Heikki Paunosen slangisanakirjan (Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja. WSOY 3.p. 2001) mukaan starikka on vanha mies, ukko. Nykyslangissa käytetään kyllä useammin sanaa stara, se tulee venäjän adjektiivista staryj.
Kari Hotakaisesta löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
Kotimaisia nykykertojia 1-2 (2003)
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita (2000)
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 (1999)
Suomalaisia kirjailijoita 1500-luvulta nykypäiviin (1994)
Kirjassa Miten kirjani ovat syntyneet 4 : Virikkeet, ainekset, rakenteet (2000) Hotakainen kertoo itse kirjoittamisestaan. Hotakaisen teosta Bronks puolestaan käsitellään kirjassa Muodotonta menoa : kirjoituksia nykykirjallisuudesta (1997). Hotakaisesta on myös runsaasti lehtiartikkeleita. Niitä voit hakea esim. Aleksi-viitetietokannasta, joka on käytettävissä kirjaston työasemilta.
Kirjastoihin ei valitettavasti ole voitu hankkia kielten ylioppilaskokeita sitten vuoden 1993. Tämän estävät tekijänoikeudet. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on pitkän venäjän pakollisia ylioppilaskokeita seuraavasti: kevät 90, kevät 91, syksy 91, kevät 92, syksy 92 ja kevät 93.
Valmennusta ylioppilaskirjoituksiin saat myös Internetistä, ei kylläkään vanhoja kielten kokeita:
http://portaali.internetix.fi/fi/opinnot/oppimateriaali/01lukio/navi/01… - tänne on rekisteröidyttävä.
http://www.yle.fi/abitreenit/index.shtml - YLEn Abitreenit
Haminan kaupunginkirjastossa on useita kasvikirjoja, tässä niistä muutamia uusimpia:
Vuokko, Seppo: Kasvit Suomen luonnosa
Ryvarden, Leif: Retkeilijän kasviopas
Luonnon poluilla: 555 kasvia ja eläintä värikuvina
Tolvanen, Mattias: Kaupunkiluonto
Piirainen, Mikko: Luonnonkukat
Feilberg, Jon: Kielo ja kissankello: Suomen ja Pohjolan kasveja.
Videosara-kustantamon elokuvaa ei löydy Kontiolahden kirjastosta, mutta muualla Joensuun seutukirjastossa on dvd-elokuvana Unelmien huurremetsot sekä seuraavat:
Tervastulilta teerihaukuille
Tähtäimessä majava
Kruunupäiden jäljillä
Kaikien aikojen kyyhkyaamu
Lumisten kairojen metsohaukut
Hanhiaapojen kutsu
Pystykorvan lintusyksy
Ajokoiralla alkusyksystä ensilumille
Linnustajan eräsyksy
Eränkäyntiä karhusaloilla
Hanhia mereltä
Näädänpyytäjät
Videosaran kotisivulla on luettelo heidän elokuvistaan, ks.http://www.videosara.fi/page5.html .
Muita metsästys- ja eräaiheisia dvd-elokuvia Joensuun seutukirjastossa on mm.
METSÄKAURIS / ohjaus ja toteutus: Arttu Kotisara, Videosara ; käsikirjoitus : Tuomo Piispa
[Helsinki] : Metsästäjäin Keskusliitto,...
Suosittelisin sairauteen, sairastamiseen ja sairaudesta selviytymiseen liittyvää elämäkerrallista kirjallisuutta. Sitä löytyy kokoelmatietokanta Jokusesta kirjoittamalla asiasanaksi jokin seuraavista sairaus sairastaminen tai jonkin sairauden nimi tai jokin muu aiheeseen liittyvä sana kuten esim. sosiaaliset ongelmat. Toiseksi hakuehdoksi kannataa valita valikosta luokka ja laittaa siihen 99.1, joka on elämäkertojen, muistelmien ja henkilöhistorian luokka. Vaihtoehtoisesti voi käyttää näitä asiasanoina. Asiasanoja voi hakea lisää myös YSA-verkkosanastosta http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html ja löytyneiden teosten asiasanoista. Tarkempia kuvauksia (ja kansikuvia) on vuodesta 2006 lähtien ilmestyneistä kirjoista.
Kertomakirjallisuutta...
Kirjastojen lastenosastot kaipaavat aina innostuneita tekijöitä, jotka tuntevat lastenkirjallisuutta ja kulttuuria. Näin on myös Helsingissä.
Kirjastoala on muuttunut melko paljon tietotekniikkapainotteiseksi viime vuosikymmeninä. Toki painetun kirjallisuuden tuntemisesta on paljon hyötyä etenkin asiakaspalvelussa. Ilman korkeakoulututkintoa, voi kouluttautua kirjastovirkailijaksi. Tähänkin tutkintoon sisältyy yleensä jonkinlainen ATK-ajokortti. Muuten kirjastovirkailijan kelpoisuuteen on kolme reittiä:
kirjastomerkonomi
opistotason tutkinto + 20 ov kirjasto- ja informaatioalan ammattiopintoja
informaatio- ja kirjastoalan ammattitutkinto, joka sisältää
vähintään vuoden harjoittelun,
liiketalouden perustutkinto,
informaatio- ja...
Liperin pitäjän historiassa toisessa osassa (Salokas) kerrotaan Liperin kouluista ja mainitaan Roukalahden koulun perustaminen. Kirjassa tosin nimi on Ruokolahden koulu. Pekka Pakarisen kirjassa Suurliperistä leipäpitäjäksi, koulun ja kylän nimi on nykyisessä muodossa, koulun perustamisvuosi täsmää.
Koulunpito aloitettiin Roukalahdessa vuonna 1905 yksityisin varoin. Kunnalliseksi koulu saatiin 1907. Koulu oli toiminut ahtaissa vuokratiloissa, ja alettiinkin puuhata omaa koulutaloa. Vuonna 1909 kunta osti maanviljelijä Mikko Lappalaiselta lähes 3 ha:n suuruisen palstan tilalta Roukalahti n:o 21. Koulukartano rakennettiin ja se valmistui 1911.
Karjalattaren artikkeli vuodelta 1915 vahvistaa nämä tiedot. Siinäkin puhutaan vielä Ruokolahdesta...
Petsamon II ms:a edeltävästä ajasta on paljon kirjoituksia, varsinaisesta rikollisuudesta on ilmestynyt Kirsi Kuusikon väitöskirja Laiton Lappi, laiton Petsamo, 1996 (Rikollisuus ja järjestysvalta Petsamossa 1921-1944)
Lisäksi kannattaa muistaa Erno Paasilinnan Petsamo-kirjat ja kirjoitukset sekä
historiateos: Turjanmeren maa. Petsamon historia 1920-1944. Rovaniemi, Petsamo
seura 1999.
Huom. Liinahamari, ei Lillehammer
kts myös
http://lapponica.rovaniemi.fi
Lapin läänin kirjastojen ja museoitten yhteinen tietopankki ja verkkotietopalvelu
Suosion syihin löytyy tietoa seuraavista kirjoista:
Kotimaisia nykykertojia 1-2, 2003
Leino, Eino: Lentojätkä, 2002
Kirjailija Arto Paasilinnan elämä, teokset ja kritiikki, 2001
Miten kirjani ovat syntyneet 4, 2000
Loki-kirjastojen eli Raision, Askaisen, Lemun, Maskun, Merimaskun, Mietoisen, Mynämäen, Naantalin, Nousiaisen, Ruskon, Rymättylän, Taivassalon, Vahdon ja Velkuan kokoelmissa ei ole portugalinkielisiä lasten- tai nuortenkirjoja. Lähin kirjasto, jossa niitä on, on Turun kaupunginkirjasto. Turustakaan ei löydy portugaliksi tekstitettyjä elokuvia. Kaukolainaksi kirjoja voi pyytää oman lähikirjaston kautta.
Kirja on N.R.Symen "Se on tietysti Petteri" (WSOY, 1960). Kirjan on suomentanut T.J.Kivilahti alkuteoksesta "That must be Julian". Se oli 20.osa WSOY:n "Nuorten toivekirjasto"-sarjassa.
Kirjankansien tietokantaa ei tietääksemme ole olemassa, mutta kotimaisten kirjailijoiden teosten kansia voi käydä selailemassa Sanojen ajan-sivuilla osoitteessa http://kirjailijat.kirjastot.fi/
Kysymyksessä lienee italialaissyntyisen Mariella Bettineschin veistos "Carro Celeste". Se on koboltinsininen pyörillä oleva vaunu, joka pystytettiin 1994.
Teos on jakanut turkulaisten mielipiteitä ja siihen ilmestyi aikoinaan veistoksellinen kirves, joka myöhemmin poistettiin. Sen vierittämisestä Aurajokeen ei ole tietoa. Veistos sijaitsee Turun kaupunginteatterin vieressä, Lääninhallituksen edessä. Sen voi nähdä osoitteessa www.wam.fi - Turun kaupungin taidekokoelmat - ulkoveistokset.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Anneka, Annel, Annele, Anneli ovat muunnoksia ja kutsumamuotoja Annasta ja Annesta. Saman kirjan mukaan Anna on kreikankielinen muoto heprean sanasta hannah, armo.
Eipä ole palautettu. Kun teoksen kohdalla näkyy eräpäivä, se tarkoittaa että teos on lainassa ja erääntymässä/erääntynyt kyseisenä päivänä. Kirjaa on tosiaankin vain yksi kappale koko pääkaupunkiseudulla, joten valitettavasti joudut odottelemaan, että edellinen lainaaja palauttaa sen.
Valitettavasti tuota Hellstenin kirjaa ei ole julkaistu äänikirjana. Fennica- ja Helmet-tietokannan mukaan Hellsteniltä on julkaistu kasettikirjoina teokset ”Alkoholismin mahdollistava yhteisö” (Suomen Raamattuopiston Kustannus, 1986), ”Elämän lapsi” (Suomen äänikirjat, 1994), ”Ihminen tavattavissa” (Suomen äänikirjat, 1997), ”Tietäjä” (WSOY, 2004), ”Tietäjän kylä” (WSOY, 2005) ja ”Tietäjän silmin” (WSOY, 2004).
Voit halutessasi ehdottaa Hellstenin kirjojen pääkustantajalle Kirjapajalle tai tuoreimmat kasettikirjat julkaisseelle WSOY:lle, että ”Saat sen mistä luovut” julkaistaisiin äänikirjana. Kirjapajan yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.kirjapaja.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=67&It…. WSOY:n tiedot...
Tekijänoikeuslaki 404/1961 (täydennyksineen ja muutoksineen) – on tosiaankin perusta äänitteidenkin jakeluun - www.finlex.fi
Tekijänoikeus (oikeudenhaltijat) on puheäänitteiden kohdalla tuottajalla, esittävillä henkilöillä ja teoksessa mahdollisesti käytettyjen teosten tekijöillä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön sivun vastausarkistossa löytyy lain soveltamisen ohjeita, mm. tämä:
Kysymys: Saako teoksia jakaa Internetissä ja vertaisverkoissa?
Vastaus: Teoksia ei saa jakaa yleisölle ilman oikeudenhaltijan lupaa. Teoksen saattaminen yleisön saataviin tietoverkoissa edellyttää luvan hankkimista tekijältä.
http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeuden_perusteita/tek…
Lisätietoja kannattaa kysyä:
www.teosto.fi
www.gramex.fi
Fennica, Suomen kansallisbibliografiatietokanta sisältää tiedot suomeksi julkaistusta sekä kotimaisesta että käännöskirjallisuudesta 1400 -luvulta lähtien https://finna.fi Suomennoksien yhteydessä on mainittu myös alkuteoksen nimi. Lisäksi Melinda -tietokanta sisältää nykyisin myös Fennican aineiston http://melinda.kansalliskirjasto.fi. Kummastakaan tietokannasta en löytänyt Enid Blytonin Malory Towers -sarjan kirjoja suomenkielisinä. Myös Kirjaseuranta -sivustolla http://www.kirjaseuranta.fi/Enid_Blyton/ on luetteloita suomeksi ja muilla kielillä julkaistuista Enid Blytonin kirjoista, mutta sielläkään Malory Towers -sarjaa ei mainita suomenkielisenä.
Ilmajoen hymni -nimistä laulua ei löydy. Syksyn myrskyt - niminen laulu löytyi Fono-tietokannasta:
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=syksyn+myrskyt
En kuitenkaan tiedä, onko kyseessä hakemanne laulu.
