Etsimäsi kirja on italialaisen Edmondo de Amicisin teos Sydän: kirja nuorisolle.
Teoksesta on ainakin kaksi suomenkielistä painosta:
Amicis, Edmondo de: Sydän, kirja nuorisolle (Otava, 1913).
Amicis, Edmondo de: Sydän, kirja nuorisolle (Otava, 1953).
Jälkimmäisessä painoksessa on Kylli Kosken kuvitus.
Mainitsemasi tarina löytyy kirjasta nimellä "Muurarimestari".
Kysymykseesi ei taida olla ihan helppoa vastata muutamalla sanalla. Sinun kannattaisi tutustua esimerkiksi kirjaan
Tuomela, Pekka: Tee itse hifikaiuttimia
jossa on kuudentoista sivun mittainen luku "Bassotoiston periaatteet".
Myös esimerkiksi seuraavalta sivulta löydät tietoa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat kaiuttimien toistoalueeseen:
http://www.students.tut.fi/~jmikkola/hifiopas/kaiuttimet.html#johdanto
Karkeasti voisi ehkä sanoa, että suurikartioinen kaiutinelementti jyhkeässä kotelossa tuottaa voimakkaan bassotoiston, mutta nykyisin myös yhä pienemmillä kaiuttimilla pystytään tuottamaan entistä parempaa bassotoistoa.
Tässä muutama katkelma em. Tuomelan kirjasta:
Matalien äänten toisto asettaa kaiuttimelle erityisvaatimuksia....
Pari kollegaa arvelivat, että etsimäsi kirja voisi olla joku Jacques Sempén ja René Goscinnyn Nikke-kirjoista. Niissä keppostellaan ja joutomaalla sijaitseva autonromukin löytyy.
Nikke-kirjojen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta: http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/
Kysymyksesi on valitettavasti esitetty ainakin minulle vieraalla kielellä, enkä löytänyt myöskään lähipiiristäni henkilöä, joka olisi kyennyt tulkitsemaan esittämäsi lauseen. Lisäksi jäi varsin epäselväksi liekö kyse lainkaan kysymyksestä, sillä en hahmottanut virkkeen lopusta kysymysmerkkiä. Myös sähköpostiosoitteesi - johon tämä vastaus on tarkoitus lähettää - olemassaolo hieman arvelluttaa minua.
Koska kuitenkin olet kipeästi tiedon tarpeessa (ethän olisi muuten kysymystä meille esittänyt) ja tasa-arvoinen muiden kysyjien kanssa yritän vastata parhaani mukaan, kenties joku seuraavista vastauksista on oikea:
a) Kyllä
b) v. 1957 lokakuussa
c) Edson Arantes do Nascimento
d) n. 203.000 (v. 1999)
e) "sysätty syrjään aikeistaan t....
Jeanne d'Arcista on suomeksi vain yksi varsinainen elämäkerta: Armas J. Pullan Jeanne d'Arc vuodelta 1938.
Tietoja hänestä on myös kirjoissa Valloittavia naisia (1948), Fries: Kuuluisia naisia (1911) ja Setälä: Keskiajan nainen (1996). Jeanne d'Arc on päähenkilönä
historiallisissa romaaneissa Dahlerup: Orleansin neitsyt (1947), Twain: Johanna d'Arc (1910) tai Orleansin neitsyt (1948) sekä Schillerin näytelmässä Orleansin neitsyt (1875).
Monet näistä teoksista ovat niin vanhoja, että ovat vain kirjastojen varastoissa. Kannattaa kääntyä lähimmän kirjaston puoleen ja pyytää tilaamaan kirjat sieltä.
Molemmat runot ovat V.A.Koskenniemen tuotantoa, Koulutie (Olen unessa useasti sinun kaduillas, koulutie) ja Elegioja 3 (Yksin oot sinä, ihminen, kaiken keskellä yksin).
Tässä ensin joitain kirjoja, joissa käsitellään animaatioita yleisest. Osa niistä on suomenkielisiä, mutta valitettavasti laajemmat kirjat ovat englanninkielisiä. Laitan niitä tähän joka tapauksessa tiedoksi, jos niistäkin olisi jotain hyötyäi:
Keränen, Vesa : Multimedia : multimedian peruskirja (2000)
Street, Rita : Computer animation : a whole new world : groundbreaking work from today's top animation studios (98)
Linjama, Tero : Kuvankäsittely : kuvankäsittelyn peruskirja (98)
Animation (98)
Beck, Jerry: Warner Bros. Animation art : the characters, the creators, the limited works (98)
-Lord, Peter : Cracking animation (98)
Wells, Paul : Understanding animation (98)
Laybourne, Kit : The Animation Book : complete guide to animated...
Internetistä löytyy Lappeenrannan kaupunginkirjaston sivuilta tietoa Aino Kallaksesta. Sivujen osoite on:
http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/kallas.html
Tässä lyhyet perustiedot kirjailijasta näiltä sivuilta:
Aino Krohn, Aino Suonio
Syntynyt 2.8.1878 Viipurin mlk:ssa
Kuollut 9.11.1956 Helsingissä
Kirjailija
Helsingin Suomalainen tyttökoulu
Eesti Kirjanduse Seltsin kunniajäsen 1932
Valtion kirjallisuuspalkinto 1907, 1920, 1926,
1928, 1942
Aleksis Kiven palkinto 1942...
Etsitty jouluruno voisi olla Ester Ahokaisen Viisi kynttilää, joka on julkaistu ainakin kirjassa Oman juhlan ohjelmaa : nuorimmille juhlijoille (Valistus, 1963). Esitysohjeen mukaisesti se on tarkoitettu viiden valkopukuisen tytön lausuttavaksi, kullakin palava kynttilä kädessä. Runon aloittaa ja päättää kaikkien yhdessä lausuma säkeistö, ja keskellä on viisi säkeistöä, yksi kullekin lausujalle - tai kynttilälle: isän, äidin, joulupukin, orvon ja Jeesuslapsen. Viidennen kynttilän osuus on juuri kysymyksessä muistellun kaltainen: "Jeesuslapsen kynttilänä / tahdon loistaa, lämmittää, / joka kotiin joulun tuoda, / jouluilon puhtaan luoda. / Jeesuslapsen kynttilänä / tahdon loistaa, lämmittää."
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi Karnaattu on peräisin samannimisestä Anjalassa sijainneesta talosta. Vuodelta 1622 on merkintä henkilöstä nimeltä Sihvo Jussinpoika Karnaattu, mutta nimi on kirjoitettu 1600-luvulla myös muodoissa Karnaty, Karnatu, Carnaty ja Carnatus.
Valitettavasti Mikkonen ja Paikkala eivät kerro mitään muuta nimen alkuperästä. Suomen murteiden sanakirjasta (osa 6; Kotus ja Edita, 1999) löytyy kuitenkin joitakin sanoja, joilla voisi olla yhteys nimeen. Erityisesti pomppaa esiin sana karnaatti, jota voidaan käyttää kiukkuisesta tai karskista ihmisestä. Vastaavia ilmauksia ovat myös karnakka ja karnaapeli. Toisaalta kyseeseen voisi tulla verbi karnata (’hangata, raapia...
Löysin erään hautakiviyrityksen sivuilta järkevän ohjeen.
Sen mukaan leikkokukkia voi aina viedä, mutta istutetulle kukille on monilla hautausmailla tarkempia sääntöjä.
Kannattaa myös aina huomioida hautausmaan muut kävijät ja haudatun mahdolliset läheiset. Hautausmaan työntekijöiden työtä ei myöskään saa suotta lisätä tai vaikeuttaa. Linkki sivustolle Steipel.
Hyvinkään hautaustoimen päällikkö Markku Husso on samoilla linjoilla."
Husso muistuttaa, että joistain voi tuntua pahalta, jos joku on istuttanut haudalle kukkia ilman lupaa.
Maljakon voi jättää hautakiven luokse, jonne voi tuoda leikkokukkia tai yksittäisen kukan. Tosin kiven eteen ei kovin paljon kukkia mahdukaan." Linkki Vantaan sanomat 2.7.2017
Tapaoppaat eivät valitettavasti anna korrektille hautajaispukeutumiselle paljonkaan poikkeuksellisiin lämpötiloihin perustuvaa liikkumavaraa.
"Meidän kulttuurissamme surupuku on tyypillisesti musta. Miehille sopiva valinta on tumma puku, valkoinen paita ja musta solmio. Taskuliina on valkoinen. Arkunkantajien kaulahuivi on valkoinen, kun taas muilla miehillä se on hillityn tumma. Jos hautajaisten aikaan on paukkupakkaset, miesten on syytä valita tilaisuuteen hillitty päähine, kuten tumma huopahattu."
"Naisten asu on peittävä ja usein täysmusta. Tummansinistä ja -harmaata ei myöskään nykyään karsasteta. Vaatekappaleista leninki tai jakkupuku toimivat hyvin. Jälkimmäisen alle voi pukea valkoisen tai rauhallisen värisen, esimerkiksi harmaan...
Sanomalehti Sanomia Turusta löytyy verkosta Helsingin yliopiston kirjaston tietokannasta Historiallinen sanomalehtikirjasto 1771-1860 osoitteesta http://digi.lib.helsinki.fi/ Turun kaupunginkirjastosta löytyy lisäksi Sanomia Turusta mikrofilminä ajalta 24.12.1850 - 1.9.1903.
Olisikohan kyseessä Michael Enden Tarina vailla loppua?
Siinä päähenkilö löytää (tai oikeammin varastaa) salaperäisestä antikvariaatista kirjan, jota hän alkaa lukea. Kirjassa kerrotaan Fantaasia-nimisestä valtakunnasta, joka sairastaa merkillistä tautia. Vähitellen selviää, että kirjan lukijaa tarvitaan tämän satumaailman pelastajaksi. Niinpä hän hyppää sisään tarinaan ja on Fantaasiasta kertovan tarinan päähenkilö ja samalla koko satumaailman tärkein henkilö. Samalla hiuksenhieno lanka sitoo hänet omaan maailmaansa, johon Fantaasiakin on yhteydessä.
Mikäli tämä on etsimäsi kirja, löydät sen varmasti jostain pääkaupunkiseudun kirjastosta. Sinun kannattaa hankkia tunnusluku, jonka saat lähimmästä kirjastostasi. Varaudu todistamaan...
Sinikka ja Tiina Nopolasta on kysytty ennenkin. Vastaukset löydät Kysy kirjastohoitajalta- palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx. Kirjoita hakuruutuun sana Nopola ja saat aika monta hyvää linkkiä. Tässä alkajaisiksi pari: http://www.nuorisokirjailijat.fi/nopolasinikkajatiina.shtml ja http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=2300&VID=default&SID=1941687304875…. Kustantajan sivut löytyvät osoitteesta www.tammi.net Klikkaa kohtaa kirjailijoita ja vierittele sivua. Nimet ovat aakkosjärjestyksessä.
Kirjastoissa on paljon laulukirjoja, joissa on joululaulujen sanoja. Alavieskan kirjaston joululaulukirjoja voi etsiä Tiekkö-kirjastojen aineistotietokannan kautta (http://tiekko-info.origonet.net/) tai kysymällä kirjastosta (http://www.alavieska.fi/page.asp?pr=7&ar=10). Juuri tällä hetkellä (20.10.-2.11. Tiekkö-kirjastojen www-sivusto on poissa käytöstä.
Elise Title on kyllä julkaissut kymmeniä romaaneja, mutta niistä ei ole suomennettu kovinkaan monia. Romeon ja Afroditen lisäksi ainoa kotimaisista kirjastoista löytyvä romaanisuomennos on Harlekiini-sarjassa ilmestynyt "Neiti Bluen rakkaus", joka löytyy Frank monihaku-palvelun (http://monihaku.kirjastot.fi/frank/) mukaan ainoastaan Kangasalan kirjastosta. Lisäksi Elisa Title on yksi useammasta tekijästä kirjassa "Onko hän se oikea?", joka käsittelee lähinnä parisuhdepsykologiaa ja löytyy Kymenlaakson alueelta (www.kyytikirjastot.fi) ainoastaan Pilkanmaan kirjastosta.
Frank-monihausta löytyy lisäksi muutama Elise Titlen englanninkielinen romaani:
Bleeding hearts (1997) Varastokirjasto
Chain reaction (1999) Helsingin kaupunginkirjasto,...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan (Otava 2000) mukaan 1600-luvun lopulle tultaessa on Meska - Mäskä-nimistä tietoja ennen muuta Etelä-Karjalasta, mutta myös läntisemmästä Suomesta. Siirtolaisina on Meskasia tullut viime sotien jälkeen etenkin Sakkolasta. Viljo Nissilä on tulkinnut Meskasen ristimänimistä Meska, Meske. Sen sijaan läntiset nimet voisivat selittyä esim. germaanisista nimistä. Varmaa tietoa nimen sisällöstä ei ole.
Tarkempaa tietoa saadaksesi sinun kannattaa tutustua mainittuun teokseen, josta on Nurmijärven pääkirjastossa sekä lainattava että käsikirjastokappale.
Kysymyksestä ei käy oikein ilmi, onko kyse siitä, että haluaisit saada asiakastietosi pois Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen ylläpitämästä HelMet-palvelusta vai nimesi pois jonkin HelMet-tietokannan kirjan tiedoista.
Asiakastiedot voit saada pois HelMet-kirjastojen järjestelmästä, kun menet mihin tahansa edellä mainittujen kirjastojen palvelupisteeseen ja pyydät poistamaan itsesi rekisteristä. Tarvitset mukaan kirjastokortin ja henkilöllisyystodistuksen. Poistaminen myös edellyttää, ettei sinulla ole maksuja, lainoja tai muita selvittämättömiä asioita kortillasi. Asiakasrekisteriseloste löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k, kun klikkaat linkkiä ”Asiakasrekisteriseloste”
Sen sijaan HelMet-...
