Vanhimmissa tutkimissani laulukirjoissa ja nuottikokoelmissa sana on "näin" (esimerkiksi Laulava Toivonliitto vuodelta 1952 ja SDR laululipas, 1959), myöhemmissä alkaa "näen" pikku hiljaa vallata alaa - sen varhaisin haaviini osunut esiintymä on Ritva Ollarannan vuonna 1979 julkaistussa kirjassa Musiikkia muksuille. Tällä perusteella olisin taipuvainen pitämään ensimmäistä vaihtoehtoa oikeana ja alkuperäisenä - ja nimenomaisesti merkityksessä "tällä tavalla".
"Näin" tuntuisi myös intuitiivisesti loogisemmalta vaihtoehdolta. Jos leipuri Hiiva on sisällä leipomossaan, työntää pullia uuniin ja vetää valmiita ulos, hänen olisi luultavasti vaikeaa olla samanaikaisesti ulkona näkemässä, kuinka piipusta kohoaa savua...
Kyseessä varmaankin Ta nea ellinika gia xenous. Pääkaupunkiseudun
aineistotietakannasta http://www.libplussa.fi sopivaa painosta ja saatavuutta etsiessäsi, sinun kannattaa kirjoittaa nimekekenttään ta nea# tai Xenous tai asiasanakenttään kreikan kieli, koska kysisiä kirjoja ja kasettipaketteja on luetteloitu perin vaihtelevin käytännöin. |
|
Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta plussasta www.libplussa.fi
löytyy muistelma- ja elämäkertateoksia aiheesta.
Esimerkiksi nämä löytyivät asiasanoilla "kääntymys" ja "uskonnolliset kokemukset"
Uusimies Hannu; Pienestä kiinni (Uusi tie, Helsinki, 2002)
Lappalainen, Tarja; Usko tai älä--kertomuksia ihmisistä ja Jumalan ihmeistä (Itätuuli-kustannus, Salo, 2001)
Koivisto, Markku; Elän herätyksessä (Kuva ja sana, Helsinki, 1997)
Askelia ajassa--22 hengellistä elämäkertaa (Kirjapaja, Helsinki, 1996)
Pouta, Hellevi; Minä uskon (Gummerus, Jyväskylä, 1995)
Lewis, C. S.; Ilon yllättämä--elämäni varhaiset vaiheet (Kirjaneliö, Hki, 1986)
Koskela, Eero; Vettä ja leipää; (Eero Koskela, [Kokkola], 2001)
Kankaansyrjä, Matti...
Vanhat sanomalehdet löytyvät mikrofilmattuina Helsingin yliopiston kirjastosta. Aineistoa voi kopioida itse tai siitä voi tilata jäljennökset. Asiasta kerrotaan tarkemmin Helsingin yliopiston kirjaston verkkosivuilla:
http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/Kokoelmat/sanomal.htm
Kopioiden tilauksesta ja toimituksesta löytyy tietoa täältä:
http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/jaljennetoimitus.htm
Alavuden kaupunginkirjastosta löytyy useita rakkauslauluja sisältäviä cd-levyjä ja nuotteja. Esimerkkeinä alla olevat cd-levyt ja nuotit.
Niin paljon kuuluu rakkauteen [Äänite] : 40 laulua rakkaudesta, onnesta ja kaipuusta
Rakkautta ja piikkilankaa [Äänite] : lauluja rakastamisesta ... ja sen vaikeudesta
Kauneimmat rakkauslaulut [Nuottijulkaisu] : sata laulua rakkaudesta
LOVE [Nuottijulkaisu] : Kun katsoit minuun
Kirjaston neuvonnasta voi kysyä lisää.
Kyseessä lienee Nuorisoseuralaismarssi, jonka sanat ja nuotti löytyy Suomen Nuorisoseurojen Liiton sivulta pdf-tiedostona http://www.nuorisoseurat.fi/modules/ContentExpress/img_repository/nuori… .
Kirjan korvausvelvollisuus on sillä henkilöllä, jonka kortilla teos lainattiin. Esim. jos opettaja on lainannut oppilaiden kirjat omalla kortillaan tai koulun kortilla, on hän viime kädessä korvausvelvollinen. Kannattaa keskustella asiasta opettajan kanssa. Sirpale kirjan korvaushinta on 19,50e. Kirjan voi myös korvata hankkimalla uuden tai vähän käytetyn täsyin vastaavan kirjan.
Kokonaismäärä lienee ollut yli 400 000. Silvo Hietasen tutkimuksen
Siirtoväen pika-asutuslaki 1940 : asutuspoliittinen tausta ja sisältö sekä toimeenpano. - Suomen historiallinen seura, 1982. - (Historiallisia tutkimuksia ; 117)
mainitsee s. 105, että kesällä 1940 siirtoväen määräksi arvioitiin 458 000 henkeä. Hietanen kuitenkin arvelee, että todellinen määrä oli noin 440 000, joista 6000 oli Oulun ja Lapin läänistä. Myöhemmässä artikkelissa
Siirtoväkikysymys syntyy - ennakkonäytös vuosina 1939-1941, joka on ilmestynyt teoksessa
Kansakunta sodassa 1 : sodasta sotaan. - Valtion painatuskeskus, 1989
Hietanen arvioi todelliseksi luvuksi 420 000 (s. 240). Lukumäärien eroihin saattaa vaikuttaa myös se seikka, että syksyllä 1939 ja sodan...
Oheisesta julkaisusta löytynee vastaus kysymykseen:
Kämppi, Katariina
Peruskoulun 5., 7. ja 9. luokan oppilaiden koulukokemukset ja koettu terveys : WHO-koululaistutkimuksen trendejä 1994 - 2006 / Katariina Kämppi, Raili Välimaa, Jorma Tynjälä, Ilona Haapasalo, Jari Villberg, Lasse Kannas Helsinki : Opetushallitus, Jyväskylän yliopisto, 2008
Tässä on linkki verkosta löytyvään pdf-tiedostoon:
http://www.oph.fi/julkaisut/2008/peruskoulun_5_7_ja_9_luokan_oppilaiden…
Julkaisua on myös mahdollista saada OPH:n tietopalvelusta, yhteystiedot alla:
Opetushallituksen kirjasto ja tietopalvelu
PL 380, 00531 Helsinki (Hakaniemenranta 6)
09 - 040 348 7243
sähköposti: kirjasto(at)oph.fi
Kirja on nimeltään "Kaksi vanhaa naista. Alaskan intiaanien legenda petoksesta, rohkeudesta ja selviytymisestä". Kirjoittaja on Velma Wallis. (1994) Sivuja on 113. Kirjaa on useissa Kouvolan kirjastoisssa sekä muissa Kymenlaakson kirjastoissa.
Voisikohan kyseessä olla Grimmin satu "Kolme pikkumiestä metsässä"? Kyseisessä sadussa paha äitipuoli lähettää tytön mansikoita poimimaan talvella, pelkässä paperipuvussa. Satu löytyy esimerkiksi kirjasta: Grimm, Jacob: Grimmin satuja (suom. Anni Swan ; kuvittanut Arthur Rackham), WSOY, 1991
HelMet-kortille sukunimen vaihtaminen täytyy tehdä kirjastossa, ja tarvitset mukaan kuvallisen henkilöllisyystodistuksen, jossa on uusi sukunimesi. Muutos onnistuu missä tahansa Espoon, Helsingin, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteessä. Espoon kaupunginkirjaston palvelupisteet löytyvät osoitteesta http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362.
Kortin uusiminen sukunimen vaihtumisen vuoksi on ilmaista, ja saat kortin saman tien mukaan, kun käyt kirjastossa. Samalla voit tarkistaa, että kirjaston asiakasrekisterissä olevat muut tiedot ovat oikein. Kirjastokortista ja käyttösäännöistä löytyy lisää tietoa osoitteesta http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17301.
Täysistunto on Kielitoimiston sanakirjan mukaan "kansanedustuslaitoksen tms. kokous, johon kaikilla sen jäsenillä on oikeus ja tavallisesti myös velvollisuus osallistua, pleenumi". Muitakin määritelmiä: "eduskunnan tai muun edustajiston kokous, jossa kaikilla sen jäsenillä on oikeus, usein myös, jollei erityistä estettä ole, velvollisuus olla saapuvilla sekä ottaa osaa asioiden käsittelyyn ja ratkaisuun" (Otavan iso tietosanakirja, 1965). Useammassa tietosanakirjassa näin: "valtiopäivien (eduskunnan) tai sen kamarin, tuomioistuimen, hallintokollegion tms. istunto, jossa kaikkien jäsenten tulisi olla läsnä (WSOY iso tietosanakirja, 1997). Läsnäolo täysistunnossa on siis kaikkien jäsenten oikeus ja (jollei estettä ole) velvollisuus.
Sana...
Käyttämällä esimerkiksi Ask Jeeves-palvelua (http://www.askjeeves.com/) saat hakulauseella Greece business culture linkkejä Kreikan liikekultuuriin. Englanninkielistä tietoa on esim. osoitteessa http://www.businessculture.com/greece/index.html
Suomenkielisiä linkkejä en netistä löytänyt.
Seuraavista suomenkielisitä kirjoista on apua aiheeseesi: Mikluha, Arja: Kommunikointi eri maissa, Yrityksen tietokirjat, 1998; Mole, John: Tiedä tavat - mitä menestyvän liikemiehen tulee tietää EY-maiden oloista ja kulttuurista, WSOY 1991; Kulttuureja ja käyttäytymistä - Eurooppa, Fintra, 1998; Me ja muut - kulttuurienvälinen viestintä,Yle-opetuspalvelut, 1996; Salminen, Kerstin: Kulttuurikompassi, Edita 1996
Mainitsemaasi kirjastoa (Valtion kirjasto) ei mielestäni ole olemassa, mutta annan tässä muutaman ehdotuksen, jota saatat ehkä tarkoittaa. Yliopiston kirjasto, joka toimii myös kansalliskirjastona, on kokoelmiltaan kaikkein suurin kirjasto ja valtion ylläpitämä, joten saatat tarkoittaa tätä.
Muita ehdotuksia ovat Eduskunnan kirjasto Aurorankatu 6:ssa ja Kansallisarkisto Rauhankatu 17:ssa. Molemmissa kirjastoissa on suuret kokoelmat hallinto- ja yhteiskuntatieteelistä kirjallisuutta. Jos mikään näistä ei vaikuta siltä, mitä haet, voitko kysyä asiaa uudestaan ja kertoa vähän tarkempia tuntomerkkejä.
Tieteellisten kirjastojen yhteystiedot löytyvät www-osoitteesta http://hul.helsinki.fi/tilke/
Kaikista tällaisista perinnesanonnoista esiintyy sanallisia muunnoksia, mutta uskoisin tässä tapauksessa että ilmaisu "koiva kovaa vastaan" on yleisin. Sillä tarkoitetaan mitä tahansa tilannetta, jossa täytyy ottaa käyttöön samat menetelmät tai aseet kuin mitä vastapuolikin käyttää. "Kova" viittaa mitä ilmeisimmin aseisiin ja etenkin teräaseisiin, mutta sanontaa käytetään myös aivan rauhanomaisissakin yhteyksissä korostamassa, että nyt on vastattava "samalla mitalla". Oletettavasti sanonta on aikoinaan kuvannut sitä, että metallisia aseita vastaan ei kannata taistella pehmeällä puulla tms. Ilmaisulla tarkoitetaan siis tasapäisen menetelmän valintaa.
Heikki Poroila
Syy on siinä, että avaruudessa ei ole ilmaa. Lentokoneen lentäminen perustuu siipiin, joiden yli ja ali virtaava ilma luo nostovoiman. Tyhjiössä tätä ei tapahdu. Sekä potkuri- että suihkukoneissa myös koneen moottori tarvitsee ilmaa toimiakseen.
Rakettimoottori toimii avaruudessa, koska siinä palamiseen tarvittavaa happea ei oteta koneen ulkopuolelta, vaan se kuljetetaan polttoaineen tavoin mukana.
Tietoa NASA:n sivuilla: https://www.nasa.gov/audience/forstudents/k-4/home/F_Why_Fly_Plane.html
Alkujaan sairaanhoitajan päähineen tai hilkan tarkoitus oli suojata kantajansa pitkiä hiuksia ajan hengen mukaisesti lähinnä häveliäisyyssyistä. Hiusmallien lyhentyessä päähineenkin merkitys väheni. Hilkka jätettiin pois ensin vuonna 1965 oppilaan puvusta, koska arveltiin, että vastustus olisi vähäisempää heidän keskuudessaan. Sairaalaliiton ohjeistuksella sairaanhoitajan hilkka poistui käytöstä sairaanhoitajaliiton esityksestä 1971. Esityksen perusteluna oli, että päähine oli menettänyt merkityksensä suoja-asusteena.
Raidat tai nauhat kuuluivat sairaanhoitajaoppilaan päähineeseen. Nauhojen lukumäärä osoitti opiskelun vaiheen. Ensimmäisen vuoden sairaanhoitajaoppilaan päähineessä oli yksi sininen nauha.
Sinisestä...
Toisinaan kuulee väitettävän, että mikroaaltouuni tuhoaa ruoasta tärkeät vitamiinit ja antioksidantit. Elintarviketurvallisuusviraston mukaan vika ei kuitenkaan ole laitteen, vaan ylipäänsä lämmittämisen. Ravintoaineet vähenevät aina, kun ruokaa kuumennetaan, ja huonosti lämpöä kestävät aineet voivat jopa tuhoutua – oli kuumennusmenetelmä sitten mikä tahansa.Mikroaaltouuneihin liittyvän pelon taustalla saattaa olla 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa tehty sittemmin kumottu tutkimus, jossa väitettiin, että maidon mikrokuumentaminen aiheuttaa haitallisia D-aminohappoja. On kuitenkin todettu, etteivät haitalliset yhdisteet muodostu mikroaaltouunin takia, vaan siksi, että maito pääsee ylikuumenemaan. Kotitalouksille myynnissä olevilla...
