Löysin seuraavanlaiset versiot Kolmesta iloisesta rosvosta.
Kaikilla painoksilla on sama nimi eli "Kasper, Jesper ja Joonatan: kolme iloista rosvoa".
1.p. on vuodelta 1957, 2.p. 1967, 3.p. 1972 ja 4.p. 1977. Kaikki nämä ovat sanmansisältöisiä.
Vuonna 1980 julkaistiin 5. uudistettu ja laajennettu laitos, joka siis poikkeaa edellisistä. Nimi kuitenkin säilyi samana.
Voitte kysyä näitä omasta kirjastostanne. Mikäli niitä ei sieltä löydy, voitte tehdä niistä kaukopalvelutilauksen.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
löytyy taustaa kysymillesi nimille. Kirjoita hakuruutuun kyseinen nimi ja sana etunimet.
Seuraavat tiedot olen kopioinut arkistosta:
Juho on lyhentymä nimestä Juhani, joka perustuu Johanneksen ruotsalaiseen muotoon Johan. Johannes puolestaan on kreikkalais-latinalainen nuoto heprean nimestä Jochanan 'Jahve on armollinen'.
Tuomas on suomalainen asu aramealaisesta nimestä Thoma 'kaksonen'. "Epäilevä" Tuomas oli yksi Jeesuksen 12 apostolista.
Sakari on lyhennelmä nimestä Sakarias, jonka lähtökohtana on heprealainen nimi, joka merkitsee "Jahve on muistanut". Raamatussa esiintyy useampikin Sakarias.
Lauri on peräisin Laurentiuksesta,...
Lasten- ja nuortenkirjailija Carol O'Daysta ei tiedetä paljoakaan. Hänestä on meiltä kysytty ennenkin, tässä aikaisempi vastaus:
Suomen nuorisokirjallisuuden instituutti vastaa näin:
Kyseinen kirjailija Carol O'Day on tosiaankin kirjoittanut lasten- ja nuortenkirjoja - kolme hevosaiheista kirjaa on julkaistu suomeksi (Ryöstötilauksesta (2000), Rakkauden tähden (vuonna 2000) ja Rakas vihollinen (vuonna 2001)
Kaikki ovat ilmestyneet Pollux-hevoskerhossa). Kirjat ovat ilmestyneet Pollux-hevoskerhossa (kirjakerho), ja ne kustannetaan Ruotsissa. Kirjoihin onkin merkitty ruotsinkielinen alkuteos, eli kirjailija joko kirjoittaa ruotsiksi (on ruotsalainen) tai kirjat on käännetty ruotsista (kirjailija voi olla esim. amerikkalainen?)....
Kun kirjasto hankkii kokoelmiinsa elokuvan, sen on samalla hankittava sille lainausoikeus. Lainausoikeuden hankkii elokuvan myyjä. Oikeus lainata maksaa melkoisesti: kirjastoille elokuvat ovatkin paljon kalliimpia kuin yksityiselle ostajalle.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoilla, ja useimmilla muillakin Suomen kirjastoilla, on tietyt, kilpailutetut myyjät, jotka siis tarjoavat vain elokuvia, joille on hankittu lainausoikeus.
Kirjaston sanakirjoista ja muista lähteistä ei löytynyt kysymääsi sanaa. Sukunimenä sana joissakin lähteissä esiintyy, mutta sukunimien merkitystähän ei aina pystytä selvittämään.
Vaski-aineistotietokannasta http://www.turku.fi/kirjasto löytyy kirjan eräpäivä, kun haet teoksen nimellä ja klikkaat Lainassa -linkkiä. Tulet Teoksen saatavuus -näytölle, josta kohdasta Niteet klikkaamalla pääset katsomaan eräpäiviä.
Ainoastaan silloin kun kirja on noudettavana kirjastossa, eikä varaaja ole vielä noutanut varaamaansa teosta, eräpäivä puuttuu. Samoin jos teos on vasta kuljetettavana kirjastosta toiseen.
Kyseessä näyttäisi olevan Aimo Huttusen (1916 – 2003) säveltämä ja sanoittama laulu Sama voima on Herran, jonka nuotti ja sanat sisältyvät sävelkokoelmaan Laulun sanoma 2 (Prisma Musiikki, 1986).
Oman kirjastoalueesi kokoelmista sävelkokoelmaa ei näytä löytyvän, mutta muutaman muun Suomen kirjaston kokoelmissa se on. Voit tilata sen käyttöösi kaukolainana lähikirjastosi kautta.
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Sinuhen vuoden 1945 painosta en valitettavasti onnistunut saamaan käsiini. Sen sijaan selasin useita muita välillä 1930-1955 ilmestyneitä suomalaisia kaunokirjallisia teoksia. Pieniä eroja niiden fonteissa saattoi olla, mutta poikkeuksetta kaikissa käytetty fontti oli jokin serif-tyyppinen antiikva. Kirjasimissa on siis vaakasuorat päätteet ja kirjainten viivat ovat erivahvuisia, kirjainrungon pystysuorat viivat paksuja.
Näin maallikon silmällä on mahdotonta erottaa toisiaan lähellä olevien fonttien hienoja eroja, joten mitään varmaa vastausta en valitettavasti pysty antamaan, mutta akateemisena arvauksena sanoisin, että nykysin yleisessä käytössä olevista fonteista Times New Roman muistuttaa 1940-luvun julkaisujen...
Suomen kansallisbibliografian, Fennican, verkko-osoite on http://finna.fi
Haluamasi listauksen saat Fennicasta esim. seuraavaa hakupolkua käyttämällä: HAKU->HAUN RAJAUS (julkaisuvuoden kohdalle molempiin ikkunoihin 1981, kieleksi ja julkaisumaaksi Suomi)->ASETA RAJAUKSET. Perushaussa haku onnistuu esim. kaunokirjallisuuden UDK-luokan numerolla. HAKUSANAT-ikkunaan kirjoitetaan udk:894.541 ja hakutyypiksi valitaan LUOKITUS. Tulokseksi saadaan lista v.1981 Suomessa ilmestynestä kaunokirjallisuudesta lajeittain (runot/894.541 -1, näytelmät/894.541 -2, kertomakirjallisuus/894.541 -3 jne.) teoksen nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Jos haluaa esille vain listan romaaneista ja novelleista kirjoitetaan hakulausekkeeksi udk:894.541 -3 ja...
Vanhat sanomalehdet löytyvät mikrofilmattuina Helsingin yliopiston kirjastosta. Aineistoa voi kopioida itse tai siitä voi tilata jäljennökset. Asiasta kerrotaan tarkemmin Helsingin yliopiston kirjaston verkkosivuilla:
http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/Kokoelmat/sanomal.htm
Kopioiden tilauksesta ja toimituksesta löytyy tietoa täältä:
http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/jaljennetoimitus.htm
Lentoyhtiöiden visuaalisesta ilmeestä on saatavissa lähinnä
kirjallisuutta, joka käsittelee koneiden sisustusta, matkustamohenkilökunnan pukuja ja lehtoyhtiöiden
graafista ilmettä. Kullakin lehtoyhtiöllä on oma kokonaisilmeensä. Tiedot olisikin etsittävä erikseen yhtiöiden historioista.
Esim. Finnairin aloittaessa säännölliset lennot New Yorkiin v. 1969,
valittiin ensimmäisessä luokassa käytettäväksi astiastoksi Tapio Wirkkalan suunnittelema Ultima Thule.
Ohessa muutama kirjallisuusviite. Kaikki mainitut ovat saatavissa
Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta.
Hämeentie 135 A, 00560 Helsinki, www.aralis.fi/taik, kirjasto@uiah.fi.
Kirjallisuutta:
Lovegrove, Keith
Airline : identity, design and culture
London : Laurence King, 2000.
Tapio...
Italiankielisten oopperoiden suomenkielisiä librettoja löytyy Oulun kaupunginkirjastosta pääkirjaston musiikkiosastolta. Ainakin seuraaviin mainitsemiisi oopperoihin löytyy meiltä suomennos:
* La Traviata
* Il Trovatore
* Helmenkalastajat
* Rigoletto
* Otello
* Macbeth
* Una Furtiva Lagrima (oopperasta Lemmenjuoma)
Rossinin Guglielmo Tell -oopperaan meiltä löytyy englanninkielinen libretto oopperan cd:n mukana.
Gomesin Salvator Rosa osoittautui hieman hankalammaksi tapaukseksi. Kokonaista librettoa en onnistunut löytämään, ainoastaan nuottikokoelmia, joilta saattaisi joitakin aarioita löytyä. Niistäkin suurin osa oli alkuperäiskielellä. Lisähakuja voidaan tästä tehdä aarian nimellä tarvittaessa.
Merja Jalo on koulutukseltaan sairaanhoitaja, mutta ei ole koskaan tehnyt sairaanhoitajan töitä. Hän on syntynyt 25. 11. 1951 Turussa. Nämä tiedot ja paljon muuta Merja Jalosta Kirjasampo.fi:stä.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf6c4db79-57f6-49a5-ba78-8…
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/1704
Muita tiedonlähteitä ovat ainakin nämä kirjat: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3, Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän. Kirjoja voit kysellä lähikirjastostasi.
Kulla-Gulla kirjojen kirjoittaja on Martha Sandwall-Bergström. Sarjan kirjoja on ilmestynyt yhteensä kolmetoista. Suomennoksissa päähenkilö esiintyy nimellä Gulla.
Lisää tietoa ruotsinkielisestä Wikipediasta: http://sv.wikipedia.org/wiki/Martha_Sandwall-Bergstr%C3%B6m
Pahaputket (Oenanthe) on kaksisirkkainen suku, johon kuuluu n. 30 kaksi- tai monivuotista ruohoa. Useimmat kasvavat kosteilla rannoilla tai matalassa vedessä, mutta sukuun kuuluu myös kuivempien niitty-yhdyskuntien lajeja. Suku on levinnyt Australiaa lukuunottamatta kaikkiin maanosiin. Euroopassa kasvaa 13 lajia; Pohjoismaissa on tavattu neljä lajia, joista ainoastaan O. aquatica (pahaputki) kuuluu Suomen lajistoon. Useimmat Oenanthe-lajit ovat myrkyllisiä, mihin viittaa suvun suomenkielinen nimikin. - Maamme lounaisimmassa osassa tavattava O. aquatica on Oenanthe-suvun lajeista ainoa suomenkielisen nimen saanut.
Erittäin myrkyllistä O. crocataa tavataan Euroopassa pääasiassa mantereen lounaisosassa sekä Isossa-Britanniassa ja Irlannissa....
HelMet kirjaston kokoelmista löytyvät seuraavat teokset:
Lääketieteen termit, Duodecimin selittävä suursanakirja, Duodecim 2007.
Hervonen, Antti, Hoitoalan sanasto, Lääketieteellinen oppimateriaalikustantamo 2000.
Hopkins, Maritta, Englannin keskeistä sanastoa lääketieteen opiskelijoille, Tampereen yliopisto 1993.
Hei!
Haluatteko kyseisestä laulusta nuotit tai äänitteen?
Säveltäjä on Siukonen, Wilho.
Aattoiltana (Lumen pehmeä valkoinen vaippa...)
Nuotit löytyvät seuraavasta teoksesta:
Siukonen, Wilho: Joululauluja [Nuottijulkaisu] : pianon säestyksellä : koteja ja kouluja varten v. 1925. Nuottia ei ole Oulun kaupunginkirjastossa, mutta mahdollisesti saatavissa kaukolainaksi muista maakuntakirjastoista esim. Tampereelta.
Äänitettä ei löydy kirjastoista, ainoastaan yleisradion arkistossa on cd-levy vuodelta 2001, jossa Campanella-kuoro esittää tämän kappaleen.
Lapinlahden kirjastosta kerrottiin, että hyllyssä olevasta aineistosta on mahdollista tehdä seutuvaraus ja valita noutopaikaksi esim. Iisalmen kirjasto, mutta jos DVD on lainassa, voi varauksen noutaa vain sen omistajakirjastosta. Voit kuitenkin mennä Iisalmen kirjastoon ja pyytää henkilökuntaa tekemään varauksen. Tällöin on mahdollista noutaa varaus Iisalmen kirjastosta.
Voisikohan kyseessä olla Grimmin satu "Kolme pikkumiestä metsässä"? Kyseisessä sadussa paha äitipuoli lähettää tytön mansikoita poimimaan talvella, pelkässä paperipuvussa. Satu löytyy esimerkiksi kirjasta: Grimm, Jacob: Grimmin satuja (suom. Anni Swan ; kuvittanut Arthur Rackham), WSOY, 1991
Hovilainen kuuluu samaan ryhmään kuin sukunimet Hovi, Hovinen ja Hovila. Sanaa hovi on käytetty Itä-Suomessa merkityksessä "suuri talo, kartano". Hovi-nimisiä kartanoita ja Hovila-nimisiä suuria tiloja löytyy monista paikoista Suomessa. Usein nimi on annettu leikki- tai pilkkamielessä myös vähäpätöiselle mökille. Nimen Hovilainen taustalla on Hovila-nimiset talot.
Hovilaisista löytyy mainintoja Hartolasta, Siilinjärveltä, Nilsiästä ja Joutsasta. Vanhat tiedot nimestä Hovilainen löytyvät Karjalankannakselta 1700-luvulta.
Lisää tietoja voi etsiä kirjoista Uusi suomalainen nimikirja ja Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000).
Nykyisen nimilain mukaan kaikki käytössä olevat sukunimet ovat suojattuja.
