tarkistettu 13.2.2023)
Valitettavasti en ole aiheen asiantuntija, joten en voi suoraan suositella sopivimpia kirjoja ja artikkeleja.
Tein Finna.fi haun aihesanalla Etiikka ja sanalla määritelmä. Rajasin haun kirjoihin ja e-kirjoihin. esim. Elisa Aaltolan: Empatia : myötäelämisen tiede voisi olla sopiva aloitus aiheesta. Linkki Finna-halu etiikka
Myös Kotimaisen kielten keskuksensanakirjasta voisi olla apua määritelmiin. Linkki Kotus Etiikka
Finna haulla Oikeus ja Etiikka löytyi Heikki Pihlajamäen artikkeli Oikeus ja Etiikka, joka on julkaistu Oikeus 27 (1998) : 1, s. 100-101
Jakamalla haun kahteen kenttään ja rajaamalla sanat aihesanoihin, löytyy paljon mielenkiintoisia kirjoja ja artikkeleita. Hakua kannattaa rajata vielä aiheen mukaan....
Stadin slangissa hatsaaminen on tupakan tai huumesavukkeen polttamista; imaisu savukkeesta on hatsi(t). Muilla murrealueillamme sana on saanut sellaisia merkityksiä kuin repiä, riepottaa ja rohmuta. Karjalan kannaksella sitä on paikallisesti (Koivisto) käytetty hartsaamisen vastineena.
Lähteet:
Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja
Suomen murteiden sanakirja | hatsata - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi) | hatsata - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi)
Savon Sanomien lehden uutissivusta 12.10.1951 voi saada kopion Helsingin yliopiston kirjastosta. Toimitustapa, hinnat ja muut asiaan liittyvät seikat voi katsoa suoraan Helsingin yliopiston kaukopalvelun sivustoilta http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/kaukopalvelu.htm
Se että, voiko kopion saada Turun kaupunginkirjastosta (02-2620 626)tai Turun yliopiston kirjastosta (puh.02-333 51, sähköposti: volter@utu.fi) kannattaa vielä tarkistaa suoraan asianomaisista paikoista. Tällöin kopion saaminen tulee halvemmaksi ja palvelu nopeutuu.
Voit etsiä fado-musiikkia Plussasta ( http://www.libplussa.fi ) käyttämällä esimerkiksi asiasanaa "fadot" (tai "fado", vaikka asiasanat yleensä ovatkin monikkomuodossa).
Myös asiasanoilla "kansanmusiikki" + "Portugali" + rajauksella "näytä ainoastaan CD-levyjä" löytyy muutamia fado-levyjä.
Onnea etsintään!
Noitamestarisarja on kokonaisuudessaan suomenettu, mutta sarja Sagnet om lysets rike yhdistää Noitamestari-sarjan ja sarjan Jääkansan tarina. Lue lisää (ruotsiksi)
http://www.boknoje.se/sandemo/De%20svarta%20riddarna.htm
"Suomen rahahinnasto 2005" muistuttaa johdannossaan, että rahan hintaan vaikuttaa suuresti sen kunto. Keskimääräinen hinta vuoden 1866 10 pennin kolikolle on 2 euroa, erityisestä virhepainamasta 10.
Pikku Iida on nykyisin kuvakirjatietokanta Kirjavainen osoitteessa http://kirjavainen.jns.fi/. Kirjavaisen etusivulle on tiivistetty tietokannan idea ja hakulomakkeen ohjeista voi lueskella hakumahdollisuuksista.
Varsinaisessa Sweet Valley High -sarjassa, josta on ilmestynyt suomeksi 56 osaa, päähenkilöt Elizabeth ja Jessica ovat 16-vuotiaita. Sarjasta on kuitenkin tehty erinäisiä alasarjoja, joissa samat päähenkilöt seikkailevat eri ikäisinä :
Sweet Valley Kids : n. 7 v.
Sweet Valley Twins : 12 v.
Sweet Valley Junior High : 14 v.
Sweet Valley High : 16 v.
Sweet Valley High Senior Year : n. 18 v.
Sweet Valley University : n. 19 v.
Näitä ei ainakaan toistaiseksi ole käännetty suomeksi.
Lisää tietoa saa esim. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanoilla sweet valley high ja Mervi Kosken kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1.
Näyttää siltä että 'Virginia Company' -kappaleella ei ole erillistä suomenkielistä nimeä. Kuopion kaupunginkirjastolla ei ole suomenkielistä versiota Pocahontas-soundtrackista, mutta esimerkiksi Tampereen Piki-kirjastotietokannan listauksen ko. levyn kappaleista löydät oheisesta linkistä: http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=docis&previd=fullt&sesid=1203921… .
Kirjastokäytössä oleva Yleisradion Fono-tietokanta antaa myöskin kysymällesi kappaleelle vain englanninkielisen nimen.
Kun haluat tietää, onko tietyllä kappaleella suomenkielistä nimeä, voit kokeilla alkukielisellä nimellä esim. Frank-monihausta (maakuntakirjastojen aineistot):
http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot . Ennen vuotta 1999 julkaistuja kappaleita voi...
Levystä on olemassa useampi painos. 1996 julkaistussa painoksessa [Tuotetunnus: Columbia (Sony) 4865802] ei ole mukana kyseistä kappaletta, mutta 1997 painoksesta [Tuotetunnus: Columbia (Sony) 4865809] kappale ja sen akustinen versio löytyvät. Koska HelMet-kirjastoissa on olemassa ainoastaan 1996 versio, kappaletta ei ole luetteloitu HelMetiin. Linkki teoksen tietoihin: http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=tomua+tuulessa&searchscope=…
Lähteet: Viola - Suomen kansallisdiskografia, Fono.fi - äänitetietokanta (www.fono.fi)
Valitettavasti Helmet-kirjastoista ei löydy kaikkia Animorphs- ja Megamorph-sarjojen osia.
Animorph-sarjan osat 23, 29, 30, 51 ja 53 löytyvät, Megamorphs-sarjasta löytyy vain osa 4.
Osoiteesta http://www.helmet.fi/ voit itsekin käydä katsomassa, mistä kirjastosta näitä on lainattavana.
Neljässä ensimmäisessä osasssa tapahtumapaikkana on Tampereen lähiseutu ja siellä Leppäkertunkuja. Viimeisessä viidennessä osassa käydään myös ulkomailla Santiago de Chilessä.
Lisätietoa Rauha S. Virtasesta ja Selja-sarjasta:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/kirjailija.aspx?PersonId=827&PageConten…
http://db3.oph.fi/netlibris/tiedot.asp?PA=322
