Lastenkirja-ammattilaiset etsivät vastausta kysymykseesi ja totesivat, että kuvakirjoja aiheesta löytyy vähänlaisesti. Näitä kannattaa katsoa:
Parr, Todd: Perhekirja (952-5321-28-2), kustantaja Pieni Karhu
Heikkilä, Petra: Ilvekset kuin veljekset (951-627-488-9), kust. Lasten keskus
Kohonen, Laila: Tuplat ja mustakantinen vihko (951-31-2814-8), kust. Tammi
Oulujoen käräjillä mainitaan Sotkajärveltä Lars ja Oluff Wimbar, Wimbaren 1643 ja Bengt Wimbar 1649. Sotkajärvellä asui jo 1548 Olli Vilpunpoika Pelkonen eli Vimpari. Vimpari voi olla talonnimi. Satakunnassa ja Hämeessä vimpa, vimma tunnetaan mm. kalan nimenä. Peräpohjolassa vimpapää tarkoittaa ’raisua, villiä, itsepäistä’ ja vimma ’kiukkua, kiihkoa’. Heikki Klemetti on yhdistänyt Vimparin muinaisnorjalaiseen miehennimeen Vimpar. Lisää nimen alkuperästä ja esiintymisestä kirjoissa Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (2000) ja Uusi suomalainen nimikirja (1988).
Mette (samoin kuin Metta) ovat saksalaisia lyhentymiä Metchild- eli Mathilde-nimestä. Sen merkitys taas on "voimakas taistelija". Mathilde-nimen muita yleisiä lyhentymiä eri kielissä ovat mm. Hilda ja Hilde, Tilda ja Tilde, Maude, Maud, Tilly ja Milda.
Kirjoittamalla Helmet hakukenttään 1700 muoti saat tuloksena 16 viitettä mm.
Takeda, Sharon Sadako
Fashioning fashion : European dress in detail 1700-1915
Lechevallier-Chevignard, Edmond
European costume of the sixteenth through eighteenth centuries : in full color : 150 illustrations
SICHEL, MARION
COSTUME REFERENCE 4 : THE EIGHTEENTH CENTURY
Waugh, Norah
The cut of women's clothes : 1600-1930
Hiusmuodista (hakusanoilla 1700 hiukset)löytyy teos
KEYES, JEAN
A HISTORY OF WOMEN'S HAIRSTYLES 1500-1965
Kirjoja löytyy Helsingin ja Vantaan kirjastoista, tilaamalla saat ne omaan kotikirjastoosi.
Tule kirjan kanssa kirjastoon! Kirja tulisi korvata kirjastolle - HelMet-kirjastojen periaatteet on esitetty HelMet -palvelusivun kohdassa Info > Asiakkaana kirjastossa:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Maksut(647)
Vantaan kaupunginkirjasto ottaa mieluiten korvauksena uuden kappaleen teosta, jos vahingoittunut teos on ollut Vantaan kaupunginkirjaston kokoelmasta. Voit mielellään myös soittaa kirjastoon, niin kirjasto selvittää asiaa ja voi vaikka neuvoa korvaavan kirjan hankintapaikkoja.
Natsien jäljittämisestä kertovat ainakin seuraavat kirjat:
Simon Wiesenthal: Tappajat joukossamme : elämäntyöni natsirikollisten paljastajana
Neal Bascomb: Tähtäimessä Eichmann : pahamaineisen natsirikollisen metsästys
Efraim Zuroff: Operaatio viimeinen mahdollisuus : yhden miehen kutsumus saattaa natsirikolliset tuomiolle
Isser Harel: Kaappaus Garibaldin kadulla
Kenneth D. Alford & Theodore P. Savas: Natsimiljonäärit
Natsi-Saksan johtohenkilöistä on kirjoitettu useita elämäkertoja. Voit hakea niitä täältä: www.helmet.fi. Laita hakusanoiksi sen henkilön nimi, josta haluat tietoja, ja elämäkerrat.
Nimi Freywid on ilmeisesti vanhempi muoto nimestä Frejvid ja samaa alkuperää. Frejvid on pohjoismainen yhdistelmänimi. Alkuosan merkitys voi viitata germaaniseen sanaan ”frauja”, joka tarkoittaa sanaa ”herra”. Nimi saattaa olla myös peräisin viikinkien hedelmällisyyden jumalan nimestä Frö (Frej, Frey). Loppuosa vastaa muinaista pohjoismaista sanaa "viðr", joka tarkoittaa sanaa "metsä", "puu". Nimi Frejvid on ollut käytössä etupäässä ruotsinkielisessä Suomessa. Nimet Frejvid, Frej ja Freija ovat olleet suomenruotsalaisessa almanakassa vuodesta 1929, mutta niiden nimipäivä on vuodesta 1995 alkaen ollut samana päivänä eli 6.5.
Lähteet: Brylla, Eva : Förnamn i Sverige : kortfattat namnlexikon (Stockholm : Liber, 2004)
Blomqvist, Marianne :...
Tätä Tuomas Kantelisen Paula Vesalan ja Mariskan tekstiin säveltämää laulua ei valitettavasti ole ainakaan toistaiseksi julkaistu nuottina. Ainoa keino saada nuotit taitaa olla yrittää ottaa yhteyttä itse säveltäjään. Kanteliseen saa yhteyden sähköpostitse osoitteella tkoffice@kantelinen.net (http://www.kantelinen.net/contact.html).
Heikki Poroila
Kyseisten kahden kirjan lisäksi sarjasta on Koskivuori-sarjasta on vuonna 2000 ilmestynyt kolmas osa, Kielon jäähyväiset. Otavan syksyn uutuuskirjaluettelossa, jossa esitellään Ruiskukkaseppele, kerrotaan sarjan kasvavan viisiosaiseksi.
Kirjassa Linnut lapintiiran muutosta kerrotaan, että se seuraa yöttömän yön aurinkoa napa-alueelta toiselle. Se pääsee kovien myötätuulien auttamana Afrikasta Etelä-Mantereelle ahtojään reunalle. Lapintiiran saapuessa sinne, siellä on täysi kesä: aurinko paistaa läpi yön ja ravintoa on riittämiin.
Eli lapintiiralla on Etelä-mantereella hyvät elinolot, se näkee elämänsä aikana enemmän päivänvaloa kuin mikään muu lintu ja ahtojään reunalla elävät suuret krilliparvet ovat lapintiiran ravintotalouden perusta.
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan suomeksi on käännetty:
Possu Palleron puutarha. 2000
Kaikki piiloon, Possu Pallero tulee! 1997
Possu Pallero avaa lahjoja. 1995
Possu Pallero on murheissaan.1995
Possu Pallero osaa tanssia. 1995
Possu Pallero piirtää ja maalaa. 1995
Possu Pallero pitää banaaneista. 1995
Possu Pallero tekee teltan. 1995
http://finna.fi
Näiden saatavuuustiedot löydät HelMet-aineistohaulla:
http://www.helmet.fi
Kirjastossa käytössä olevan WorldCat –tietokannan mukaan suomentamatta on vielä kaksi:
Wibbly Pig is happy ja Wibbly Pig pink gift box.
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa löytyy kirjoja vanhusten seksuaalisuudesta, mm. seuraavat teokset: Seniorin opas : vinkkejä, palveluja, terveyttä / Marja Krons KIRJA 2003
2) Paljon kokeva, vähän näkyvä : tutkimus vanhaa naista koskevista kulttuurisista käsityksistä ja... KIRJA 2001
3) Vanhene viisaasti / Antti Hervonen, Pertti Pohjolainen, Kari A. Kuure KIRJA 1998
4) Vanhenemisen myönteinen voima : vanhene omilla ehdoillasi : kirja persoonallisuuden säilyttämisestä KIRJA 1996
5) Erotiikka ja elämänkulku / Suvi Ronkainen, Pertti Pohjolainen, Jan-Erik Ruth KIRJA 1994
6) Gerotiikka VIDEO 1990
Kirjassa Erotiikka ja elämänkulku (viite 5) käsitellään myös seksuaalisia häiriöitä. Seuraavan teoksen voi kaukolainata oman...
Hain kirjaston käyttämät lehtiartikkelitietokannat, mutta viilikupeilla hakemalla ei löytynyt mitään. Sireliuksen Suomen kansaomaista kulttuuria osa 1, kohdassa Ruoka-astiat ja ateriat (s. 344- eteenpäin)ei puhuta viilistä mitään. Ruokaperinnekirjoissa on kyllä viilin ohje, mutta ei astioista mitään.
Viilikuppeja on nimitetty monin eri tavoin. Nimitykset viittaavat mm. astian valmistusmateriaaliin:
viilikuppi, -astia, -vati, -pytty, -kulho, -kehlo; filbunke (ruots.)
Kuvia
http://digi.lib.helsinki.fi/pienpainate/query.html
Hakulause: viili
Hakulause: filbunke
Hakulause: filbunkar
Hakutulokseksi tulee mm. pienpainatteita, joissa on keraamisten viilivatien kuvia. Mukana on myös kuvattomia tuotehinnastoja.
http://www.suomenmuseotonline.fi...
Wikipedian sivuilla osoitteessa http://fi.wikipedia.org/wiki/Villakoira kerrotaan villakoirien luultavasti olleen olemassa jo satoja vuosia. Niitä kerrotaan hyvin varhain käytetyn erityisesti vesilintujen metsästykseen. Saksan kielen sanaa "pudeln", joka merkitsee loiskuttamista, pidetaankin villakoiran kansainvälisen nimen "poodle" kantasanana.
Kirjastot.fi-sivustosta löytyvät kaikkien kaupungin- ja kunnankirjastojen yhteystiedot, osasta Kirjastot, aakkosellinen lista keskipalstalla, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/ . Koska joudutte rajaamaan kirjastojen lukumäärää, kannattaisi ehkä valita maakuntakirjastot, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/maakuntakirjastot/ , sekä lisäksi muita vaikkapa suurimpien kaupunkien kirjastoja. Teidän kannattaa ehkä tiedustella kirjastoista ensin, mitkä niistä olisivat halukkaita laittamaan lehden esille asiakkaiden luettavaksi.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan (Otava 2000) mukaan 1600-luvun lopulle tultaessa on Meska - Mäskä-nimistä tietoja ennen muuta Etelä-Karjalasta, mutta myös läntisemmästä Suomesta. Siirtolaisina on Meskasia tullut viime sotien jälkeen etenkin Sakkolasta. Viljo Nissilä on tulkinnut Meskasen ristimänimistä Meska, Meske. Sen sijaan läntiset nimet voisivat selittyä esim. germaanisista nimistä. Varmaa tietoa nimen sisällöstä ei ole.
Tarkempaa tietoa saadaksesi sinun kannattaa tutustua mainittuun teokseen, josta on Nurmijärven pääkirjastossa sekä lainattava että käsikirjastokappale.
Mahtaisiko kyseessä olla kansansävelmä Mamman poika se pulska ja nätti?
Laulu alkaa sanoilla:" Mamman poika se pulska ja nätti, poika se on niin pulska ja nätti, hei...
Laulun sävel ja sanat löytyvät Aapeli Vuoriston toimittamasta kirjasesta 104 kitaralaulua. Kirjan on kustantanut Musiikki Fazer vuonna 1952. Se on lainattavissa Helsingin kaupunginkirjastosta. Sijaintitiedot löytyvät aineistotietokannasta http://www.helmet.fi/
Kirjoita hakuruutuun sanat 104 kitaralaulua.
Vastaus ensimmäiseen kysymykseen löytyy maistraatista. Aloita etsinnät sieltä. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.maistraatti.fi. Kuolinilmoituksen etsinnässä emme voi auttaa.
Etelä-Suomen Sanomia löytyy HelMet-tietokannastakin ja myös kansalliskirjastosta. Voit mennä Espoon, Vantaan tai Helsingin pääkirjastoihin ja lukea vuoden 1957 lehdet mikrofilmiltä. Kun oikea uutinen löytyy, voit tulostaa sen paperille.
Runo on nimeltään Kurre-Narrelassa, ja se löytyy Ester Ahokaisen
vuonna 1950 ilmestyneestä satu- ja runokirjasta Tuulen tarinoita.
Ks. kirjan sisällysluttelosta satu Narren voimistelunäytös. Teos
löytyy ainakin Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjastosta.
