Suomen kirjastoista ei valitettavasti löydy nuotteja kyseiseen kappaleeseen. Joskus vapaaehtoisten tekemiä nuotinnoksia voi löytää erilaisilta harrastajasivustoilta, mutta virallista nuotinnosta ei näytä olevan saatavilla.
Det finns flera böcker av C.L. Engel i huvudstadsregionens bibliotek, både på finska och svenska.
Om ni vill läsa era böcker hellre på svenska, kan man rekommendera följande:
Pöykkö, Kalevi : Carl Ludvig Engel
Wickberg, Nils Empirestudier
Var så vänlig och fråga i närmaste bibliiotek eller kolla själv : http://www.lib.hel.fi/plussa
Lehtiä voi lainata Espoon kirjastoista. Espoon pääkirjasto ei lainaa kaikkia lehtiä, vaan osa on käsikirjastoaineistoa. Lehtien uusinta numeroa ei lainata. Tavallisin lehtien laina-aika on kaksi viikkoa. Laina-aika saattaa vaihdella kirjastoittain. Lehtien saatavuustiedot löytyvät myös aineistorekisteristä http://www.helmet.fi
Internetistä löytyy runsaasti tietoa erityisesti japanilaisista sotilaista, jotka ovat jatkaneet 2. maailmansotaa jopa vuosikymmeniä sodan päättymisen jälkeen. Heitä kutsutaan termeillä straggler tai holdout (=vastarannankiiski). Historian kuuluisin vastarannankiiski taitaa olla Shoichi Yokoi, joka antautui vasta vuonna 1972 28 vuoden piileskelyn jälkeen.
Nettisivuja aiheesta:
http://www.wanpela.com/holdouts/
http://www.primitiveways.com/jungle_30_years.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Japanese_holdout
http://history1900s.about.com/od/worldwarii/a/soldiersurr.htm
Mitään "virallista" termiä ei löytynyt ja sotilassanastoissa käytetyt holdout tai straggler on käännetty "jälkeen jääneet" tai "harhailijat", eivätkä siis
vastanne kysyttyä...
Kaunokirjallisuutta vaikkapa aiheista tulevaisuus, ilmastonmuutokset, luonnonkatastrofit ja uhkakuvat voi hakea pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet -tietokannasta (www.helmet.fi) seuraavasti: Klikkaa ensin painikkeesta Tarkenna hakua. Kirjoita hakuruutuun hakusanoiksi esim. ilmastonmuutokset kaunokirjallisuus tai vaihtoehtoisesti: tieteiskirjallisuus ekokatastrofit jne.
Aineiston voi rajata koskemaan vain suomenkielisiä kirjoja tekemällä kieli- ja aineistorajaukset hakuruudun alapuolella olevasta pudotusvalikosta (Kieli ja Aineisto).
Tulevaisuuden uhkakuvista ovat kirjoittaneet monien muiden lisäksi ainakin seuraavat kirjailijat:
- Isomäki, Risto: Sarasvatin hiekkaa ja Herääminen
- Lessing, Doris: Eloonjääneen...
Kyseinen laulu tunnetaan paremmin nimellä "Rahtari-Kalle". Alunperin kappale ilmestyi Kaukokiito Oy:n mainoksena vuonna 1979 ja silloin siitä käytettiin nimitystä "Tuli baariin mies lippahattuinen".
"Rahtari-Kalle" löytyy kokoelmista "20 suosikkia: Votkaturistit" ja "Legendan laulut : kaikki levytykset 1963-1990"
"Juha Vainion äänimainoksia..." on Ylen äänitetietokanta Fonon http://www.fono.fi tietojen mukaan Yleisradion äänilevystön omaa tuotantoa oleva cd-levy, eikä sitä ole kaupallisilla markkinoilla saatavissa. Se ei siis ole kirjastoista tai muualtakaan saatavissa.
HelMetissä on digitoituja ja MP3-formaattiin sirrettyjä vanhoja lp-levyjä vapaasti ladattavana käyttäjän omalle tietokoneelle. Digitoidun musiikin saa esiin HelMet-aineistonhaun sanahausta kirjoittamalla hakutermiksi verkkoaineisto ja valitsemalla seuraavan luettelon linkeistä sopivan. Ohjeet http://www.lib.hel.fi/fi-FI/musiikkisivut/digimusa Jokin MP3-toisto-ohjelma vaaditaan. Esim. Windowsin Media Playerilla voi valitun musiikin tallentaa omalle CD-levylle (tallennus CD-levylle – tallenna toisto). 17 danses du 13e et 14e siècle http://www.helmet.fi/record=b1781897~S9*fin sisältyy alun perin 1954 julkaistuun äänilevyyn Das zentrale Mittelalter. HelMet-kirjastoissa kyseistä levyä ei ole.
Voisikohan kyseessä olla Pekka Strengin kappale Perhonen? Siinä ainakin lauletaan näin: "Kaunis iloinen perhonen, kukkien mettä maistaa" jne. Löydät kappaleen Pekka Strengin Kesämaa -levyltä. Ja You Tubestakin tuo kappale löytyy!
Kysymykseenne ei löydy valitettavasti vastausta. Sanonnan syntyä on yritetty selvittää Itämerensuomalaista kielikartastoa varten, mutta se on jäänyt epäselväksi.
Risto Ahdin mittavasta runotuotannosta löytyy parikin erilaista Omakuva-nimistä runoa. Látó-lehdessä vuonna 2005 julkaistu Önarckép, joka sisältää säkeen väärään puuhun nojaavista tikkaista, on alunperin kokoelmasta Kukko tunkiolla (WSOY, 2002):
"Hän havahtui ja sanoi: 'Tikkaat hyvä, mutta nojaavat väärään puuhun.
Luuranko hyvä, mutta mitä tehdään tällä kaikella pilaantuneella lihalla.'"
Väestöreksiterikeskuksen Nimipalvelun (https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan Suomessa on tai on ollut 4846 Alanko-sukunimistä henkilöä.
Alanko on uusi nimi, joka pohjautuu maastotermiin. (Lähde: Mikkonen, Paikkala, Sukunimet, 2000)
Useimmiten nimet Piispa, Pispa kertovat piispojen oikeuksista.
Nimeä on kysytty aikaisemminkin tässä palvelussa. Vastauksessa kerrotaan: "Sukunimi voi olla lähtöisin nimenkantajan ominaisuuksia kuvanneesta lisänimestä tai kertoa suvun varhaisen esi-isän asumisesta Turun piispan omistamassa talossa. Katolisella keskiajalla kirkko oli huomattava maanomistaja."
Savossa, Keski-Suomessa, Reisjärvellä ja Pellossa esiintyy nimi Piispanen.
Lisätietoja teoksesta: Suomalaiset sukunimet
Väestörekisterikeskus ylläpitää nimipalvelua, josta voi tarkistaa, kuinka monta Piispanen nimistä henkilöä on Suomessa
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
You can get a temporary library card as long as you stay in Finland. Take your passport with you. You'll get more information at http://www.lib.hel.fi/virkku/english/. Welcome to Helsinki City Library!
Tuosta nimenomaisesta teoksesta voi löytyä tietoja lehdestä Kirjallisuusarvosteluja B-osa joko vuodelta 1985 tai 1986.
Oskar Reponen oli syntynyt Viipurissa 14.8.1928, hän oli paitsi kirjailija, myös voimistelunopettaja ja lehtimies. Internetistä hänestä löytyy tietoja osoitteesta http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19971229/vapa/971229va02.ht…
Googlesta kannattaa katsoa muitakin viitteitä nettisivuihin.
Kuvakirjoja:
Bob Graham: Puffe. Sirkuskoira seikkailee.
Verena Monkewitz: Jojo, soittajapoika ja hänen ystävänsä
Gerda Wagener: Elmeri ja Tiikeri
Pupu pikkuisen ystävät
Helppolukuisia:
Pippa Goodhart: Lohikäärmepoika. (Punainen banaani)
Jenny Koralek: Salainen laiva (Sininen banaani)
Paul Stewart: Miljan juhlat (Sininen banaani)
Ääneenluettavaa:
Timo Parvela: Pikkuveljet ja taika-avain
Tove Janssonista on kysytty paljon Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Tässä suorana lainauksena eräs aiempi vastaus:
"Muumikirjojen lisäksi Tove Jansson on kirjoittanut seuraavat teokset (perässä alkukielinen nimi ja vuosiluku kertoo koska teos on ilmestynyt suomeksi, luettelon ensimmäistä teosta lukuunottamatta)
Vi, 1965
Kuvanveistäjän tytär (Bildhuggarens dotter), 1969
Kuuntelija (Lyssnerskan), 1972
Kesäkirja (Sommarboken), 1973
Aurinkokaupunki (Solstaden), 1975
Nukkekaappi ja muita kertomuksia (Dockskåpet och andra berättelser ), 1980
Kunniallinen petkuttaja (Det ärliga bedragaren), 1983
Stenåkern, 1984 (suomennettu teoksessa Kevyt kantamus ja muita kertomuksia, 1989)
Kevyt kantamus (Resa med lätt bagage), 1989
Reilua peliä (Rent...
Kyseessä on Anna-Maija Raittilan teksti Pieni joululaulu, joka löytyy kokoelmasta Juhla on runojen aikaa (Karisto 1980). Se löytyy laulettuna myös Suuri kertomus -cd-äänilevyltä.
Laulu löytyy suomeksi Muumilaakson laulukirjasta nimellä
Nuuskamuikkusen laulu. Kirjaa saatavana ainakin kirjastoista.
Tauro, Erna (säv.), Muumilaakson laulukirja / laulut, runot ja kuvat: Tove ja Lars Jansson ; laulujen suomenkielinen riimittely: Vexi Salmi ; musiikki: Erna Tauro. Porvoo : WSOY, 1994.
