Työvuorot riippuvat kokonaan siitä, minkä tyyppisessä kirjastossa ja millaisessa työssä on. Useimmat kirjastonhoitajat tekevät vuorotyötä, mutta esim. iltavuorojen määrä vaihtelee Tampereen kaupunginkirjastossa yleensä 0-3/viikko. Iltavuorot ovat meillä joko klo 19:ään tai 20:een (klo 20:een ei yleensä kahta enempää viikossa talvikautena). Tampereella kaikki kirjastot ovat talviaikaan, kahta pienintä lukuun ottamatta, auki myös lauantaisin. Pääkirjasto ja Sampolan kirjasto ovat lauantaisin auki kesälläkin.
Tampereen seudulla on kirjastonhoitajan paikkoihin enemmän hakijoita kuin muualla maassa (ehkä myös Oulussa aika paljon), koska alan koulutusta annetaan täällä. Tampereen kaupunginkirjastossa ei voi päästä suoraan vakinaiseen toimeen,...
Roomassa vaikutti Petronius Arbiter-niminen hoviherra, joka eli noin vuosina 26-66-jKr. Mikäli kirjailija Petronius on sama henkilö, on hänen romaaninsa Satyricon kirjoitettu siis joskus ennen vuotta 66 jKr. Satyricon ei ole säilynyt kokonaisena, mutta kaikki sen säilyneet osat on suomennettu vuonna 2003. Trimalkion pidot on osa tästä teoksesta. Se on sen verran itsenäinen kokonaisuus, että se on julkaistu myös erillisenä painoksena. Trimalkion pidot on suomennettu myös erillisenä vuonna 1945. Käännöksen teki Edwin Linkomies.
Satyricon mainitaan usein ensimmäisenä romaanina. Tämä on tietysti kiinni romaanin määritelmästä. Myös Cervantesin teos Don Quijote mainitaan ensimmäisenä romaanina. Katso esimerkiksi Harold Bloomin teosta Lukemisen...
Vihjeittesi perusteella kyseessä vaikuttaisi olevan Jorma Hynnisen ja Kalevi Kiviniemen (urut) levytys:
"Herrasta veisaa kieleni : savolaisia herännäisvirsiä". Julkaisija on Herättäjä-Yhdistys v. 2004.
Kokoelmassa on vuoden 1938 virsikirjasta poimittuja, lähinnä Pohjois-Savosta kerättyjä toisintoja alunperin ruotsalaisista ja saksalaisista virsistä. Monessa virressä on Oskar Merikannon 1920-luvulla tekemä alku- ja loppusoitto (preludi ja postludi). Tekstiliitteessä on mukana virsien sanat.
Kyseinen CD-levy on saatavilla mm. HelMet-kirjastoista. Voit selata J. Hynnisen tuotantoa HelMet-tietokannassa tekijähaulla "Hynninen, Jorma" edeten tuloslistalta rivin "Hynninen, Jorma (Bar)" tietoihin klikkaamalla ko. riviä kerran. Voit myös...
Raamatussa Aija on miehennimi (hepr. korppikotka tai haarahaukka) ja paikannimi. Suomessa nimeä on annettu vain tytöille. Sitä pidetään mukailuna Eija -nimestä. Aijaa on käytetty myös useiden A-alkuisten nimien hellittelymuotona.
Suomen ortodoksinen kalenteri viittaa Aijan kohdalla Ariadneen, mutta näillä nimillä ei ole sisällöllistä tai historiallista yhteyttä.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (WSOY, 1999).
Uusi suomalainen nimikirja/etunimet: Kustaa Vilkuna (Otava, 1988).
Viittausta venäläiseen alkuperään Aija -nimen kohdalla ei löytynyt. Eri maissa käytössä olevien nimien alkuperästä kerrotaan seuraavalla sivustolla:
http://www.behindthename.com/
Rosa Liksomin kahdessa teoksessa on kuvattu elämää Neuvostoliitossa (taiteilijan vapaudella, tosin). Liksomin kuvittamassa teoksessa Väliasema Gagarin (1987) matkataan halki Siperian kohti Mongoliaa. Kuvareportaasimaisessa teoksessa Go Moskova go (1988) liikutaan mm. Moskovan metrossa ja kaduilla. Kirjailija on työstänyt teoksen lehtikuvaaja Jukka Uotilan kanssa.
Kavaluus näyttää ihan suomen sanalta, joten se taipuu yleissäännön mukaan kuten sana kavaluus : kavaluuden, kavaluutta. Sen nimisiä elää Suomessa melkein 30 henkeä.
Joulutanssit-kasetilla esiintyvät Jukka Kuoppamäen lisäksi
Tuula, Jazz Vikings, Lasse Kuusela, Eugen Malmsten ja Esko Rahkonen, joka esittää mm. kappaleen Rekipolska.
Tiedot löytyvät nettisivulta, jonka osoite on
http://www.yle.fi/aanilevysto/firs2/nimike.php?Id=Joulutanssit .
Rikoslain 24 luvun 1§:n mukaan metelöinti voi johtaa tuomioon kotirauhan rikkomisesta. Ks. rikoslaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001?search%5Btype%5D…
Toiminnanharjoittajan pitää tehdä meluilmoitus ympäristökeskukselle, mikäli työ on luonteeltaan poikkeuksellisen äänekästä ja tapahtuu öisin. Työn tekemistä ei kuitenkaan ole kielletty. Ks. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen internet-sivut http://www.hel.fi/hki/ymk/fi/Yritykset,+toiminnanharjoittajat/Luvat,+il… ja ympäristönsuojelulain 60§ http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000086?search%5Btype%5D=pi…
Fennica, Suomen kansallisbibliografiatietokanta sisältää tiedot suomeksi julkaistusta sekä kotimaisesta että käännöskirjallisuudesta 1400 -luvulta lähtien https://finna.fi Suomennoksien yhteydessä on mainittu myös alkuteoksen nimi. Lisäksi Melinda -tietokanta sisältää nykyisin myös Fennican aineiston http://melinda.kansalliskirjasto.fi. Kummastakaan tietokannasta en löytänyt Enid Blytonin Malory Towers -sarjan kirjoja suomenkielisinä. Myös Kirjaseuranta -sivustolla http://www.kirjaseuranta.fi/Enid_Blyton/ on luetteloita suomeksi ja muilla kielillä julkaistuista Enid Blytonin kirjoista, mutta sielläkään Malory Towers -sarjaa ei mainita suomenkielisenä.
Uusin käännös on vuodelta 2103 oleva Kuolleiden kirja. Käännöksistä voi kysyä kustantamosta eli Gummerukselta, sähköposti info@gummerus.fi
Facebookissa kustantamo vastaa Pendergast-sarjaa koskevaan kysymykseen, että tänä vuonna (2014) käännöstä ei ole tulossa.
Laulun suomenkieliset sanat löytyvät nuoteista Suuri toivelaulukirja 17 ja Suuri toivelaulukirja : musikaali, TV, elokuva. Niissä kysymässäsi kohdassa on sana "jos":
"Kuinka on käyvä, jos suudellaan?"
Jyväskylän kaupuunginkirjaston kokoelmasta löytyvät mm. seuraavat teokset, joissa Kianto itse muistelee lapsuuttaan ja nuoruuttaan: "Iki-Kianto muistelee", "Papin poika", "Vanha pappila", "Nuori runoilijamaisteri". Sitten on muita kirjoja, jotka kertovat Ilmari Kiannon elämästä: Nevala: "Kianto : Ilmari Kianto, anarkisti ja ihmisyyden puolustaja", "Suomen kirjallisuus" (osa 4), "Aleksis Kivestä Saima Harmajaan: suomalaisten kirjailijoiden elämäkertoja" ja Laurila: "Ilmari Kianto".
Lista Kiannon omista teoksista sekä häntä käsittelevästä kirjallisuudesta löytyy Suomussalmen kirjaston www-sivuilta osoitteesta http://edu.suomussalmi.fi/~kirjasto/palvelut/kiankok.htm
Todennäköisin syy on, että teillä on maksamattomia maksuja vuosilta 2017-2018. Kirjastojärjestelmässä tehtiin eräajo vuodenvaihteessa, jossa kaikki joilla on pieniäkin maksamattomia maksuja joutuivat lainauskieltoon. Kortin saa jälleen toimimaan maksamalla maksut lhimpään kirjastoon.
Uskontokunnilla on omiin perinteisiin perustuvia sääntöjä ja tapoja. Alkoholin käytöstä on Suviseurojen tiedotustoimikunnan puheenjohtaja Pekka Vuonokari 2017 vastannut näin:"Alkoholinkäyttö ei kuulu meidän yhteisöömme. Itse en nosta onnittelumaljaakaan, sillä se liittyy niin vahvasti alkoholinkäyttöön. Emme halua olla mukana alkoholikulttuurissa." https://yle.fi/uutiset/3-9684757
Lisätietoa voi kysyä varmasti vaikkapa Espoon Rauhanyhdistyksestä. https://rauhanyhdistys.fi/espoo/
Kyseinen teos ei ole Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa. Kappalehakemistoista sitä ei liioin löydy. Levytys on vuodelta 1971. Jos sanat on julkaistu painettuna, pitäisi yliopistonkirjastojen pystyä auttamaan.
Thomas Brezinan saksankieliset kotisivut löytyvät osoitteesta http://www.thomasbrezina.com josta löytyy tietoa kirjailijasta itsestään ja hänen kirjoistaan. Valitettavasti hänestä ei löydy suomenkielistä sivustoa.
Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy Seitsemän tassua ja Penny -sarjan lisäksi suomennetut sarjat Neljän keikka ja Tiger Team.
Shakespearen näytelmästä "Measure for Measure" on useita käännöksiä suomenkielelle. Vanhin käännös on Paavo Cajanderin "Verta verrasta" vuodelta 1924. "Mitta mitasta" -nimellä on kolme suomennosta: Esko Elstelän vuodelta 1979, Lauri Siparin vuodelta 1994 ja uusin, Tiina Ohinmaan käännös ilmestyy lokakuussa 2005.
Ari Haasion kirjassa Ulkomaisia dekkariklassikoita 1. kerrotaan, että Christie kuuluu englantilaisen salapoliisikirjallisuuden whodunit -koulukuntaan, jolle on tyypillistä keskittyä rikoksen tekijän selvittämiseen. Kirjassa on artikkeli, joka käsittelee Agatha Christien tuotantoa.
Kai Ekholmin ja Jukka Parkkisen teoksessa Pidättekö dekkareista on artikkeli Mitä Agatha tiesi? -Lajit ja rakenteet ja siinä esitetään sivuilla 93-95 ruotsalaisen dekkariteoreetikon Jan Brobergin jaottelu, jossa jännityskirjallisuus jaetaan kuuteen ryhmään. Artikkelissa kuvataan myös esimerkkejä näistä eri lajeista, joukossa myös Agatha Christien kirjoja.
Dekkaritietokannasta löytyy kaunokikrjallisuuden asiasanaston Kaunokin mukainen jännityskirjallisuuden...
Katriina on Katariinan muunnos. Katariina on alkuaan kreikan Aikatherinee ja tarkoittaa ´alati puhdasta´ (katharos 'puhdas, siveä'). Nimi on yksi kristikunnan suosituimmista naisten nimistä. Katolisessa kirkossa on 15 tämännimistä pyhimystä.
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava;
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY
Tässä on muutama kirja, joissa kerrotaan eri maiden käytös- ja tapakulttuurista:
Powell, Michael: "Maan tavoille:matkailijan käytösopas" (Karisto, 2006)
Seuraava kirjasarja eri maanosien maista:
"Kulttuureja ja käyttäytymistä:Aasia"
"Kulttuureja ja käyttäytymistä:Amerikka ja Australia"
"Kulttuureja ja käyttäytymistä:Lähi-Itä ja Afrikka"
"Kulttuureja ja käyttäytymistä:Eurooppa" (Fintra-julkaisuja)
Käri-Zein, Päivi: "Bisneskohteena Arabimaat" (Multikustannus, 2003)
