Joutsenon kirjaston kokoelmissa on tällainen kirja: Etzolg, VW Transporter & Caravelle 1990-1995: korjausopas. Tämän uudemmista malleista Joutsenosta ei korjausopasta löydy. Uudempien mallien opasta (Etzolg, Volkswagen Transporter & Caravelle 1990-2003 bensiini- ja dieselmallit: korjausopas, 2004) on kuitenkin monissa kirjastoissa eri puolilla Suomea. Voit saada kirjan kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Hei
Crasista on kysytty aikaisemminkin, koska suomenkielisen tiedon löytäminen on hankalaa.
Kirjailijalla on omat nettisivut, mutta ne ovat ruotsiksi. http://home8.swipnet.se/~w-85977/cras/index.html
Wikipediasta löytyy lyhyt esittely:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Bengt-%C3%85ke_Cras
Kirjailijahakemistoista kirjailijaa ei löydy.
Seuraavista lehdistä löytyy kirjailijasta tietoa:
Lukufiilis 1997:2, s.20
Onnimanni 1997:4, s.9
Lehtiä voit kysyä kirjastosta.
Sanat ihmistuntemus, itsetuntemus ja minäkuva ovat laajoja käsitteitä ja kirjastojen asiasanoina niitä käytetään rinnakkaisina termeinä. Tästä johtuen myös osumien määrä noilla eri sanoilla on erilainen.
Kysymyksessä oli käytetty sanaa ihmistuntemus ja sitä käytettäessä saadaan esim. seuraavanlaisia esimerkkejä: Friedmann: Kuka minä oikeastaan olen ja Valtonen: Hyvä ja paha sisu.
Sanat minäkuva ja itsetuntemus antavat enemmän osumia.
Psykologian oppikirjoista saa asiasta perustiedot
Hei!
Kuopion kaupunginkirjastosta löytyy cd-rom-muodossa vain yksi lainattava järvikartta: Savonlinna-Kuopio, 2006.
Paperimuodossa löytyy sisävesikarttoja pääkirjaston lehtisalissa, mutta ne eivät ole lainattavissa. Löydät ne Verkkokirjasto Sallin kautta kun Tarkennettulla haulla valitset Aineistolaji-kenttään "kirjat ja kartat" ja Hakusanat-kenttään esim. merikartta.
Muiden suomalaisten maakuntakirjastojen cd-rom-muodossa olevia sisävesikarttoja voit selata Frank-monihaun kautta: http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py/index
Valitse Maakuntakirjastot, sieltä Kaikki (kirjastot), Materiaalityypiksi cd-rom ja Asiasanakenttään kirjoita vaikkapa veneily tai merikartta.
Kaukolainatilauksesi voit lähettää kirjastomme kotisivun kautta:...
Toimittajan työstä löytyy useita kirjoja, kuten esimerkiksi seuraavat:
Anni Lintula: Nuoren toimittajan eloonjäämisopas ( Ajatus Kirjat, 2009)
Tapani Huovila: Toimittaja- tiedon etsijä ja vaikuttaja ( WSOY, 2005)
Lauri Kotilainen: Hyvä lehtijuttu: kirjoittajan opas( Minnapress, 1989)
Heikki Jokinen: Mustaa valkoisella: freelance-journalistin opas ( Suomen Journalistiliitto, 2007)
Jorma Mäntylä: Journalistin etiikka ( Gaudeamus, 2008)
Heli Mattila: Reportaasia laatimaan( Satakunnan ammattikorkeakoulu, 2006)
Lisää kirjoja löytyy HelMet järjestelmästä hakusanalla jounalismi
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=journalismi**&searchscope=9&m=…
Kuulostaa verkkoyhteys-ongelmalta.
Jos Windows 10 on offline tilassa, tietokone ei saa yhteyttä verkkoon.
Samoin tulostin saattaa olla ilman verkkoyhteyttä.
Sinuna sulkisin kaikki koneet (Tietokone, Tulostin, Reititin tai mokkula) ja avaisin ne sitten uudelleen.
Kun kaikki ovat päällä ja yhteydessä toisiinsa, niin kaiken pitäisi taas toimia normaalisti.
Netistä osoitteesta http://sivut.koti.tpo.fi/shilden/ löytyvät hyvät Sierra Cosworth -sivut linkkeineen ja kirjallisuus- ja lehtiartikkeliviitteineen.
Lisäksi seuraavissa lehdissä on artikkeleita:
Tekniikan maailma 1991, nro 2 s.18-29, Tuulilasi 1990, nro 8, s.65, Tekniikan maailma 1990, nro 20, s.86-87, Tekniikan maailma 1988, nro 13,s.28-33, Tuulilasi 1988, nro 8, s.24-32. Lehtiä voit kysyä Helsingin pääkirjastosta.
Elämänalue on sosiaalinen ilmiö ja teoreettinen termi, jolla pyritään jakamaan elämä eri osa-alueisiin, jotka ovat tavalla tai toisella yhteydessä ja vaikuttavat toisiinsa. Yhtä tarkkaa määritelmää ei ole.
Muun muassa tutkija Frank Martelan mukaan kolme tyypillisimmin nimettyä tai tärkeintä elämän osa-aluetta ovat työ, perhe ja vapaa-aika. (Lähde: https://frankmartela.fi/tag/psykologiset-perustarpeet/)
THL ei puhu varsinaisista elämänalueista, mutta tekee vastaavanlaisia ja paljon tarkempia jakoja elämänlaatua ja toimintakykyä mitatessaan: https://thl.fi/fi/web/toimintakyky/icf-luokitus/icf-luokituksen-rakenne
Teoksessa Puhelin, mummo vai joustava työaika? Työn ja perheen yhdistämisen arkea (Salmi & Lammi-Taskula,Gummerus, 2004)...
Tietoa löytyy esimerkiksi kirjoista Lindholm, Tuomo: Lahjaverokirja, 2000 ja Purhonen, Pertti: Lahja ja sen verotus, 2001. Ne löytyvät varmaan lähimmästä kirjastosta.
Tietoa kirjailija Helena Meripaasista löydät esimerkiksi Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelista osoitteesta http://www.nuorisokirjailijat.fi/meripaasihelena.shtml
Helena Meripaasin kirjat on kustantanut Otava, joten hänen tietonsa löytyvät myös kustantajan nettisivuilta http://www.otava.fi/ : valitse ensin yleinen kirjallisuus > kirjailijat > kotimaiset kirjailijat > kirjailijan nimi alasvetovalikosta.
"Maamiehen laulu" löytyy Sonnisen säveltämänä lauluna teoksista Miesten laululipas (osa 5) ja Sekakuoron laululipas (osa 1). Tämä teos löytyy esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjastosta.
Emma on vanha saksalainen nimi ja pohjautuu sanaan ermin tai irmin eli suuri, voimakas.
Ida on samoin germaaninen nimi. Alkuosa id merkitsee työtä, toimintaa tai ahkeruutta, ja se esiintyy myös muinaisskandinaavisen ikuisen nuoruuden jumalattaren Idunin nimessä. Pyhä Iduberga on saksalainen raskaana olevien naisten suojeluspyhimys.
Alexandra tulee kreikasta ja tarkoittaa puolustajatarta tai suojelijatarta.
Lähteet: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (WSOY 1999) ja Eeva Riihonen, Mikä lapselle nimeksi? (Tammi 1992)
Levyä ei ainakaan vielä ole Suomen kirjastoissa. Vincent Wardin River queen -elokuvaa on kuitenkin joissakin kirjastoissa, joten ainakin elokuvan kautta Karl Jenkinsin elokuvamusiikkia voi kuunnella.
Alla olevan luettelon lastenkirjoissa seikkailevat mm. merenneidot ja muut meriolennot. Kahdessa ensin mainitussa on tarinoita ja uskomuksia, jotka liittyvät näihin "veden valtiaisiin". Kaikki kirjat ovat Helmet-kirjastojen kokoelmissa: http://www.helmet.fi/fi-FI
- Veden valtiaat / [kirjoittanut:] Marjut Hjelt ; [kuvittanut:] Christer Nuutinen
- Vedenneitojen lähteillä / Suvi Niinisalo
- Sampon seikkailut muinaisissa merissä / Marjo Soulanto, Laila Nevakivi, Taina Iivanainen
- Pieni merenneito / Hans Christian Andersen
- Mirella ja merirosvot / kirjoittanut Kelly McKain
- Mirella ja kummituslaiva / kirjoittanut Kelly McKain
- Kolme pikku merirosvoa / [teksti:] Georgie Adams ; [kuvat:] Emily Bolam
- Mahtava merirosvoseikkailu / Jonny...
Tauski Peltosen laulun "Sinä vain" sanat löytyvät monista nuottikokoelmista, kuten Suuri toivelaulukirja 20, Suomipopin helmiä 5, Kultainen rakkauslaulukirja ja Popin pehmeät suosikit. Jos sanoilla on kiire, ainakin tältä sivulta ne saa saman tien: http://www.lyricsbox.com/tauski-lyrics-sina-vain-52k2sfk.html
Heikki Poroila
Tilastokeskuksella ei ole Seutu-cd-nimistä tuotetta. Tarkoitatko mahdollisesti Tilastokeskuksen Seutakunta- ja maakuntakatsausta, josta painetun tilastojulkaisun lisäksi oli vuoteen 1999 asti myös cd-rom-versio? Vuonna 2000 cd-rompusta luovuttiin ja aineisto siirrettiin verkkoon, josta se löytyy
maksullisena AlueOnline-palveluna http://www.tilastokeskus.fi/alueonline
Muita Tilastokeskuksen aluetietoa sisältäviä maksullisia tietokantoja ovat mm.
SuomiCD http://tilastokeskus.fi/tk/tp_db/suomicd.html ,
Kaupunki- ja seutuindikaattorit http://statfin.stat.fi/
Kuntafakta http://tilastokeskus.fi/tk/tp_db/stfkfakt.html .
Kaikki Tilastokeskuksen (maksulliset) sähköiset tuotteet ovat asiakkaiden käytettävissä Tilastokirjastossa (Työpajakatu 3 B,...
Vastaus perustuu teokseen:
Eino Jutikkala, Kauko Pirinen: Suomen historia
6. painos, WSOY 2002
s. 20-21
Suomen varhaisin maininta historiallisissa lähteissä on roomalaisen historioitsijan Tacituksen (n. 100 jKr.) teoksessa Germania. Siiinä Tacitus kuvaa alkuperäistä ja villiä kansaa nimeltä Fenni. Tacitus kuvaa kuitenkin ilmeisesti lappalaisia, joita norjalaiset kutsuvat vieläkin nimellä finner. Tämä nimitys samoin kuin maan nimi Finland on ilmeisesti annettu läntisten naapureiden taholta jo hyvin varhain.
Jutikkalan ja Pirisen mukaan suomalaisten itsensä käyttämiä nimiä Suomi ja suomalaiset ei ole voitu vakuuttavasti selittää. Heidän mukaansa nimi on todennäköisimmin suomea ja voidaan selittää henkilönimiestä Suoma (vrt. onnen suoma)....
S5 -filosofiasta löytyy suomenkielistä tietoa Metalliteollisuuden keskusliiton julkaisemasta teoksesta S5, tekijöinä Pentti Enlund ja Jorma Hakala. Teos löytyy Åbo Akademin kirjastosta, mutta helpommin sen saattaa saada Metalliteollisuuden keskusliitosta.
Kirjallisuutta aiheesta tarjoaa Kazuo Shibagakin, Malcolm Trevorin ja Tetsuo Abon toimittama teos Näköaloja johtamiseen - japanilainen ja eurooppalainen johtamistapa, jossa sivulta 28 alkaen on mainintoja S5 -filosofiasta. Lisäksi Richard T. Pascale ja Anthony G. Athos ovat kirjoittaneet teoksen Yritysjohtamisen menetelmät Japanissa, jossa mm. sivuilta 8 ja 88 löytyy mainintoja S5 -filosofian hieman laajennetusta muodosta, S7 -filosofiasta. Nämä kirjat ovat saatavilla Jyväskylän...
