Etsin pääkaupunkiseudun kirjastojen tietokannasta teoksia yhdistämällä
hakusanat päivähoito,lastenhoito,esikoulu,lastentarhat,esiopetus, kasvatus ja lastenhoito
hakusanaan historia. Löysin seuraavat suomenkieliset kirjat.
Kankare, Leena
Urpusista mettiäisiin--lastentarhanopettajan elämää
/ Leena Kankare
Lastentarhanopettajaliitto LTOL, [Helsinki], 1997
Itäkeskuksen ja Töölön kirjastot
Finne, Marjatta
Palikat, poikakärryt ja paperkukkaseppel--
lastentarhojen leikkikulttuurista 20-luvulta 60-luvulle
/ Marjatta Finne
Finn Lectura, [Helsinki], 1992
mm. Itäkeskuksen, Töölön ja Kallion kirjastot
Tähtinen, Juhani
Miten kasvattaa pikkulapsia--kasvatusmoraliteetin ja
suuntausten lähtökohtien muutoksia Suomessa 1850-198
suomenkielisten kasvatus- ja...
Kirjastosta löytyy Sissi-Dvd:nä. Levy sisältää yhden Sissi-elokuvan. Kannattaa tehdä varaus osoitteessa:www.helmet.fi.
On olemassa myös versio, jossa on kaikki Sissi-elokuvat.
4 - Dvd-levyn paketti.
Maahanmuuttajalapsille ja -nuorille ei ole julkaistu juuri ollenkaan omaa kirjallisuutta suomen kielellä. Oulun kaupunginkirjaston lasten ja nuorten osaston kokoelmista löytyy: Juttuja ja tuttuja: Suomea toisena kielenä
seitsemäsluokkalaisille sekä Yhteistä ja omaa: Suomea toisena kielenä kahdeksasluokkalaisille. Kirjat sisältävät lyhyitä tarinoita sanastoineen. Satuja ystävältä-teoksessa saduista on sekä vieras- että suomenkielinen versio. Aika hyvää kielitaitoa vaatii Syvän tuulen teillä: monikulttuurisen kirjallisuuden antologia. Selkokirjojen valikoima alkaa olla sen verran runsas, että niistä varmasti löytyy maahanmuuttajanuorillekin sopivia. Somalian- ja vietnaminkielistä kirjallisuutta löytyy Oulun kaupunginkirjastosta jonkin verran...
Helge Kjellinin Satu Loikka Pitkäsäärestä ja Pikku Prinsessa Niittyvillasta sisältyy ainakin satukokoelmaan John Bauerin satumaailma: olipa kerran...
Teoksessa on Bauerin kuvitus.
Opusta löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta.
Haminan kaupunginkirjastossa on useita kasvikirjoja, tässä niistä muutamia uusimpia:
Vuokko, Seppo: Kasvit Suomen luonnosa
Ryvarden, Leif: Retkeilijän kasviopas
Luonnon poluilla: 555 kasvia ja eläintä värikuvina
Tolvanen, Mattias: Kaupunkiluonto
Piirainen, Mikko: Luonnonkukat
Feilberg, Jon: Kielo ja kissankello: Suomen ja Pohjolan kasveja.
Kirjassa Miksi taivas on sininen? sivuilla 13-14 sanotaan näin: "Päiväntasaajan tienoilla Aurinko nousee kohtisuoraan taivaanrannasta aamulla kello kuusi ja laskee kohtisuoraan taivanrannan alle kaksitoista tuntia myöhemmin eli kello 18." ... "Aurinko kulkee suoraan taivaankannen yli, niin että keskipäivällä se on pään päällä. Koska Aurinko nousee ja laskee kohtisuoraan, päivä valkenee nopeasti ja vastaavasti yö tulee nopeasti. Hämärän aikaa ei siihen väliin mahdu.
Tilanne on aivan toinen kaukana päiväntasaajasta. Esimerkiksi meillä Aurinko nousee ja laskee varsin loivasti. Hämärän aika venyy sen takia pitkäksi." (Göran Grimvall: Miksi taivas on sininen? Sateenkaaret, kaiku, tähdenlennot, vihreät välähdykset ja muut ilmiöt, WSOY, 1995,...
Tervehdys kirjastolta!
Lappeenrannan maakuntakirjaston ensimmäinen digitointiprojekti on vasta suunnitteilla, digitoitua aineistoa meillä ei toistaiseksi ole. Mainitsemanne sotilasasiakirjat eivät myöskään ole tulevassa projektissamme mukana, sillä sukututkimusyhdistykset ja arkistot digitoivat parhaillaan tämäntapaisia aineistoja.
Kirjastollamme on kyllä hyvä kokoelma mikrofilmille kuvattuja läänintilejä, joihin sotilasasiakirjat yleensä sisältyvät. Mikrofilmejämme on mahdollista saada kaukolainaan lähikirjastoonne, jos siellä on käytettävissä mikrofilmirullan lukulaite.
Lappeenrannan seudun sukututkimusyhdistys on Internet-sivuillaan julkaissut jäsentensä tekemiä sisällysluetteloita sotilasasiakirjoihin. Joitakin sisältöjä on myös...
Korkeakoulukirjastojen laatutyöstä on vuonna 2007 ilmestynyt opas, joka löytyy alla olevasta linkistä:
http://www.stks.fi/files/julkaisut/Laatu_Ratkaisee.pdf
Oppaan mukaan
"Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kyky luoda laatua kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa edellyttää toimivaa laadunvarmistusjärjestelmää. Kirjasto- ja tietopalvelut ovat korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten ydinprosesseja, joiden laadukas toiminta on välttämätön edellytys kehysorganisaation menestykselle. Kirjastojen asema tieteellisessä tietohuollossa on perinteisesti perustunut niiden toiminnan ja palveluiden laadukkuuteen. Vastatakseen palveluihinsa kohdistuviin kasvaviin vaatimuksiin sekä asiakkaiden että erilaisten sidosryhmien taholta, on tieteellisten...
Henrik Janssonin Otteita kumouksellisista kokouksista käsittelee nuorten osallistumista taistolaisuuteen 1970-luvulla. Niinikään osittain 70-luvulle sijoittuu Matti Laitisen Liimanen: yhteiskunnallinen romaani. Siinä nuori Liimanen osallistuu kommunistiseen ja sosialistiseen toimintaan.
Muita nuorten yhteiskunnallista ja poliittista aktiivistuutta kuvaavia romaaneja ovat muun muassa:
Ilkka Kylävaara: Luokkatoverit, 2006.
Jani Saxell: Minä, Lotta ja Päivikki, 2003.
Tapani Suominen: Sarvikuonojen aika, 1992.
Tuulikki Alsta: En tiedä kenen joukoissa seison, 1972.
Kaikki yllämainitut teokset löytyvät Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta. Lisää teoksia voi etsiä esimerkiksi Kirjasammosta (http://www.kirjasampo.fi) tai Hämeenlinnan...
Voit ottaa yhteyttä esimerkiksi Suomen Numismaattiseen Yhdistykseen http://www.snynumis.fi/ tai käydä Numismaatikoiden tietopankin sivuilla http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/. Asuinpaikkasi numismaattisista liikkeistä saattaa myös löytyä tietoa.
Laulun on sanoittanut Erkki Johannes Kauhanen, joka on mm. slangi.net-sivuston päätoimittaja:
http://koti.mbnet.fi/joyhan/
Laulun sanat löytyvät kokonaisuudessaan mm. täältä:
http://koti.mbnet.fi/joyhan/JZ12SPOR.html
Suomen kansallisbibliografia Violan (https://finna.fi kautta löytyvät kappaleen muut tekijät. Sävelmä on alkuperäiseltä nimeltään City of New Orleans, ja sen on säveltänyt Steve Goodman.
Kappale löytyy ainakin levyltä Stadin styget : uusia lauluja, eilisen ja tämän päivän Stadista, slangiksi, ja sen saa lainaan Helmet-kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI
Pääkaupunkiseudun yhteishausta plussasta löytyi seuraavat uskottomuutta käsittelevät tietokirjat: Eskapa, Shirley: Toinen nainen - ystävä vai vihollinen?, Otava 1985; Leppänen, Seija: Kävelevä sisällissota, Uusi tie 1999; Kontula, Osmo: Intohimon hetkiä, WSOY 1997; Mazzarella, Merete: Uskottomuuden houkutus, Kirjayhtymä 1997; Kaunokirjallisuuden puolella toisena naisena/miehenä olemisen ja uskottomuuden aihetta on käsitelty laajasti. Tässä joitain viitteitä: Kilpinen, Inkeri: Miehelläni on toinen nainen, Kirjayhtymä 1992; Koivisto, Sesse: Kevät tuli elokuussa. Otava 1997; Koivosto, Sesse: Säröjä lasitalossa, Karisto 2000; Mead, Juliette: Kaupunkirakkautta, Otava 2000; Wiazemsky, Anne: Hymni rakkaudelle, WSOY 1998; Laine, Sirkka: Myrtti,...
Ehdottomasti helpoin tapa löytää yksityisen ihmisen kotisivut on ottaa selville sivujen osoite joko henkilöltä itseltään tai tai jostakin muusta asiantuntevasta lähteestä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, kannattaa kokeilla Internetissä olevia hakukoneita, joiden kautta voi etsiä kotisivuja aiheen tai nimen perusteella. On kuitenkin hyvä muistaa, että nämä hakukoneet pystyvät kartoittamaan Internetin tietovarantoja yleensä vain noin 20-30 % tarkkuudella, eli yli puolet kotisivuista jää pimentoon. Ei siis ole mitenkään varmaa, että kotisivu löytyyy hakukoneiden avulla, vaikka sivun varmasti tiedetään olevan olemassa.
Haettaessa yksityishenkilön kotisivuja hakulauseke kirjoitetaan muotoon " Etunimi Sukunimi", eli nimi laitetaan...
Kun haet materiaalia opinnäytetyötä varten suosittelisin sinua käymään lähikirjastossasi ja käyttämään siellä olevia tiedonhaun apuvälineitä. Katso esim. Kokkolan kaupunginkirjaston tiedonhakusivuja http://lib.kokkola.fi/tiedonhaku/index.htm .
Anders webkirjastosta, http://webkirjasto.kpnet.fi/ löytyy yli 70 viitettä alkoholinkäytöstä. Kun yhdistän varusmiehet tai asevelvolliset ja alkoholinkäyttö ei valitettavasti löydy viitteitä. Voit itse tarkistaa paikallaolotietoja.
Linnea tietokannoista löytyy paljon viitteitä alkoholinkäytöstä. Yhdistämällä Linneassa hakusanat varusmiehet ja alkoholinkäyttö ei löydy mitään.
Aleksista löytyy muutama artikkeliviite:
Äijänseppä, Sinikka: Varusmiesten tupakointi, suunuuskan ja alkoholin käyttö 1990-...
Kirjasto on maanantaista torstaihin avoinna klo 10-20, perjantaisin klo 10-16 ja lauantaisin klo 10-15. Lisää tietoja saat kirjaston kotisivulta http://www.aralis.fi/taik .
Monissa vanhoissa Helsingin kaupunginkirjaston kirjoissa on kannen sisäpuolella liimattuna lappu, jossa on ote Helsingin kaupunginkirjaston lainaussäännöistä. Säännöt vaihtelevat, mutta 1930-luvun kirjasta löytyy mm. tällaista tietoa. Helsingin kaupungin asukkaalla sai olla kaksi lainauskorttia. Helsingin kaupungille veroa maksavat ja näiden vaimot saivat lainata ilmaiseksi, muut tarvitsivat tunnetun henkilön takauksen tai joutuivat maksamaan vakuutena 50 markkaa. Kortit olivat voimassa kolme vuotta. Kortilla sai lainata yhden kirjan kerrallaan. Toisella kortilla sai lainata mitä vain, toisella ainoastaan tietokirjallisuutta. Laina-aika oli yksi kuukausi. Kirjoja ei myöskään saanut lainata koteihin, joissa sairastetaan tarttuvaa tautia....
Suomessa tuotteiden hinnoittelu on vapaata, joten kauppiaat voivat päättää hinnoista itse. 9- tai 99-loppuisilla hinnoilla pyritään todennäköisesti vaikuttamaan ostopäätöksiin herättämällä mielikuva edullisemmasta hinnasta.
Täysin merkityksetön tällainen hinta ei kuitenkaan ole. Maksettaessa hinta pyöristetään lähimpään viiteen senttiin, mutta pyöristäminen tehdään vasta loppusummasta. Mikäli siis ostaa useampia tuotteita, loppusumma on alempi. Esimerkiksi viidestä tasan viiden euron tuotteesta tulee summaksi 25 euroa, kun taas viisi kappaletta 4,99 maksavaa tuotetta tekee yhteensä 24,95.
Laki euromääräisten maksujen pyöristämisestä: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000890?search[type]=pika&s…
Kilpailu- ja kuluttajavirasto...
En löytänyt tarkempaa tietoa kyseisestä ryijystä näillä tiedoilla. Yleisesti ottaen ryijyjen myyntihinnat ovat erittäin alhaisia niihin käytettyyn työhön ja materiaaliin nähden. Huutokaupoissa isokokoistenkin ryijyjen myyntihinnat liikkuvat pääsääntöisesti 50-200 euron välimaastossa, yksittäisiä poikkeuksia lukuunottamatta. Puolen vuosisadan ikäkään ei näytä tuovan suurta lisäarvoa. Ryijyjen arvostus on ainakin joidenkin näkemysten mukaan nousussa, joten ehkä hinnatkin ovat nousussa?
Kauppahintoja voi tutkia kirjastossa esim. Helanderilla huudettua -kirjoista https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR_…
2010-luvulla Helanderilla huudettua -luetteloita ei ole enää julkaistu paperimuodossa, vaan...
