Kaksivuotias saattaa pitää hyvinkin monenlaisesta musiikista. Tässä on joitakin ehdotuksia. Lennä, lennä leppäkerttu (Warner Music Finland, 2001), Anni tanni -lastenlaululevyt (julk. Sympaali), Muksujen musaboksi : 50 suosituinta lastenhittiä (Warner Music Finland, 2001), Nallekarhu konsertissa : Orkesterimusiikin suosikkeja lapsille (Ondine, 1999), Maija Baricin säveltämät Unta ja unelmia sekä Missä ilo asustaa? -levyt (Nukketeatteri Sampo, 2004), Järvenpää Risto: Tatsia ja janssia lapsille (Risto Järvenpää, 1993).
Pop&Jazz Konservatoriossa Helsingissä on mahdollista opiskella pääaineena musiikkiteknologiaa jo harrastuspainotteisella perustasolla. Tiedot perusopetuksesta löytyvät seuraavalta sivulta: http://www.popjazz.net/index.php?m1=2&m2=1&m3=21&lang=2
Työväenopistot järjestävät myös kursseja musiikin tietokoneohjelmista, mutta ainakin Helsingissä ikäraja on 16.
Helsingissä on myös nuorten mediakeskus Hattu, jossa on käytettävissä äänistudio, http://www.hattu.net/aanistudio.php . Periaatteessa alaikäraja on tosin 15. Varsinaista opetusta ei järjestetä, mutta ohjaavaa henkilökuntaa on paikalla. Kannattaa ottaa yhteyttä henkilökuntaan: http://www.hattu.net/henkilokunta.php
Kannattaa ehkä myös ottaa yhteyttä Helsingin...
Nathan Söderblomin säveltämä I denna ljuva sommartid löytyy suomeksi ainakin Suomen Lähetysseuran julkaisemasta nuottikokoelmasta Hengellisiä lauluja ja virsiä (1979) nimellä Taas saapui suvi Pohjolaan. Ensimmäinen säkeistö kuuluu:
Taas saapui suvi Pohjolaan,
niin käy, oi sielu, laulamaan
ja armon Herraa kiitä!
Niin kukkeaksi maan hän loi,
sen lahjojaan taas kantaa soi,
nyt etkö kiittäis siitä?
Virren Din klara sol går åter opp suomennosta ei ikävä kyllä löytynyt.
Lakimies numero 6 vuodelta 2003 on Tikkurilan kirjastossa. HelMetistä ei voi hakea lehtiartikkeleita aiheen mukaan. Lehtien numeroita voi etsiä valitsemalla ensin osakokoelma lehdet (ei koko aineisto) ja kirjoittamalla lehden nimen. Klikkaamalla lehden nimeä pääsee lehden numeroihin.
Asiaa käsittelee J. R. Danielson Kalmari 'teoksessaan Suomen valtio- ja yhteiskuntaelämää 18:nnella ja 19:nnellä vuosisadalla : Aleksanteri I:n aika, 1. osa, s. 106-158. Asiasta määrää keisarin armollinen manifesti 27.3. (vanhaa lukua 15.3.) 1810. Täydet palkkaedut (virkatilat mukaanlukien) luvattiin elinajaksi kaikille vakinaisessa palveluksessa olleille upseereille ja aliupseereille riippumatta siitä saivatko he uuden palkkatyön. Jos tällainen henkilö kuoli ennen 1.10.1821, saivat hänen omaisensa tai saamamiehensä kantaa palkkaedut mainittuun päivämäärään asti. Alkuperäinen manifesti rajasi lupaukset vain syntyperäisille suomalaisille, myöhemmällä lisäyksellä myös ruotsalaissyntyiset Suomen joukoissa palvelleet pääsivät niistä...
Kaikissa käytössä olevissa musiikin tietokannoissa Rakkauden kiertokulku –äänitteellä (2001) Rum and Coca- Cola –kappaleen (säv. Sullavan, Baron) sanoittajaksi on mainittu Juha Vainio. Valitettavasti ei löytynyt dokumentoitua tietoa, käytetäänkö levyn esityksessä Vainion vanhaa Agricola –sanoitusta (1977) vai jotain uudempaa ja onko mukana englannin kielistä alkuperäistekstiä. Ainoa keino olisi tietysti kuunnella ko. äänite, mutta sitä ei valitettavasti vastaajakirjastossa ole. Helmet –kirjastojärjelmästä http://www.helmet.fi levy toki löytyy. Ennen Juha Vainiota Rum and Coca-Cola –kappaleen on suomentanut Sauvo Puhtila käyttäen pseudonyymiä Pekka Saarto.
Jos haluat tietää, onko Lappeenrannan kirjastoissa kirjoja puolan kielellä, vastaus on ei. Puolankielisiä kirjoja voi tilata Lappeenrantaan muista kirjastoista. Tule käymään maakuntakirjaston neuvonnassa, Valtakatu 47, p. 05-6162341, niin voimme etsiä sinulle Suomesta löytyviä kirjoja. Jos haluat etsiä kirjoja itse Internetin avulla, tee haku Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmaan osoitteessa www.helmet.fi. Valitse tarkennettu haku. Valitse hakukentistä seuraavat vaihtoehdot: Aineisto "KIRJA" ja Kieli " puola" ja Kirjasto "Pasila". Kirjoita hakulomakkeen yläriville ensimmäiseen ruutuun ** ja valitse aineistoksi Kaunokirjat. Hakutulos antaa sinulle 214 puolankielistä kirjaa, joita voit tilata Lappeenrantaan tulemalla käymään kirjastossa....
Kirgisialaisesta ruokakulttuurista löytyy tietoa mm. kirgisialaisen turistiyhdistyksen CBT:n sivuilta http://www.cbtkyrgyzstan.kg/index.php?option=com_content&task=view&id=4… (National cusine). Siellä kerrotaan, että varsinkin perinteisiä ruokalajeja syödään sormin.
Englanninkielisessä Wikipediassa kerrotaan myös tällaisesta perinneruuasta nimeltä besh barmak, jota syödään sormin. Besh barmak tarkoittaa englanniksi "five fingers" eli viisi sormea juuri syömätavan mukaan. Besh barmakia syödään varsinkin isoissa juhlissa, kuten syntymäpäivät ja hautajaiset.
Islamilaisten pöytätapojen mukaan sormin syötäessä on käytettävä vain oikeata kättä. Facta-tietopalvelun mukaan 75% kirgiiseistä on muslimeja, joten oikean käden käyttö on...
Tilastokeskuksen tilasto valtion kuukausipalkat ammateittain ei tunne kyseisen ammatin haltijoiden lukumäärää eikä palkkaa. Kts. täältä: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/pal/vkp/2008/2008_fi.asp .
Tilastokeskus saa valtion virka-ja työsuhteiden kuukausipalkat Valtiokonttorin ylläpitämästä TAHTI-järjestelmästä.
Myymäläauto on nykyisin harvinainen luonnonvara. Niitä liikennöi koko Suomessa enää muutama kymmen.
Hankasalmen kunnan Internet-sivut kertovat, että Paukun Puoti -nimisellä yrityksellä on myymäläauto. Reittitietoja sivuilta ei valitettavasti löydy, mutta puhelinnumero mainitaan: 040 7264 758.
Myös kangasniemeläisen Kutemajärven Talouskaupan kauppa-auto liikennöi osittain Hankasalmen puolella: http://personal.inet.fi/cool/kutemajarvi/kauppa.html
Pasilan kirjavarastoon on koottu hieman harvinaisempaa sekä vanhempaa materiaalia, jota harvemmin ehkä enää lainataan, mutta jonka säilyttäminen on katsottu tärkeäksi. Pasilan kirjavarastosta voi varata kirjoja aivan samalla tavoin kuin muistakin HelMet-kirjastoista, esimerkiksi HelMet-verkkokirjastosta tai fyysisesti jostain HelMet-kirjastosta. Kirjan noutopaikaksi voi valita vaikkapa Kirjasto 10:n.
Valitettavasti etsimääsi kirjaa ei ole Leppävaaran kirjaston tai muidenkaan pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa. Nopeimmin saat siis kirjan käsiisi, jos lainaat sitä vaikkapa luokkatoverilta joksikin aikaa.
Lähetimme kysymyksesi edelleen valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle ja sieltä ehdotettiin kahta satua. Aili Somersalon Mestaritontun seikkailut -sadussa prinsessa Saraste kutoo haltijan hääviittaa omista hiuksistaan.
H.C. Andersenin sadussa Villijoutsenet taas sisar kutoo omista hiuksistaan veljilleen paidat, jotta nämä voivat kumota lumouksen ja palata takaisin miehiksi. Satu löytyy useastakin satukokoelmasta.
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet -aineistotietokannasta: http://www.helmet.fi/
Henrik Janssonin Otteita kumouksellisista kokouksista käsittelee nuorten osallistumista taistolaisuuteen 1970-luvulla. Niinikään osittain 70-luvulle sijoittuu Matti Laitisen Liimanen: yhteiskunnallinen romaani. Siinä nuori Liimanen osallistuu kommunistiseen ja sosialistiseen toimintaan.
Muita nuorten yhteiskunnallista ja poliittista aktiivistuutta kuvaavia romaaneja ovat muun muassa:
Ilkka Kylävaara: Luokkatoverit, 2006.
Jani Saxell: Minä, Lotta ja Päivikki, 2003.
Tapani Suominen: Sarvikuonojen aika, 1992.
Tuulikki Alsta: En tiedä kenen joukoissa seison, 1972.
Kaikki yllämainitut teokset löytyvät Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta. Lisää teoksia voi etsiä esimerkiksi Kirjasammosta (http://www.kirjasampo.fi) tai Hämeenlinnan...
Tekijänoikeuslaki ei tunne lautapelejä erityisenä suojan kohteina, vaan ne on tulkittava kuuluviksi muihin teoslajeihin. Osa perinteisistä lautapeleistä on tekijänoikeudellisesti vapaita joka tapauksessa, eikä niiden - kuten tammen, shakin tai vastaavien - kohdalla tarvitse asiaa sen kummemmin pohtia.
Uudempien lautapelien, joilla voidaan osoittaa olevan tunnistettu tekijä, voidaan kohtuudella olettaa saavan suojaa kuten kirjalliset teokset, koska peleihin normaalisti liittyy säännöt selittävä tekstiosio, joka normaalisti ylittänee teoskynnyksen, ellei kyseessä ole vain versio jostain perinteisestä pelistä.
Jos lautapeli tulkitaan suojatuksia kirjallisen teoksen tavoin, sen lainaamiseen kirjaston kautta ei tarvita erillistä lupaa, kunhan...
"Amanuenssi, alun perin kirjuri, joka kirjoitti sanelun mukaan, latinan sanasta ãmanuensis, saatu sanonnasta servus ã manu, sananmukaisesti orja käsillä, käsillä oleva orja, käytettävissä oleva orja. Siitä otettiin ã manu, käsillä, johon liitettiin pääte -ensis, jollekin, johonkin kuuluva." - Veijo meri: Sanojen synty (2002)
Ehdottomasti helpoin tapa löytää yksityisen ihmisen kotisivut on ottaa selville sivujen osoite joko henkilöltä itseltään tai tai jostakin muusta asiantuntevasta lähteestä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, kannattaa kokeilla Internetissä olevia hakukoneita, joiden kautta voi etsiä kotisivuja aiheen tai nimen perusteella. On kuitenkin hyvä muistaa, että nämä hakukoneet pystyvät kartoittamaan Internetin tietovarantoja yleensä vain noin 20-30 % tarkkuudella, eli yli puolet kotisivuista jää pimentoon. Ei siis ole mitenkään varmaa, että kotisivu löytyyy hakukoneiden avulla, vaikka sivun varmasti tiedetään olevan olemassa.
Haettaessa yksityishenkilön kotisivuja hakulauseke kirjoitetaan muotoon " Etunimi Sukunimi", eli nimi laitetaan...
Isossa-Britanniassa kreiviä vastaa 'Earl' eli jaarli. Pelkkää 'Count'-arvonimeä ei käytetä. Sen sijaan kreivitärtä kutsutaan nimellä 'Countess' (ei siis jaarlitar).Jaarlin ja kreivittären alapuolella arvoasteikossa ovat varakreivi 'Viscount' ja varakreivitär 'Viscountess'.Lähteet:http://www.katajala.net/keskiaika/elama/aatelisarvot.htmlhttps://www.historic-uk.com/CultureUK/The-British-Peerage/
Leikkimielisesti mainos voi kehottaa, että adoptoi pingviini. Näin tekee WWF:n (World Wildlife Fund) internetsivu englannin kielellä. Sivuston tarkoitus on kerätä rahaa pingviinien suojeluun ja tutkimukseen. https://support.wwf.org.uk/adopt-a-penguin
Vastaavia suomenkielisiä sivustoja saat esille googlaamalla (kokeile esimerkiksi sanoilla pingviinit suojelu lahjoitus). Muun muassa Greenpeace-järjestö mainitsee kohteinaan pingviinit. https://lahjoita.greenpeace.org/d/tee-kertalahjoitus-antarktis
Kirjaimellisesti et voi adoptoida pingviinejä, ja pingviini kuuluu luonnonvaraisiin eläimiin, joiden tuonti lemmikiksi on kielletty.
Ympäristöekologian dosentti Mia Rönkä Turun yliopiston biodiversiteettiyksikös...
Suomen kuningashankkeesta löytyy paljonkin kirjatietoa, mutta missään ei mainita, minkä hallitsijanimen kuninkaaksi valittu Hessenin prinssi Karl Friedrich olisi Suomen kuninkaana saanut. Anders Huldén on kirjoittanut kirjan nimeltä Kuningasseikkailu Suomessa 1918 (Kirjayhtymä 1988), mutta pikaselailulla ei siitäkään löytynyt mainintaa hallitsijanimestä.
Evreka-haku Internetissä löytää sivun nimeltä Suomen kuningasseikkailu (http://koulut.kirkkonummi.fi/seppa/suomi80/suomi809.htm), jonka mukaan "kuninkaan arvoniminä tulisivat olemaan Kaarle I, Suomen ja Karjalan kuningas, Ahvenanmaan herttua, Lapinmaan suuriruhtinas, Kalevan ja Pohjolan isäntä". Tämä sivu on kirkkonummen Sepän koulun oppilaiden Sami Mikolan ja Matti Mäen Internetissä...
