Musiikissa ja ylipäätään taiteessa ei ole oikein tai väärin tykätä jostain tietystä lajista, tyylisuunnasta tai taiteilijasta. Tällaista tuomitsemista kuitenkin esiintyy monien aatteellisten ääriryhmien sisällä ja jopa valtiotasolla, kuten Hitlerin Saksassa tai Stalinin Neuvostoliitossa. Myös uskonnolliset yhteisöt saattavat suhtautua kielteisesti joihinkin taiteenlajeihin tai tyylisuuntiin.
Suomenkielistä kirjallisuutta musiikista ja sensuurista:
Rinne, Harri: Laulava vallankumous : Viron rocksukupolven ihme. Helsinki: Johnny Kniga, 2007.
Korpe, Marie (toim.): Ampukaa artisti! : musiikkisensuuri nykypäivänä. Helsinki: Like, 2006.
Suomenkielistä kirjallisuutta rapista ja hip hopista:
Hilamaa, Heikki: Musta syke : funkin, diskon ja hiphopin...
Opetushallituksella on Netlibris-sivusto eli Kunnari, jossa on kirjatarjottimia eri luokka-asteille. Netlibris-kirjallisuuspiirit ovat verkossa toimivia koulujen kirjallisuuden opetuksen yhteisprojekteja.
Opetushallitus on rahoittanut toimintaa vuoteen 2007 asti, jonka jälkeen työtä on jatkettu kuntien omilla resursseilla. Käytännössä opettajat eri puolilta Suomea ovat luoneet sivuston, johon kuuluu kirjallisuustietokanta. Tapiiri on esi- ja alkuopetuksen, Kumi-Tarzan 3- ja 4-luokkalaisten, Matilda 5- ja 6-luokkalaisten ja Sinuhe yläasteen tarjotin. Lukiolaisille on oma Odysseia-niminen syventävä kirjallisuuskurssi keskustelupiireineen. Ks. tarkemmin:
http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/netlibris/
http://www2.edu.fi/kunnari/
Monet koulut...
Voit tehdä Plussassa haun yhdistämällä asiasanat: ruokaohjeet ja Afrikka. Suurin osa tuloksista on englanninkielisiä. Näytät haluavan suomenkielisiä, joten tässä pari niistä:
Ruokamatka Afrikkaan (2000), Flink: Eksoottisia herkkuja (1998) ja Pesonen: Inkiväärihai ja merirosvoaarre - eksoottisia ruokia suomalaisittain (1994).
Saatavuustietoja voit katsoa Plussasta osoitteessa:
http://www.libplussa.fi/
Hei!
Kysymäsi kirja on ollut hiljattain Helsingin kaupunginkirjaston valintalistoilla ja sitä on tilattu seuraaviin kirjastoihin: Pääkirjasto, Rikhardinkatu, Kallio, Töölö, Oulunkylä ja Itäkeskus. Valitettavasti kirja ei ole vielä ehtinyt lainakuntoon, mutta se käsitellään pikana, joten se on tulossa lainattavaksi niin pian kuin mahdollista. Tarkkaa ajankohtaa en osaa sanoa, mutta voit tiedustella tilannetta joistain näistä mainitsemistani kirjastoista tai jostain muusta Helsingin sivukirjastosta, jos et näihin kyseisiin kirjastoihin pääse käymään. Kun kirjan tiedot on viety rekisteriin,
sen voi varata.
Kathleen E. Woodiwissin teoksista on suomennettu Liekki ja kukka, 1973 (uusintapainos 1995) ja Shanna, 1978. Englanninkielisiä teoksia on huomattavasti enemmän, niistä on tietoa esim. nettisivulla http://www.kathleenewoodiwiss.com/books/books.asp .
Kuulostaa Nora Robertsin kirjalta "Suloinen kosto". Hollywood-tähden ja arabiprinssin Adrianne-tytär elää kaksoiselämää jalokivivarkaana...
Suloista kostoa on monessa kirjastossa saatavana, joten voit tarkistaa olisiko tämä se etsimäsi kirja. Tarkista saatavuus HelMet-aineistotietokannasta: http://www.helmet.fi
Runoa nimenomaan kahdestatoista kurjesta ei pelkästään nimen perusteella löytynyt. Kurki on hyvin yleinen symboli runoudessa ja löysimme ja muistimmekin useita kurkirunoja(Vuorela, Hellaakoski,Sarkia, Denisov jne.), mutta luku 12 ei täsmää. Tarvitsisimme lisätietoja runosta, onko kyse aikuisten runosta vai lastenrunosta, suomalaisesta vai ulkomaalaisesta kirjoittajasta?
Mutta on myös olemassa Kaksitoista kurkea -niminen laulu, joka löytyy CD-levyltä Rakkaus Lappiin, esittäjänä Lasse Hoikka 1999, mahtaisko tästä olla kyse?
Sen sanat löytyvät myös nuottikirjasta:
Suosituimmat nuotteina 3, esittäjänä Lasse Hoikka.
Molemmat teokset ovat Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Amerikkalaiselta Pasolinilta (s. 1983) on ilmestynyt jatkoa Eragon-kirjalle. Teos on nimeltään Esikoinen, ja sen on suomentanut Tarja Rouhiainen (Tammi, 2006).
Kirjat kuuluvat Perillinen-trilogiaan.
Lisätietoa kirjailijasta ja kirjasarjasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Christopher_Paolini
http://fi.wikipedia.org/wiki/Perillinen_(trilogia)
Pahoittelemme vastauksen viivästymistä. Nyt ensimmäiseksi kannattaisi tarkistaa kirjastokortin tilanne, että rekisterin tiedot ovat varmasti oikein ja sähköpostiosoite on valittu postitusvaihtoehdoksi. Jos saan kirjastokortin numeron, voin tutkia asiaa tarkemmin. Mikäli vika ei löydy kirjastokortin tiedoista, asia saattaa vaatia vielä tarkempaa "teknistä" selvitystä.
Tällähetkellä en tiedä, onko kyseinen DVD tulossa kirjastoon. Valinnasta voin kertoa seuraavaa; meillä on olemassa seudullinen ryhmä, joka valitsee eri toimittajien listoilta Dvd:t, jotka tulevat sitten kirjastojen valintalistoille. Jokainen kirjasto valitsee näiltä listoilta, mitä haluaa kirjastoonsa määrärahojensa puitteissa. Aina voi ehdottaa hankintaan aineistoa. Yleensä
Dvd-filmeillä on olemassa erilaisia tekijänoikeuksia, joten kaikkia ohjelmia ja filmejä emme saa lainattavaksi kirjastoon. Mutta, jos tietää hyvän ohjelman tai filmin, aina kannattaa ehdottaa hankintaa.
Hankintaehdotus löytyy:http://www.lib.hel.fi/Aineisto ja tietokannat/ Hankintaehdotus.
Vierasperäiset nimet kirjoitetaan japaniksi katakana-kirjoitusmerkeillä.
Internetistä löytyy käännösautomaatti, jonka avulla voi muodostaa nimien katakana-muotoja. Automaatti löytyy osoitteesta: http://japanesetranslator.co.uk/your-name-in-japanese/
Tyyliksi kannattaa valita "calligraphy", koska se on yleisimmin käytetty tyyli. Hanna löytyy tietokannasta ja sitä vastaava katakana-muoto vastaa täydellisesti myös suomen kielen ääntämystä.
Maija on hankalampi tapaus, mutta parhaimman tuloksen saa hakemalla nimeä Maia. Toinen mahdollinen tapa voisi olla Maiya, joka muodostuu tavuista MA, I, YA.
Näiden tavujen kirjoitusasun voit katsoa katakana-taulukosta: http://www.japanorama.com/kata_ref.html
Hanna: ハンナ
Maija: マイヤ tai マイア
Termiä perfektionismi käytetään kovin monenlaisissa yhteyksissä ja monimerkityksellisesti. Aihetta käsitellään mm. monissa persoonallisuuden kehitystä käsittelevissä kirjoissa. Tässä muutamia yliopistojen Linda-tietokannan (http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.html)kautta löytyneitä, aihetta jollakin tavoin käsitteleviä suomenkielisiä teoksia:
- Persoonallisuuden, itsetunnon ja perfektionismin vaikutus muusikon esiintymisjännitykseen [Elektroninen aineisto] / Jonna Katariina Vuoskoski (pro gradu -työ, 2007)
- Koska lakkasin olemasta omalla puolellani : näyttelemishaaveet ja epävarmuus teatteri-ilmaisun koulutuksessa / Minna Rimpilä (AMK-opinnäytetyö, 2004)
- Itsearvostus, fyysinen kompetenssi ja perfektionismi...
Enid Blytonin Viisikko-sarjaan kuuluvan kirjan Haamulinnan salaisuus englanninkielinen nimi on The Mystery of the Banshee Towers. Haamulinnan salaisuus -kirjaa on Lieksan pääkirjaston nuortenosastolla ja Pankakosken kirjaston nuortenosastolla. Asiasanoituksen mukaan se
käsittelee kummittelua. Maarit Verrosen kirjassa Älä maksa lautturille on novelli nimeltä Bansheen kutsu, jossa 93-vuotias irlantilaissyntyinen mummo kertoo Titanic -laivalla tapaamastaan bansheesta. Kirjaa on Lieksan pääkirjaston aikuistenosastolla.
Banshee on irlantilainen naishahmoinen taruolento, jonka perimätiedon mukaan uskotaan kovaäänisesti valittaen ilmoittavan viiden suuren irlantilaissuvun jäsenten kuolemista.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Banshee
http://www....
Ainakin C. S. Lewisin Velho ja leijona -kirjan vuoden 1992 painoksessa on kannessa lentävä leijona poika selässään. Kirjasta on useita painoksia, ja myös kansikuvia: kaikissa ei ei ole tuota samaa kuvaa kannessa. Lewisin kirjassa Taikurin sisarenpoika Narnia-taikamaailmasta tuotu omena parantaa päähenkilön äidin. Narnian tarinat ovat seitsemän fantasiakirjan sarja, jotka kirjailija C. S. Lewis kirjoitti 1950-luvulla.
Olisivatko muistamasi näitä Narnia-kirjoja? Alla kaikki sarjan kirjat. Ne ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista (www.helmet.fi).
- Taikurin sisarenpoika
- Velho ja leijona
- Hevonen ja poika
- Prinssi Kaspian
- Kaspianin matka maailman ääriin
- Hopeinen tuoli
- Narnian viimeinen taistelu
Juri Nummelinin ja Elina Teerijoen kirja Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä (Nemo, 2005) vahvistaa, että arabialaisperäinen Shakira on feminiinimuoto 'kiitollista' tarkoittavasta Shakir-nimestä. Mitä Shakiran nimipäivään tulee, nimeä ei - ikävä kyllä - löydy suomalaisesta nimipäiväalmanakasta, eikä Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirjastakaan (WSOY, 1989) löydy vihjettä, jonka perusteella Shakiran voisi kalenteriin sijoittaa.
Sirkumfleksiä eli ^-merkkiä käytetään ranskan kielessä useissa eri tapauksissa, joista yksi on juuri mainittu "kadonneen" kirjaimen korvaaminen. Useimmiten kyseessä on s-kirjain, mutta poikkeuksiakin on.
Muita sirkumfleksin käyttöyhteyksiä ovat mm. eri asioita tarkoittavien sanojen kirjoitusasujen erottaminen toisistaan (sûr/sur, dû/du), -aître ja -oître -loppuiset verbit ja jotkut verbitaivutukset. Sirkumfleksiä käytetään myös tapauksissa, joille ei löydy selvää sääntöä tai syytä, eikä sen käyttö ole aina johdonmukaista (jeûner/ déjeuner, côte/coteau).
Flûte-sanasta on kirjattu erilaisia kirjoitusmuotoja vuosisatojen varrelta, esim. fläute, fleuste ja flutte. Ilmeisesti sirkumfleksi on siis siinäkin korvaamassa poisjääneitä kirjaimia....
Sanat löytyvät esim. kirjassa Sånger för alla ( Finlands svenska folkmusikinstitut, 2007.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1850332__Ss%C3%A5nger%20f%…
Minkä tahansa laulun löytäminen pelkästään "avainsanojen" eli tässä tapauksessa oletettavasti laulutekstistä muistinvaraisesti poimittujen säkeitten perusteella on vaikeaa. Kirjastojen tietokannoissa toimitaan ensisijaisesti laulun nimen perusteella ja vain joissakin tapauksissa on mahdollista hakea esimerkiksi kertosäkeen alulla.
Parhaassa tapauksessa joku on ladannut laulun kaikki sanat verkkoon, jolloin ne sopivalla tavalla etsittynä voivat löytyä. Yritin googlaamalla tavoitella mahdollisesti kyseessä olevaa laulua, mutta mitään sellaista, johon kaikki esitetyt avainsanat olisivat sattuneet, ei valitettavasti löytynyt. Viikunapuu-nimisen yhtyeen esitys otsikolla Vain sinun luonas kallis armahtaja löytyi YouTubesta (https://www.youtube....
Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut löytyvän HelMetin listauksen mukaan Helsingissä ompelukone on käytettävissä Etelä-Haagan ja Pasilan kirjastoissa. Espoon puolella ompelukone löytyy Entressen, Kivenlahden, Nöykkiön, Sellon ja Tapiolan kirjastoista sekä Kirjasto Omenasta.
