Kun haet materiaalia opinnäytetyötä varten suosittelisin sinua käymään lähikirjastossasi ja käyttämään siellä olevia tiedonhaun apuvälineitä. Katso esim. Kokkolan kaupunginkirjaston tiedonhakusivuja http://lib.kokkola.fi/tiedonhaku/index.htm .
Anders webkirjastosta, http://webkirjasto.kpnet.fi/ löytyy yli 70 viitettä alkoholinkäytöstä. Kun yhdistän varusmiehet tai asevelvolliset ja alkoholinkäyttö ei valitettavasti löydy viitteitä. Voit itse tarkistaa paikallaolotietoja.
Linnea tietokannoista löytyy paljon viitteitä alkoholinkäytöstä. Yhdistämällä Linneassa hakusanat varusmiehet ja alkoholinkäyttö ei löydy mitään.
Aleksista löytyy muutama artikkeliviite:
Äijänseppä, Sinikka: Varusmiesten tupakointi, suunuuskan ja alkoholin käyttö 1990-...
Valitettavasti Zane Greyn Erämaan perintöä ei ole enää pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmissa. Pasilan keskusvarastonkaan kappaletta ei enää ole - siksi sitä ei myöskään voinut varata.
Kirjaa on lukusalikappaleena Helsingin yliopiston kirjaston kansalliskokoelmassa, yhteystiedot: http://www.lib.helsinki.fi/yleistieto/yhteys.htm
Kirjasto on maanantaista torstaihin avoinna klo 10-20, perjantaisin klo 10-16 ja lauantaisin klo 10-15. Lisää tietoja saat kirjaston kotisivulta http://www.aralis.fi/taik .
Aiheesta ei ole kovin paljon kirjoitettu, mutta jotain sentään löytyi:
Raukko, Elina: Morsiamen koristautuminen kertaa hyvin sidontahistoriaa. Puutarha & kauppa 1/1997, s. 26-29.
Raukko, Elina: Saksalaisilla pitkä morsiussidonnan historia. Puutarha & kauppa 1/1997, s. 22-23.
Myös kirjassa Häät (951-718-632-7) kerrotaan kukkien käytöstä häissä.
Asiaa voi lähestyä myös valokuvauksen kannalta. Esim. seuraavissa hääkuvausta käsittelevissä artikkeleissa on tietoa myös hääkukista ja koristeista:
Tiirola, Liisa: Vanha hääkuva kertoo. Valokuvauksen vuosikirja 1973, s. 124-131.
Savia, Savu: Ikuistettua rakkautta - 1800-luvun ja 1900-luvun alun häävalokuvat. Sukuviesti 2/2003, s. 10-13.
1940-luvun suomalaisesta kirjallisuudesta löytyy tietoa ainakin seuraavista teoksista:
40-luku: kirjoituksia 1940-luvun kirjallisuudesta ja kulttuurista (toim. Auli Viikari), 1998.
Suomen kirjallisuushistoria 3: rintamakirjeistä tietoverkkoihin (toim. Pertti Lassila), 1999.
Suomen kirjallisuus (osat 5 ja 6), 1965 ja 1967.
Laitinen, Kai: Suomen kirjallisuuden historia, 4. uus. p., 1997.
Useimmat suomen kielen sanakirjat antavat todellakin vain kaksi mainitsemaanne merkitystä sanalle klahvi. Mutta muitakin merkityksiä on.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta sain tiedon, että sanalla voidaan tarkoittaa myös vaatteiden tai jalkineiden läppämäisiä osia. Eli klahvi voi tarkoittaa myös hihan päälle käännettävää kalvosinta tai taskun läppää tai kantta.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on neuvontapuhelin, jossa tällaisiin kysymyksiin voi saada vastauksia. http://www.kotus.fi/index.phtml?s=214
The valley of fear on ilmestynyt suomeksi 1915 kahdessa osassa:
Kauhun laakso : uusi Sherlock Holmes-kertomus. 1, Murhenäytelmä Birlstonen kartanossa ja
Kauhun laakso : uusi Sherlock Holmes-kertomus. 2, Salaseuralaiset.
Suomentaja on ollut Timo Tuura.
Lähde: Fennica
Francine Pascalin kirjoittaman Sweet Valley High -nuortenkirjasarjan viimeinen suomennos on vuodelta 2002, joten kirjakaupoissa kirjoja ei varmastikaan ole myytävinä. Sen sijaan sinun kannattaa etsiä niitä antikvariaateista. Monilla antikvariaateilla on nykyisin myös nettikauppa, joista etsiminen käy helposti. Kirjat löytyvät kyllä tuolla sarjan nimellä. Nettiantikvariaattien osoitteita löydät googlettamalla esimerkiksi sanoilla "nettiantikvariaatti" tai "antikvariaatit netissä".
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sweet_Valley_High
Tietoja kannattaa lähteä etsimään sedän sotilaspassista, jos sellainen on tallella.
Jokaisesta asevelvollisesta on laadittu n.s kantakortti, joka sisältää tiedot hänen palveluksestaan puolustusvoimissa kutsuntoihin osallistumisesta joko kotiuttamiseen, kaatumiseen tai eläkkeelle jäämiseen saakka. Kantakortista ilmenevät muun muassa hänen palveluspaikkansa ja –aikansa, saadut palkitsemiset ja rangaistukset, ylennykset ja hänen mahdolliset sodan ajan taistelupaikkansa.
Mm. seuraavilta nettisivuihin kannattaa tutustua:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Talvi-_ja_jatkosodan_henkil…
http://peda.net/veraja/lohja/mantynummi/yleiset/historia/kasit/iims/men…
http://jarmonieminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/22932-20-prikaatin-kaatun…
Laulun suomenkieliset sanat löytyvät nuoteista Suuri toivelaulukirja 17 ja Suuri toivelaulukirja : musikaali, TV, elokuva. Niissä kysymässäsi kohdassa on sana "jos":
"Kuinka on käyvä, jos suudellaan?"
Tätä kirjaa on runsaasti yleisten kirjastojen kokoelmissa. Voitte tarkistaa lähiseutunne kirjastosta joko monihaun kautta tai etsimällä lähikirjastonne tietokannan. Frank-monihaku löytyy Kirjastot.fi-palvelun Tiedonhausta, monihaku.kirjastot.fi ja Suomen kirjastojen tiedot sekä linkit aineistotietokantaan Kirjastot-kanavalta, http://www.kirjastot.fi/kunnankirjastot/ .
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa teosta löytyy kahtena painoksena. Saatavuustiedot http://www.helmet.fi haku nimellä 'Maurits Cornelis Escherin taikapeili'.
(Vastaus päivitetty 20.2.20007)
Hei,
Anna ja Fanny Bergenströmin kirjassa Talvitunnelmia : Ruokaa, kukkia ja joulun valmistelua (Otava, 1996) kerrotaan aiheesta lyhyesti. Tuoksuhedelmät eli pomanderit ovat ikivanha perinne. Etelä-Ranskassa sanotaan neilikoiden symboloivan jalokiviä, jotka koristivat kolmen viisaan miehen lahjoja seimen Jeesus-lapselle. Mausteneilikat sisältävät ainetta, joka auttaa hedelmiä säilymään.
Muista lähteistä löytyy, että taustalla on myös keskiajan ruttoepidemia, jonka johdosta aromaattinen koriste estäisi taudin tarttumista tai ainakin peittäisi epämiellyttävää hajua. Sitä voi myös pitää eräänlaisena varhaisena aromaterapiana.
Joulukirjoja on sen verran lainassa, etten voinut niistä etsiä tarkempaa tietoa.
Englanninkielisesssä wikipediassa...
Viime vuonna ilmestyi Marjatta Levannon tekemä kirja "Taivaallinen tungos", joka voisi olla juuri etsimäsi kirja.
Pessi Levanto on puolestaan tehnyt "Taivaalliset tarinat, Sika myyttien maailmassa"- nimisen cd:n, jonka lauluissa Julia Vuoren Helsingin Sanomien Nyt-liitteestäkin tuttu sarjakuvahahmo Sika tutustuu antiikin myyttikertomuksiin. Levyn mukana tulee myös pieni tekstivihkonen, jossa laulun sanojen lisäksi kerrotaan myyteistä, joihin laulut pohjautuvat. Tämä voisi myös olla sopiva/kiinnostava.
Kumpiakin on lainattavana pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Aineiston saatavuuden voit tarkistaa yhteisestä tietokannastamme http://www.libplussa.fi
Seinäjoen kaupungnkirjaston sivuilla on tietopaketti kirjavinkkauksesta, http://www.seinajoki.fi/kirjasto/kirjavinkkaus.html .
Tässä lisäksi kirjoja aiheesta:
Pirkko Saarinen ja Mikko Korkiakangas:
IHANAA VAI PITKÄVETEISTÄ :
Lukeminen nuorten harrastuksena
Mitä nuorten lukemisharrastukselle kuuluu? Mitä kirjatoukat etsivät kirjoista, ja miksi lukeminen toisia pitkästyttää? Onko lukeminen vain ajanvietettä vai auttavatko kirjat hallitsemaan erilaisia elämäntilanteita? Miten yksilön ominaisuudet ja toisaalta koti, päiväkoti ja koulu vaikuttavat lukemisharrastuksen syntyyn? Mitä olisi tehtävissä nuorten lukemisharrastusten hyväksi?
Marja-Leena Mäkelä:
KIRJAVINKKARIKIRJA
Kirjavinkkarikirja kertoo bokpratista eli kirjavinkkauksesta, kirjojen...
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy useita sekä suomalaisia että ulkomaisia etunimiä esittteleviä teoksia.
Niitä voi hakea tieokannastamme http://www.aaltokirjastot.fi/asiasanalla etunimet ja samalla voi tarkastaa teosten saatavuuden.
Nimipäiväkäytäntö vaihtelee huomattavasti eri maissa, joten tarkkoja päiviä on hyvin vaikea löytää. Internetistä, esim. Googlesta http://www.google.fi/ voi koettaa hakusanoilla "baby names" tai "first names" ja calendar.
Pertti Lempiäisen teoksesta Suuri etunimikirja (WSOY, 1999) kerrotaan mm., että Kaarlo on suomalainen muunnos nimestä Karl (saks.= mies, kosija). Lisää nimen alkuperästä voi lukea ko. teoksesta.
Samassa teoksessa kerrotaan myös, että Angelinan lähtökohtana on kreikan sana...
Annika Thor on syntynyt Ruotsissa, Göteborgissa vuonna 1950.
Suomenkielistä tietoa kirjailijasta löytyy teoksesta
Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 2 (2006).
Ruotsinkielistä tietoa kirjailijasta on saatavilla enemmän. Hyvä lähtökohta on katsoa hänen kotisivuaan :https://annikathor.wordpress.com/
Valkeakosken kirjasto ei ole mukana Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa, joten tämä vastaus tulee Helsingistä.
Valkeakosken kaupunginkirjasto on mukana PIKI-yhteisjärjestelmässä, johon kuuluvien kirjastojen aineistoa voi tarkastella osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2. Jarmo J. Husson teosta ”Agility ABC” (Alasalmi-Husso yhtiöt, 1992) ei näytä valitettavasti olevan Valkeakosken kirjastoissa, mutta sen voi tilata Valkeakoskelle seutulainana PIKI-verkkokirjaston kautta. Seutuvarausmaksu on osoitteesta http://www.valkeakoski.fi/portal/suomi/kulttuuri_ja_vapaa-aika/kirjasto… löytyvän tiedon mukaan kaksi euroa.
Valkeakosken pääkirjastosta löytyy seuraavia agilityyn liittyviä kirjoja:
Haggerty, Arthur J.: ”Koiratemppuja” (...
Suomessa liivi on pakollinen aina, kun kuormassa on ADR-tuotteita eli vaarallisia aineita. Pakollisuus koskee käytännössä siis ammattiautoilijota ei henkilöautoja.
Ainakin seuraavissa Euroopan maissa on kuljettajalla oltava mukana heijastava turvaliivi, jota on käytettävä hätätilanteessa. Ranska, Espanja, Italia, Itävalta, Kroatia, Portugali ja Tšekki.
Lähde: Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry www.skal.fi/files/3743/0908_osa_B.doc
