Videoelokuvien luetteloissa, jossa on myös hakemistot näytelijöiden mukaan, ei löydy kyseisten näyttelijöiden elokuvia videona ( esim. Leonard Maltin's movie and video guide 1999).
Jos haluat tietää elokuvien nimiä, joissa he ovat näytelleet, niin esim. kirjassa: Katz, Ephraim: The Macmillan international film encyclopedia. 3rd ed 1998, on manittu molemmmat näyttelijät ja elokuvat. Pola Negri löytyy useammastakin hakuteoksesta. Kirjastojen luetteloista ei näyttelijöiden mukaan löytynyt myöskään heidän elokuviaan videona.
Kielitoimioston ohjeissa sanotaan, että kun yhdyssanan tai sanaliiton ensimmäinen osa on genetiivisssä, sekä yhteen että erilleen kirjoittaminen on usein mahdollista. Yhteen kirjoitettuna kokonaisuus on voi olla termimäisempi, erilleen kirjoitettuna sanat luonnehtivat ilmiötä tekstiyhteydessä väljemmin. Kakun täytteen tapauksessa kuitenkin sanaliitto, siis erilleen kirjoitettuna lienee useimmissa tapauksissa perustellumpi ja luontevampi.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/121
Pauline Réagen eroottinen romaani Histoire d'O ilmestyi ranskaksi vuonna 1954. Kirja on julkaistu suomeksi nimellä O:n tarina. Kirjan saatavuuden voit tarkistaa esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston aineistohaulla (http://www.libplussa.fi).
Muiden kuntien aineistohakuja löydät Kirjastot.fi -verkkopalvelusta. Mikäli kirjaa ei ole oman kuntasi kirjastossa, voit tilata sen kaukolainaksi. Kaukolainatilauksen voit tehdä käydessäsi lähimmässä kirjastossa
Suomenkielisen version kappaleesta on sanoittanut ja esittänyt Veepee Lehto nimellä "Mikä toi lintu on?" Kappale löytyy mm. Veepee Lehdon kokoelmacd:ltä 20 suosikkia--Älä tuamitte minu (Warner Music Finland, [Helsinki], p1998). Levy löytyy H:gin pääkirjaston musiikkiosaston kokoelmista. Nuotteja tai pelkkiä sanoja en tavoittanut mistään.
Konkordaatti on paavinistuimen ja valtiovallan sopimus. Tärkeimpiä konkordaatteja ovat 1122 aikaansaatu Wormsin konkordaatti, jolla sovittiin investituurariita, Napoleon Bonaparten ja Pius VII:n 1801 solmima konkordaatti, jolla katolinen kirkko palautettiin valtionkirkon asemaan Ranskassa sekä Benito Mussolinin ja Pius XI:n 1929 solmima konkordaatti. (Lähde: Nykysuomen tietosanakirja 3, WSOY 1993)
Muumikirjojen lisäksi Tove Jansson on kirjoittanut seuraavat teokset (perässä alkukielinen nimi ja vuosiluku kertoo koska teos on ilmestynyt suomeksi, luettelon ensimmäistä teosta lukuunottamatta)
Vi, 1965
Kuvanveistäjän tytär (Bildhuggarens dotter), 1969
Kuuntelija (Lyssnerskan), 1972
Kesäkirja (Sommarboken), 1973
Aurinkokaupunki (Solstaden), 1975
Nukkekaappi ja muita kertomuksia (Dockskåpet och andra berättelser ), 1980
Kunniallinen petkuttaja (Det ärliga bedragaren), 1983
Stenåkern, 1984 (suomennettu teoksessa Kevyt kantamus ja muita kertomuksia, 1989)
Kevyt kantamus (Resa med lätt bagage), 1989
Reilua peliä (Rent spel), 1990
Seuraleikki, (Brev från Klara och andra berättelser), 1991
Haru, eräs saari (Anteckningar från en ö), 1996 (...
Varastokirjaston Kontentti-tietokannasta, osoitteesta http://www.nrl.fi:3000/digiphpt/kontentti.php ,
löytyneitä artikkeleita voi tilata lähikirjaston kautta.
Kontentin kotisivun tekstin mukaan: "Kontentti on kaikille avoin ja maksuton. Tietokannan lehdet löytyvät Varastokirjaston kokoelmista, joten haussa löytyvät artikkelit ovat kirjastojen tilattavissa. Tietokannan aineisto TXT-muotoisena on myös kopioitavissa palvelimeltamme", joten voisi myös kokeilla aineiston tulostamista suoraan Internetistä.
Yhden osoitteen alle koottua luetteloa ilmaisjakelulehdistä tai paikallislehdistä ei löydy, mutta suppeampia luetteloita kyllä.
Suomen Gallup on sivustollaan listannut erityyppisiä aikakausjulkaisuja, myös ilmaisjakelulehtiä: http://mainostieto.mdc.fi/mediat.asp#ILMAISJAKELULEHDET Huom! Linkki "ilmaisjakelulehdet" ei toimi, mutta sanomalehtiluettelon jälkeen tulevat ilmaisjakelulehdet otsikolla Kaupunki- ja noutolehdet.
Sanomalehtien liiton sivulta löytyvät maakunnittain sellaiset paikallislehdet, jotka ovat liiton jäseniä (http://www.sanomalehdet.fi/ ).
Www-sivusto etusivu.fi'n sivulla Sanomalehdet - paikallislehdet - ilmaisjakelulehdet - verkkolehdet (http://www.etusivu.info/Media/Sanomalehdet ) on paikallislehtiä sekä jokunen...
Helsingin kaupunginkirjastolla on parikymmentä Vaasan Jaakkoon pakinakokoelmaa. Niistä löytyi kaksi varsinaista kissapakinaa: ”Musta kissi” (kokoelmissa ”Tupenkrapinoota” ja ”Valiojutut 2”) sekä ”Hännättömät kissit” (kokoelmassa ”Puukkoo, puntari ja pannunjalaka”).
Seuraavissa pakinoissa kissa on sivuroolissa: ”Katinhäntä” (”Kaikkien Vihtorien yliveto”, ”Valiojutut 3”), ”Kissi piru” (”Laakerinlehtiä ja lipistikkuja", ”Valiojutut 1”), ”Karhu-kissa” ( ”Meirän kukkoo”), ”Nivalan kissinkarvat” (”Puukkoo, puntari ja pannunjalaka”)
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista löytyy äänikirja: Tikka, Eeva: Kirjailijahaastattelu ja ote kirjasta Hiljainen kesä, Suomen kasettikirjatuotanto, 1988.
Saatavuustiedot voi tarkistaa Helmet-aineistohausta, osoitteesta http://www.helmet.fi .
Eeva Tikan ajatuksia ja haastatteluja hiljaisuuden teemasta löytyy seuraavista lehdistä:
- Suomen kuvalehti, 1993/46, s.52-53
(Carlson, Kristina: Eeva Tikan tekstin hiljainen voima)
- Suomen luonto, 1993/9, s. 29
(Tikka, Eeva: Hiljaisuus)
- Kodin kuvalehti 1994/20, s. 20-23
(Hämäläinen, Helena: Sielun maisema)
- Kotiliesi, 1982/15, s.14-15
(Salokorpi, Sinikka: Eeva Tikka - luonnon ja ihmisen kuvaaja)
Lehdet ovat luettavissa ja kopioitavissa Pasilan pääkirjaston lehtialueella.
Mervi Kosken Ulkomaisia nuortenkertojia 1 -kirjan mukaan Francine Pascal on luonut Sweet Valley High -kirjasarjan. Hän laatii jokaiseen kirjaan luonnoksen, jossa kuvailee juonen käänteitä. Hän ei kuitenkaan ehdi kirjoittaa kaikkea itse vaan hänellä on kirjallinen työryhmä apunaan. Suomeksi käännettyjä Sweet Valley High -kirjoja on ollut kirjoittamassa Kate William.
Vuonna 2005 on ilmestynyt kirja Barth, Reinhard
Historian suurnaiset, ISBN 951-20-6762-5 (sid.).
Siinä on tietoja Kleopatrasta Indira Gandhiin ja alkuteos on saksalainen. Suomen historian naisista on ilmestynyt vuonna 1999 Kalanti, Caius: Kiehtovia naiskohtaloita Suomen historiasta, ISBN 951-23-3949-8 ja vuonna 2000 saman tekijän Koskettavia naiskohtaloita Suomen historiasta, ISBN 951-23-4069-0.
Laalo, joka on karjalainen sukunimi, perustuu ortodoksiseen nimeen, jonka venäläisiä muotoja ovat Lala, Falalei ja Fallelei. Laalo-nimeä on esiintynyt ainakin Joutsenossa ja Kirvussa. Lähde Mikkonen, Pirjo: Sukunimet.
Suomen kirjastoissa on "Sweet Valley High" -sarjan kirjoja myös englanniksi. Lastu-tietokannasta löytyy 4 kappaletta:
To catch a thief (1997)
Once upon a time (1997)
Happily ever after (1997)
The stolen diary (1999)
Muistakin kirjastoista löytyy englanninkielisiä "Sweet Valley High" -kirjoja. Esim. Helmet-haussa (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) löytyi 33 kpl. Jos haluat lainata esim. Helsingin kaupunginkirjaston kirjoja, käänny Lahden kaupunginkirjaston kaukopalvelun puoleen. Kaukolainat maksavat 5 euroa/kpl. Toki kirjastolle voi esittää hankintatoiveita.
"Sweet Valley High" -sarjaa ei enää suomenneta. Tätä on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa:
”Sweet Valley High –sarjan kirjoja on ilmestynyt suomeksi 56...
Kyseistä dvd-boxia ei löydy Kainuun kirjastoista eikä muistakaan kirjastoista. Yksittäiset dvd:t 1-5 löytyvät Helsingistä, Lahdesta, Kouvolasta ja Kokkolasta. Niitä saa kaukolainaksi hintaan 4 e/1 dvd. Mikäli haluat tehdä kaukolainapyynnön, ota yhteys Kajaanin pääkirjaston kaukopalveluun joko sähköpostitse kaukopalvelu@kajaani.fi tai puhelimitse 08-6155 2434. Mikäli haluat voit myös täyttää kaukopalvelupyyntölomakkeen internetissä osoitteessa http://213.143.184.82/kirjasto/kaukolomkirja.htm
Lapsi ei tarvitse sähköpostiosoitetta.
Mutta jos hän sellaisen omistaa ja sen lomakkeeseen laittaa, toimitus lähettää hänelle tiedon arvostelun julkaisusta. Ja kiittää samalla arvostelusta.
Arvostelut pyritään julkaisemaan mahdollisimman nopeasti, jo saman päivän aikana. Loma-aikoina tästä saatetaan joutua tinkimään.
Tällä hetkellä (valitettavasti) arvostelijan on "pakko valita" edes yksi tähti kirjalle.
Kirjastopoliittisessa ohjelmassa 2001–2004 esitettiin visio kaikki kirjastosektorit käsittävästä kansallisesta kirjastoverkostosta. Ks. artikkeli Kansalliskirjasto-lehdessä:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/kklehti/42007/rauhanomaisest…
Uusin kirjastopoliittinen ohjelma on esitetty julkaisussa Opetusministeriön kirjastopolitiikka 2015:
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/o…
Tässä ei käytetä enää nimitystä kansallinen kirjastoverkosto vaan esim. kirjasto- ja tietopalveluverkosto.
Nurmijärven kirjastolaitoksen perustamisvuodeksi katsotaan tulkinnan mukaan joko 1855 tai 1856, jolloin kirjoja ruvettiin lainaamaan kirkon sakaristosta jumalanpalveluksen päätyttyä. Nuorisoseurojen perustamia kyläkirjastoja perustettiin mm. Nukarille 1880, kirkonkylään 1900, Klaukkalaan 1899 ja Rajamäkeen 1897. Nurmijärven kunnan omassa kirjastossa kirkonkylässä lainaustoiminta alkoi 1926. Kunnan ns. piirikirjasto perustettiin esim. Klaukkalaan 1934 ja samoihin aikoihin myös Rajamäkeen. Klaukkalan kirjasto sai ensimmäisen oman tilansa 1975 ja Rajamäen kirjasto 1977. Nurmijärven pääkirjasto kierteli useissa eri tiloissa kunnes nykyinen kirjastotalo valmistui 1984.
Lähteet:
Nurmijärven pitäjän historia III
Ojanne: Aikamatka Nurmijärven...
Sortovuosista on Suomessa kirjoitettu paljon sekä historiallisesta että yhteiskunnallisesta näkökulmasta, ja monissa teoksissa varmasti viitataan myös aikalaisten kirjoittamiin teksteihin ja ilmauksiin.
Tässä on listaa sortovuosia käsittelevistä tietokirjoista ja tutkimuksista:
Ala, Juha - Suomi-neito ja suojelusikä : sortovuosien psykohistoriaa (Gaudeamus, 1999)
Jussila, Osmo - Suomen suuriruhtinaskunta : 1809-1917 (WSOY, 2004)
Kansa kaikkivaltias : suurlakko Suomessa 1905 (Teos, 2008)
Klinge, Matti - Keisarin Suomi (Schildt, 1997)
Kolu, Ere - Aktivisti : salaista sotaa Venäjän varjossa (Tammi, 2005)
Kuriton kansa : poliittinen mielikuvitus vuoden 1905 suurlakon ajan Suomessa (Vastapaino, 2009)
Laine, Jermu - Mistä on vaiettava... siitä...
Ensimmäinen vaihtoehto on oikea. Ongelmana on kitka eli liikevastus. Paikallaan olevien vaunujen kohdalla kyseessä on lepokitka eli liikkeellelähtöä vastustava voima, joka on ylitettävä, jotta kappale saadaan liikkumaan. Liikkuvan kappaleen kohdalla taas on kyse liikekitkasta, joka on yleensä lepokitkaa pienempi. Mikäli vaunujen kytkennöissä ei ole välystä, vaunut käyttäytyvät yhden yhtenäisen kappaleen tavoin ja niiden lepokitka on veturille liian suuri voitettavaksi.
Rhett Allainin artikkeli Wired-lehdessä paneutuu tarkemmin ilmiön fysiikkaan ja sisältää myös havainnollisen animaatiomallin junan liikkeellelähdöstä:
http://www.wired.com/2014/06/how-do-you-get-a-train-moving/
Lisätietoa kitkasta esim. Wikipediasta: https://fi.wikipedia....
