Korttitemppuja käsittelevät ainakin seuraavat teokset: Bailey, Vanessa: Korttitemput, Sisäpelit, korttitemput, Rist, Lene: Temppuja, taikoja ja voittamattomia vetoja, osat 1. ja 2., Presto, Fay: Nuoren taikurin opas, Seppänen, Iiro: Taikoja ja tähtiä, Luttinen, Jarmo: Taikuri Luttinen: temppukirja, Taikatemput, Seppänen, Iiro: Iiro Seppäsen magian maailma, Day, Jon: Simsalabim!: taikurin käsikirja, Adair, Ian: Sata ja yksi taikatemppua, Stutz, Friedrich: Taikurin käsikirja, Salminen, Reijo: Reijo Salmisen taikuutta ja Anttila, Werner: Jokamiehen taikakirja. Kirjaston aineistotietokannasta voit hakea lisää asiasanalla taikatemput tai korttitemput.
Hei!
Tampereen kaupunginkirjasto - Pirkanmaan maakuntakirjastossa on tehty Internet-sivut Pirkanmaalaisista kirjailijoista (http://www.tampere.fi/kirjasto/pirkanmaankirjailijat/index.htm). Linkistä Pirkanmaalaista kaunokirjallisuutta saa tiedot Sillanpään tuotannosta ja käännökset löytyvät linkistä Pirkanmaalaisten kirjailijoiden käännökset.
Piki-verkkokirjastossa (http://kirjasto.tampere.fi/Piki?/) voitte tarkastaa Sillanpään kirjojen yms. saatavuuden niin Hämeenkyrön kuin Tampereen kaupunginkirjastossakin. Kirjakauppojen sivuilta voi käydä katsomassa, löytyykö haluttua teosta kaupan hyllyiltä(esimerkiksi Akateeminen kirjakauppa: http://www.akateeminen.com/ tai Suomalainen kirjakauppa: http://www.suomalainen.com/sk/).
Lisätietoja...
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy useita sekä suomalaisia että ulkomaisia etunimiä esittteleviä teoksia.
Niitä voi hakea tieokannastamme http://www.aaltokirjastot.fi/asiasanalla etunimet ja samalla voi tarkastaa teosten saatavuuden.
Nimipäiväkäytäntö vaihtelee huomattavasti eri maissa, joten tarkkoja päiviä on hyvin vaikea löytää. Internetistä, esim. Googlesta http://www.google.fi/ voi koettaa hakusanoilla "baby names" tai "first names" ja calendar.
Pertti Lempiäisen teoksesta Suuri etunimikirja (WSOY, 1999) kerrotaan mm., että Kaarlo on suomalainen muunnos nimestä Karl (saks.= mies, kosija). Lisää nimen alkuperästä voi lukea ko. teoksesta.
Samassa teoksessa kerrotaan myös, että Angelinan lähtökohtana on kreikan sana...
En löytänyt yhtään runoa tai teosta Lennart Albinssonilta suomeksi. Olen käynyt läpi mm. Fennican - Suomen kansallisbibliografian, SKS:n käännöstietokannan, runotietokannan 'Linkki maailmanrunouteen' sekä Frank-monihaulla Suomen maakuntakirjastot. Myöskään pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista ei löydy mitään viitettä tekijästä. Sen sijaan Ruotsin kansalliskirjaston Libris-tietokannasta, http://libris.kb.se/ löytyi teos:
Rådmansö förr : [Sveriges största skärgårdskommun] / framtagen av Rådmansö hembygdsförening ; arbetsgrupp: Lennart Albinsson ... Albinsson, Lennart, 1929- (medarbetare)
Rådmansö hembygdsförening (medarbetare)
1. uppl.
Norrtälje : Rådmansö hembygdsfören., 1996
Svenska 163 s. + bil. ([3] s.)
Celia-kirjaston nimi tulee sen perustajasta Cely (Cecilia) Mechelinistä, joka perusti Kirjoja sokeille -yhdistyksen vuonna 1890. Hän oli tuolloin vasta 23-vuotias.
Kirjasto valtiollistettiin v. 1978, jolloin sen nimeksi tuli Näkövammaisten kirjasto. Vuonna 2001 nimi muuttui muotoon Celia - Näkövammaisten kirjasto.
Lisää Celian historiasta:
http://www.celia.fi/web/guest/historia
Hei!
Etelä-Suomen Sanomia säilytetään Lahden pääkirjaston lehtilukusalissa irtonumeroina vuoden ajan. Vanhemmat lehdet löytyvät lukusalista sidottuina vuosikertoina sekä mikrofilmeinä.
Voit lukea pari kuukautta vanhoja Etelä-Suomen Sanomia myös netistä, kirjaston työasemilla käytössä olevasta ePress-sanomalehtipalvelusta. Käytössä on 60 päivän arkisto. Lehdet ovat luettavissa näköislehti-versioina, jolloin ne ovat identtisiä lehden painetun version kanssa. Palvelussa on mahdollista tulostaa sivuja sekä etsiä hakusanoilla haluttuja artikkeleita.
Palvelu on käytettävissä Lahden kaupunginkirjaston sekä Päijät-Hämeen maakuntakirjastoalueen kirjastojen työasemilla osoitteessa http://www.epress.fi/
Ohessa vielä ESS:n tarkemmat säilytystiedot...
Aivan kaikkia kysymyksessä asetettuja ehtoja täyttäviä kirjoja en onnistunut löytämään. Parhaiten kuvauksia vastannevat Pekka Kaskisen kirjat Miksi Jumala loi dinosauruksen (Kirjapaja, 1994) ja Vietetäänkö taivaassa synttäreitä? : Pekka-pappi vastaa (Kirjapaja, 2002). Nämä kirjat on koottu Lastenmaa-lehden Pekka-papin palstalle lähetetyistä kysymyksistä ja vastauksista. Raamatun, Jumalan, luomisen, Jeesuksen, taivaan, kuoleman, maailmanlopun ja enkeleiden ohella käsitellään sitäkin, onko kissoilla taivas.
Tietoja kannattaa lähteä etsimään sedän sotilaspassista, jos sellainen on tallella.
Jokaisesta asevelvollisesta on laadittu n.s kantakortti, joka sisältää tiedot hänen palveluksestaan puolustusvoimissa kutsuntoihin osallistumisesta joko kotiuttamiseen, kaatumiseen tai eläkkeelle jäämiseen saakka. Kantakortista ilmenevät muun muassa hänen palveluspaikkansa ja –aikansa, saadut palkitsemiset ja rangaistukset, ylennykset ja hänen mahdolliset sodan ajan taistelupaikkansa.
Mm. seuraavilta nettisivuihin kannattaa tutustua:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Talvi-_ja_jatkosodan_henkil…
http://peda.net/veraja/lohja/mantynummi/yleiset/historia/kasit/iims/men…
http://jarmonieminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/22932-20-prikaatin-kaatun…
Väestöreksiterikeskuksen Nimipalvelun (https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan Suomessa on tai on ollut 4846 Alanko-sukunimistä henkilöä.
Alanko on uusi nimi, joka pohjautuu maastotermiin. (Lähde: Mikkonen, Paikkala, Sukunimet, 2000)
Suosittelen sinulle seuraavia kirjoja:
-Ahti, Risto : Runouden kuntokoulu (löytyy ainakin Helsingin seudun kirjastoista)
-Waltari, Mika : Aiotko kirjailijaksi? (löytyy useimmista Suomen kirjastoista)
Lisäksi kannattaa tutustua Nihil Interitin nettisivuihin osoitteessa:
http://www.kaapeli.fi/~nihil/ Heillä on esim. arvostelupalvelu ja he järjestävät kirjoittajakoulutustakin. Internetistä voi aiheesta etsiä tietoa esim osoitteesta: http://www.northernlight.com ja kirjoittaa hakukenttään "runot ja kirjoittaminen". Uskoisin näillä jo pääsevän alkuun.
Järviradion henkilöstön yhteystiedot löytyvät täältä https://www.jarviradio.fi/yhteystiedot/
Valtioneuvoston päätöksessä ohjelmistotoimiluvista radiotoiminnan harjoittamiseksi (28.12.2017) kuvataan hieman tarkemmin Järviradiota. Siinä mainitaan, että Järviradion omistaa yhteensä 13 eri toimijaa, joihin kuuluvat muun muassa luterilainen seurakunta, Siion ry, maakuntalehti, teleoperaattori ja yksityishenkilöitä, https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/regulation/Paatos_radion_ohjelmistotoimiluvista.pdf
Asiaa voi myös tiedustella Järviradiolta.
Konkordaatti on paavinistuimen ja valtiovallan sopimus. Tärkeimpiä konkordaatteja ovat 1122 aikaansaatu Wormsin konkordaatti, jolla sovittiin investituurariita, Napoleon Bonaparten ja Pius VII:n 1801 solmima konkordaatti, jolla katolinen kirkko palautettiin valtionkirkon asemaan Ranskassa sekä Benito Mussolinin ja Pius XI:n 1929 solmima konkordaatti. (Lähde: Nykysuomen tietosanakirja 3, WSOY 1993)
Nathan Söderblomin säveltämä I denna ljuva sommartid löytyy suomeksi ainakin Suomen Lähetysseuran julkaisemasta nuottikokoelmasta Hengellisiä lauluja ja virsiä (1979) nimellä Taas saapui suvi Pohjolaan. Ensimmäinen säkeistö kuuluu:
Taas saapui suvi Pohjolaan,
niin käy, oi sielu, laulamaan
ja armon Herraa kiitä!
Niin kukkeaksi maan hän loi,
sen lahjojaan taas kantaa soi,
nyt etkö kiittäis siitä?
Virren Din klara sol går åter opp suomennosta ei ikävä kyllä löytynyt.
Helmet aineistoluettelosta voi hakea aiheella lastenruoat tai kirjoita sanahakuun - ruokaohjeet vauvat. Voit myös katkaista sanan ja kirjoittaa - ruoka** vauvat.
http://www.helmet.fi
Ainakin seuraavia löytyy 2000-luvulta:
Paganus, Aila: Herkullista kotiruokaa lapselle. 2005
Imeväisikäisen lapsen ruoka. Sosiaali ja terveysministeriö. 2004
Wathen, Katja-Anneli: Allergisen lapseperheen keittokirja. 2001
Lindberg, Latifa: Kunnon ruokaa lapsiperheille. 2004
Lapsi, perhe ja ruoka. Sosiaali ja terveysministeriö. 2004
Lehtiartikkeleita voit hakea kirjastossa Arto- tietokannasta.
Artikkeliviittetitä löytyy myös Viikin tiedekirjaston vapaassa käytössä olevasta kirjallisuusviitetietokannasta
http://www-db.helsinki.fi/eviikki/Welcome.html
Tällähetkellä en tiedä, onko kyseinen DVD tulossa kirjastoon. Valinnasta voin kertoa seuraavaa; meillä on olemassa seudullinen ryhmä, joka valitsee eri toimittajien listoilta Dvd:t, jotka tulevat sitten kirjastojen valintalistoille. Jokainen kirjasto valitsee näiltä listoilta, mitä haluaa kirjastoonsa määrärahojensa puitteissa. Aina voi ehdottaa hankintaan aineistoa. Yleensä
Dvd-filmeillä on olemassa erilaisia tekijänoikeuksia, joten kaikkia ohjelmia ja filmejä emme saa lainattavaksi kirjastoon. Mutta, jos tietää hyvän ohjelman tai filmin, aina kannattaa ehdottaa hankintaa.
Hankintaehdotus löytyy:http://www.lib.hel.fi/Aineisto ja tietokannat/ Hankintaehdotus.
Myymäläauto on nykyisin harvinainen luonnonvara. Niitä liikennöi koko Suomessa enää muutama kymmen.
Hankasalmen kunnan Internet-sivut kertovat, että Paukun Puoti -nimisellä yrityksellä on myymäläauto. Reittitietoja sivuilta ei valitettavasti löydy, mutta puhelinnumero mainitaan: 040 7264 758.
Myös kangasniemeläisen Kutemajärven Talouskaupan kauppa-auto liikennöi osittain Hankasalmen puolella: http://personal.inet.fi/cool/kutemajarvi/kauppa.html
Lapinlahden kirjastosta kerrottiin, että hyllyssä olevasta aineistosta on mahdollista tehdä seutuvaraus ja valita noutopaikaksi esim. Iisalmen kirjasto, mutta jos DVD on lainassa, voi varauksen noutaa vain sen omistajakirjastosta. Voit kuitenkin mennä Iisalmen kirjastoon ja pyytää henkilökuntaa tekemään varauksen. Tällöin on mahdollista noutaa varaus Iisalmen kirjastosta.
Maaliskuussa 1984 Kirjastonhoitajaliiton hallitus suunnitteli lakkoa pidettäväksi 16.4. sekä 24.-25.4.1984. Lakon oli määrä koskea vain suurimpia paikkakuntia. Turusta lakkoon osallistui 53 kirjastonhoitajaa. Mukana oli 34 paikkakuntaa ja yhteensä yli 600 kirjastonhoitajaa. Huhtikuussa 1984 Kirjastonhoitajaliitto suunnitteli jatkavansa työtaistelua, jos sopimukseen ei päästäisi. 3.5. 84 lakko jatkuisi Espoossa, Porissa, Kauniaisissa ja Jyväskylässä ja laajenisi 10.5.84 Joensuuhun, Seinäjoelle, Helsinkiin ja Vantaalle. (Kirjastouutiset 1984.) Kirjastonhoitajalehden mukaan taistelua kesti kaksi ja puoli viikkoa. Lakko oli onnistunut, mutta lopputulos ei. Valtakunnansovittelija antoi kaikille lakossa oleville akavalaisille ryhmille...
Näyttää siltä, että kysytty essee olisi suomennettu kahteenkin kertaan.
Yrjö Karilaan toimittamassa kirjassa Suuren hiljaisuuden miehiä (vuodelta 1919) on essee nimeltä ’Itseluottamus’. Kääntäjää ei ole mainittu, mahdollisesti se on Karilas itse.
Vuonna 1958 julkaistuun Emersonin Esseitä-kirjaan sisältyy essee 'Itseensä luottava ihminen'.
Kääntäjä on J.A. Hollo.
Molemmat esseet alkavat englannin ’I read the other day some verses written by an eminent painter…’-tekstiin sopivasti, mutta ovat selkeästi eri käännöksiä.
Emerson, Ralph Waldo: Esseitä. WSOY 1958.
Suuren hiljaisuuden miehiä / toim. Yrjö Karilas. WSOY 1919.
Famea esitettiin esimmäisen kerran sunnuntaina 16.1.1983 TV2:ssa. Sarjaa esitettiin aina sunnuntaisin. Koska kyse on Ylen osto-ohjelmasta, edes Yle:llä ei ole täydellisiä lähetysrekisteritietoja tuolta ajalta. Famea on lisäksi esitetty 1986, valitettavasti välivuodet 1984-1985 pitäisi selata esim. Katso-lehdestä.
Lähde:
Yle Arkisto
tietopalvelut
