Mauri on lyhennetty versio Mauritiuksesta (maurilainen, marokkolainen, maurilaisen näköinen), joka oli thebalaisen legioonan päällikkö. Veera- ja Sirkka-nimistä löytyy vastauksia tämän palvelun arkistosta http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto/ hakusanalla "Veera" ja "Sirkka". Lisätietoa nimistä löytyy mm. Pentti Lempiäisen kirjasta Suuri etunimikirja.
Näyttötutkinnon kautta voi pätevöityä kirjastovirkailijaksi missä tahansa kirjastovirkailijoita kouluttavassa oppilaitoksessa. Oppilaitoksessa selvitetään osaamisen taso ja järjestetään näyttötutkintoja. Kannattaa ottaa yhteyttä oppilaitokseen ja kysyä asiasta tarkemmin.
Kirjastot.fi-sivuilla on luettelo kirjastoalan oppilaitoksista. Kirjastovirkailijaksi kouluttaudutaan tavallisimmin ammatillisessa oppilaitoksessa:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Kirjastokaistalla on mielenkiintoinen haastattelu nimeltä Näyttötutkinnolla kirjastoammattilaiseksi, kannattaa tutustua:
http://www.kirjastokaista.fi/video/8831/n%C3%A4ytt%C3%B6tutkinnolla%20k…
Kyllä voi. Vuosaaren kirjaston tietokoneilla 10, 13, 14, 15 ja 16 on mahdollisuus käyttää skanneria.
Mikäli sinulla on HelMet-kirjastokortti ja siihen on liitetty tunnusluku, voit varata koneen itse HelMet-palvelusivustolta löytyvästä varausjärjestelmästä (ks. linkki alla).
https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kipparikvartetin perustajajäsenet olivat Auvo Nuotio, Olavi Virta, Teijo Joutsela ja Kauko Käyhkö. 1953 Olavi Virran tilalle tuli Eero Väre. Säestäjänä ja sovittajana toimi Harry Bergström 1951-55 ja tämän jälkeen George de Godzinsky. (Lähde: Otavan iso musiikkitietosanakirja)
Yhdysvaltain kahden dollarin setelissä on ollut kuva itsenäisyysjulistuksen allekirjoitustilaisuudesta vuodesta 1976 lähtien eli tapahtuman 200-vuotisjuhlavuodesta. Näinkin tuoreen 2 dollarin setelin arvo lienee se 2 dollaria. Varmistusta asialle voi kysyä asiantuntevalta numismaatikolta.
Lähteet
https://antiques.lovetoknow.com/antique-price-guides/how-determine-2-do…
https://www.thesprucecrafts.com/two-dollar-bill-worth-4776868
https://www.uscurrency.gov/sites/default/files/downloadable-materials/f…
Elämäkerrallista tietoa rintasyövästä löytyy hyvin vähän. Fennicasta
löytyi vain 2 kirjaa: En lähde itseltäni salaa--Elinan kirja. toimittaneet Kaisu Pitkälä ja Pirkko Siltala, Kirjayhtymä, Helsinki, 1994 ja Jokinen, Pirjo: Joka kymmenes nainen - dokumenttitarina rintasyövästä ja hoidosta potilaan näkökulmasta. Suomen kuvalehdessä on numerossa 38/1990, s.48-52 seuraava artikkeli: Jäämeri: Rintasyöpä; onko se elinikäinen haava.
Lisäksi löysin 2 syöpään liittyviä elämäkerrallista teosta, joista saattaasi olla hyötyä: French, Marilyn: Kausi helvetissä - koskettava sairaskertomus. Gummerus, Jyväskylä, 1999, ja Widen, Solveig: Vakavaa vaan ei toivotonta. Schildt, [Espoo], 1997.
Lapsenpäästäjän saaga -nimellä ei löytynyt, mutta kyse lienee Paarmuskan eli pirttiämmin saagasta. Saaga kertoo kätilöstä ja mm. hänen muutaman maailmaan auttamastaan lapsen kohtalosta. Saaga löytyy Oiva Arvolan teoksesta Neljän tuulen saagat (Kirjayhtymä 1985, ISBN 951-26-2761-2).
Kyseessä voisi olla kenraalimajuri Kurt Martti Wallenius (1893-1984). Wallenius
oli paitsi kuuluisa sotilas myös lahjakas kirjailija. Veli-Pekka Lehtolan
kirjoittaman elämäkerran "Wallenius - Kirjailijakenraali Kurt Martti
Walleniuksen elämä ja tuotanto" julkaisi kustannusosakeyhtiö Pohjoinen, vuonna
1994. Kirjaa ei valitettavasti löytynyt millään muulla kielellä. Walleniuksen
omia kirjoja sen sijaan on käännetty ainakin saksaksi, englanniksi, ruotsiksi ja
ranskaksi.
Kustannusosakeyhtiö Pohjoisen yhteystiedot: Lekatie 1, 90150 OULU Puhelin
(Telephone) 08 - 537 7111 Telefax 08 - 537 7572
Kurt Martti Walleniuksen tuotantoa löytyi Norjan BIBSYS kansalliskirjaston
luettelosta osoitteesta http://wgate.bibsys.no/search/pub
Suomalaisten yleisten...
Sari Mikkonen on kirjoittanut neljä novellikokoelmaa (Naistenpyörä 1995, Pakkasyön odottaja 1997, Yönseutuun 2006 ja Pääkatkaisija 2008) sekä yhden romaanin (Ihmisen poikaset 2000) ja kaksi kuunnelmaa (Eläinkumppani 2000 ja Täyttä herkkua eli Vegaanidystopia 2002).
Teoksessa Suomalaisia nykykertojia 3, Btj kirjastopalvelu 2000, hänen tuotantoaan luonnehditaan mm. seuraavasti: " Sari Mikkonen on novellisti, jonka teoksissa hönkäilee perinteinen suomalainen maalaismaisema. Hänen tarinoidensa keskipisteenä ovat ihmiset, joiden ongelmana on moderni yksinäisyys ja toisen kohtaaminen."
Lisätietoja kirjailijasta ja hänen tuotannostaan löydät esimerkiksi Kirjasampo-tietokannasta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175961722820
Aiheesta on jonkin verran artikkeleita suomeksi. Artikkeleita löytyy mm. ARTO-tietokannasta, jota voit käyttää ainoastaan kirjaston työasemilla.
Monissa löytämissäni artikkeleissa oli näkökulma lähinnä luontomatkailussa (Lappi jne.) ARTO-tietokanta on käytössäsi kaikissa yleisissä ja tieteellisissä kirjastoissa.
Kirjastossamme on käytössäsi myös Ebsco MasterFile Elite-tietokanta, josta saa englanninkielisiä artikkeleita kokoteksteinä.
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa ei ole juurikaan matkailun erikoiskirjallisuutta. Puutarhoihin liittyvä kirjallisuus on lähinnä kotipuutarhureille tai viheralueiden suunnitteluun liittyvää. Hakusanalla puutarhataide löytyy kirjallisuutta merkittävistä puutarhoista sekä puutarhojen historiasta. Piki-...
Kyseessä oli Yleisradion edesmennyt selostaja Voitto Liukkonen, jonka haastattelu löytyy Aviisi-lehdestä 2/2006 http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=02/2006&id=d8423c8 .
Satu on Jukka Itkosen Kirpun matka maailman ääriin. Fennica-tietokannan (https://finna.fi mukaan se pohjautuu televisiosarjaan. Satu löytyy pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista kirjana useista kirjastoista, LP-levynä Tikkurilan musiikkivarastosta ja kasettina muutamista kirjastoista (www.helmet.fi).
Helsingin kaupunginkirjaston suomalaisia nykykirjailijoita esittelevä Sanojen aika -tietokanta kertoo sadusta:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=…
Kirjakaupoissa satu tai sen kuunneltava versio ei enää ole myytävänä. Ehkäpä se löytyisi jonkin divarin kautta.
Metsälehteä voi Jyväskylässä lukea Jyväskylän yliopiston kirjastossa. Lehden numeroja voi pyytää varastosta (yleensä aikaisintaan seuraavaksi päiväksi) luettavaksi kirjaston lukusalissa.
Metsälehden piirtäjän Aarno Liuksialan piirroksista on julkaistu myös kirja:
Pekka Virtanen: Kynä käy - Aarno Liuksiala, taiteilija ja metsämies. (Metsälehti Kustannus 2003)
Kirjaa on saatavilla Jyväskylän kaupunginkirjastossa.
Kirjastojen kokoelmissa on myös tv-sarjoja. Dvd-levyjen laina-aika on HelMet-kirjastoissa kuitenkin aina 7 vuorokautta, vaikka boksissa olisi useampikin levy.
HelMet-kirjastojen kokoelmissa olevia aikuisten sarjoja (ohjelmat ovat aakkosjärjestyksessä).
http://www.helmet.fi/search~S10*fin/X?sarjaohjelmat&searchscope=10&m=g&…
Näyttäisi, että tällä hetkellä Rush-sarjaa ei ole myynnissä Suomessa ainakaan verkkokaupoissa, mutta tilannehan voi muuttua.
Kovin paljon tietoa näiden metallilankatöiden historiasta ei löytynyt. Kirjassa Käytännöllinen läkkiseppä: käsikirja läkki-, pelti-, vaski- y.m. sepille (Otto Kallenberg, 1902) kerrotaan luvussa läkkisepän myymälätöistä, että lankatyöt ovat muuttuneet enimmäkseen erityisvalmisteiksi (s. 67). Myymälätyöt ovat kirjan mukaan entisiä läkkisepän verstaassa valmistettuja esineitä, jotka jo tuolloin, yli 100 vuotta sitten, olivat muuttumassa tehdasvalmisteisiksi. Mutta aiemmin lankatöitä saatettiin valmistaa myös myymälään kuuluvassa läkkisepän työpajassa.
Turun Luostarinmäen käsityöläismuseon Luostarinmäen joulu -sivuilla vuodelta 2004-2005 kerrotaan, että 1900-luvun alussa rautalanka oli yleinen korjausmateriaali, ja siitä valmistettiin...
Mikrofilmejä myy Kansallisarkisto (http://www.narc.fi/). Jäljennökset ovat myös mikrokorteilla, ja niitä saa Mikkelin maakunta-arkistosta (http://www.narc.fi/ma/mma/mmapsivu.htm). Myös hinnat selviävät näistä.
Sukututkimukseen liittyvää tietoa löytyy Suomen sukututkimusseuran osoitteesta http://www.genealogia.fi/, mm. rullafilmien saatavuustietoja. Sukututkimusseura on vienyt osan historiankirjoista Internetiin. Ne löytyvät kohdasta HisKi-kirkonkirjoja.
Näyttää siltä, ettei tekniikan alalta ole julkaistu norja-suomi sanakirjaa. Sekä Suomen kansallisbibliografia Fennica http://finna.fi että Helsingin yliopiston kirjaston tietokanta Helka http://helka.csc.fi eivät anna kuin yleisen suomi-norja-suomi sanakirjan. Suomi-norja-suomi -taskusanakirja / Farbregd, Turid löytyy myös Helsingin kaupunginkirjastosta. Saatavuustiedot Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi
Suomi-ruotsi -tekniikan ja kaupan sanakirja / Talvitie, Jyrki K. kuuluu myös Helsingin kaupungin kirjaston kokoelmiin.
Suurimpien sanakirjakustantajien kuten WSOY:n http://www.wsoy.fi tai Gummeruksen http://www.gummerus.fi sivuilta ei löydy norja-suomi sanakirjaa tekniikan alalta. Ei myöskään Akateemisen kirjakaupan tuotehausta...
Lotta-kirjojen käännöksiä voit etsiä Libris-tietokannasta:
http://www.libris.kb.se/sok/sok.jsp
Kustannusteknisissä kysymyksissä sinun kannattaa kääntyä Lotta-kirjojen suomalaisen kustantajan, Kariston, puoleen.Kariston yhteystiedot ovat seuraavassa linkissä:
http://www.karisto.fi/
Ruotsinkielisten alkuteosten kustantaja on B. Wahlströms Bokförlag AB. Wahlströmin verkkosivut löytyvät täältä:
http://www.wahlstroms.se/default.jsp
Ravintolan päivällisen suunnittelusta on kirjoitettu yleensä vain pieniä kappaleita, joten tieto pitää kerätä monista eri kirjoista.
Ateria- ja ruokalistasuunnittelusta, mm. päivällisten suunnittelusta löytyy tietoa esim. näistä Seinäjoen kaupunginkirjaston kokoelmiin kuuluvista teoksista:
Hiekkataipale, Anne. Bongaa : palvelun ja tarjoilun avaimet. Helsinki : WSOY, 2002. Sivut 39-40.
Lampi, Raija. Ruokapalvelut työnä. Helsinki : WSOY, 2001. Sivut 105-109.
Liikala, Jaana. Ruokapalvelujen markkinointi. Helsinki : Otava, 1996. Sivut 18-32.
Lehtinen, Mika. Ruoanvalmistuksen käsikirja. Helsinki : WSOY, 2003.
Lehto, Pirkko. Kokin käsikirja. Helsinki : Otava, 1998.
Karhu, Hannu. Ravintolapalvelu. Helsinki : Restamark, 1992.
Louhija, Jarl....
