Lähetimme kysymyksesi kirjastoammattilaisten valtakunnalliselle sähköpostilistalle. Tässä ehdotuksia:
Vuorenpää, Eeva: Kotkansilmän perintö. Kotkansilmän kartanosta kertovan trilogian toisessa osassa päähenkilö Riitta naisarkkitehtinä raivaa tiensä merkittäviin tehtäviin.
Paksuniemi, Petteri: Maailman napa. Arkkitehti alkaa suunnitella temppeliä Väinämöläisille.
Paksuniemi, Petteri: Ammattimies. Novellikokoelmassa Ammattimies on novelli Maisteri Bakunin, jossa työtön arkkitehti törmää kaupungilla Maisteri Bakuniksi kutsuttuun anarkistiin, joka arvostelee arkkitehtien työtä ja kaavoitusta.
Jalonen, Olli: Yhdeksän pyramidia
Jenny Erpenbeck: Kodin ikävä. Yksi henkilöistä on arkkitehti. Myös arkkitehdin työtä sivutaan jonkin verran.
Romaaneja...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet (Otava, 2000) saa seuraavat tiedot nimestä Keinonen: "1500-luvulta asti on Ristiinassa ollut Keino- eli Keinokangas-niminen talo. Nimen on arveltu sisältävän pyydystä merkitsevän sanan. Murteissa keino onkin 'polku, ansa, eräpolku'. A.V. Koskimies mainitsee Keinosen Ruskealasta, Liperissä 1642 Oloff Keinonen, Oulussa 1640 Matz ja Påfuell Keinonen."
Juutinen -sukunimeä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Vastaus löytyy arkistosta http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=a1707537-ceb3-443… . Tämän mukaan Juutiset tulevat Savon suunnalta.
Lisätietoja Juutinen suvusta voi etsiä hakuohjelmilla, esimerkiksi Googlella hakusanoilla suku Juutinen. Tuloksissa on tämän vuoden syyskuussa päivitetty sivusto http://www.jurvansuu.net/juutinen_suku.htm . Luettelossa on muutamia iiläisiäkin.
Internetin mukaan Juutisten suvusta on ilmestynyt teos Ylä-Savon Juutisia http://webbi.meili.fi/ipyosmoh/Juutiset
Sukututkimusseuran hakuohjelmalla HisKi voi etsiä sukuja paikkakunnittain http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi .
Myös mormonikirkon ylläpitämästä Family...
HelMet-kirjastoissa sinulla voi olla samanaikaisesti korkeintaan 100 lainaa. Lainamäärässä ei ole rajoituksia aineistolajin suhteen, joten voit siis periaatteessa lainata kerralla 100 DVD:tä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Ensimmäinen kirjastokortti on asiakkaalle maksuton. Kirjastokortin saa välittömästi käyttöönsä käymällä missä tahansa pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) kirjastossa ja esittämällä virallisesti hyväksytyn kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Lisätietoja saa osoitteesta http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h23/h17/q18.htm
Aapon ja Aappon nimipäivä on 18.12.
Kohtuullisen hyvin toimiva nimipäivähakukone osoitteessa http://koti.mbnet.fi/~stinger/namedays.php?pvm=&nimi=jenna
Aineistotietokanta Helmetissä näkyvä kirjan painovuosi on niiden kirjojen painovuosi, jotka kirjastoissa ovat. Se ei siis välttämättä ole ensimmäinen. Joskus kirjastossa ei ole ensimmäistä painosta, joskus painoksia on useampiakin. Jos kirjan painos ei ole ensimmäinen, se useimmiten näkyy mainintana (esim. 2. p.), mutta vanhimpien kirjojen tiedoista tämä maininta voi puuttua.
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta löytyvät tiedot kaikesta Suomessa julkaistusta. Se on vapaasti internetin kautta käytettävissä osoitteessa http://finna.fi
Fennican mukaan suomennosten ensimmäiset painokset ovat seuraavat:
-Hermann Hesse, Muuan nuoruus 1978
-Siegfried Lentz, Kiusattu 2001
-Jan Guillou, Pahuus 1996
-Philip Ridley, Demonit 1993
Kirjastoautojen aikataulut löytyvät osoittesta http://www.lib.hel.fi/auto . Sivulle pääsee myös Helsingin kaupunginkirjaston etusivulta, osoitteesta http://www.lib.hel.fi , kohdasta Aukioloajat, yhteystiedot tai hakemiston kautta.
Helmet-hausta löytyy esimerkiksi seuraavat cd-levyt:
Nationalhymnen : 55 Nationalhymnen
National anthems = Nationalhymnen
Europe into the new millennium : The national anthems of the EU countries in the original languages
World anthems
Music of the world : National anthems
Kaikki kansallislauluja sisältävät äänitteet saat esille Helmet-haulla kansallislaulut. Kohdassa tarkenna hakua, voit jo etukäteen rajata haun vain cd-levyihin.
Et maininnut esimerkkiä, mutta tarkoitatko siis, että laulun nimissä kirjoitetaan kaikkien sanojen alkukirjaimet isolla kirjaimella, kuten seuraavassa Smiths-yhtyeen kappaleessa: There Is a Light That Never Goes Out? Jos olet tällaiseen törmännyt suomenkielisissä lauluissa, niin todennäköisesti se on lienee englannin kielen vaikutusta. Suomen kielessä on ollut vakiintuneena tapana kirjoittaa teoksen (esimerkiksi kirja tai laulu) nimi niin, että vain ensimmäinen sana kirjoitetaan isolla alkukirjaimella.
Lähteet:
http://www.kielikukkanen.fi/kielikoulu/kielikoulu_0908.html
Ikola, Osmo: Nykysuomen käsikirja (Weilin+Göös, 1991)
HelMet-kirjastoissa 29:ssä on lukusali https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut?service=Lukusali. Kirjastojen aukioloajat vaihtelevat. Rikhardinkadun kirjastossa iso lukusali on periaatteessa aina käytettävissä. Joskus lukusalissa järjestetään tilaisuuksia, jolloin se on poissa alkuperäisestä tarkoituksestaan, mutta tätä tapahtuu vain keksimäärin pari kertaa viikossa muutaman tunnin ajan. Rikhardinkadun kirjasto on nyt kesäkaudella avoinna ma-to klo 9-20.00, pe klo 9-18 (kohta enää 16)ja la klo 10-16.
Toinen maailmansota ja sen seuraukset vaikuttivat suuresti suomalaiseen yhteiskuntaan. Yhteiskunta muuttui monella tapaa. Muuttunut yhteiskunta nosti esiin kirjallisuudessakin uudenlaisia aiheita ja tapoja ilmaista niitä, eli yhteiskunta vaikutti kirjallisuuteen. Mutta varmasti myös kirjallisuus vaikutti yhteiskuntaan.Ehkä tunnetuin esimerkki tästä on Hannu Salaman vuonna 1964 ilmestyneestä romaanista Juhannustanssit noussut kohu ja tuomio, joka ei kuitenkaan muuttanut lainsäädäntöä.
Aiheesta voi lukea esim. kirjasta Suomen kirjallisuudenhistoria 3: rintamakirjeistä tietoverkkoihin (toimittanut Pertti Lassila)
Tässä palvelussa on myös kysytty aiemmin Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan vaikutuksesta suomalaiseen...
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä julkaistiin ensimmäisen kerran neljänä vihkona vuonna 1870 ja nämä vihkot sitten yhtenä painoksena Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisemana 1873.
Vuoden 1908 Yrjö Weilinin julkaisema Seitsemän veljestä on myös julkaistu kahtenatoista vihkona, se ei siis ole sidottu kirja. Vihkot on painettu faktuuralla ja niissä on ensimmäisen kerran Akseli Gallen-Kallelan tekemä kuvitus.
Vihkot on myös digitoitu, niihin voi tutustua Doriassa, joka on Kansalliskirjaston ylläpitämä julkaisuarkisto: http://www.doria.fi/handle/10024/43335 .
Painosmäärästä en löytänyt tietoa käytettävissäni olevista lähteistä.
Ohjeet löytyvät kirjasta Salminen, Hannele - Salminen, Jukka: Lastentarhatoiminta - osa lapsuuden historiaa (Mannerheimin Lastensuojeluliitto, 1986) sivuilta 66-74. Kirja on esim. Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmassa.
Tietoa Elina Karjalaisesta löydät esim. seuraavista teoksista:
Kotimaisia nykykertojia. 1-2 / [toimittaja: Ismo Loivamaa]ilm. vuosi 2003
2 Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 3 / toim. Ismo Loivamaa, ilm. v. 2001
3 Koskesta suvantoon : muistelmia vanhenemisen vuosilta / Elina Karjalainen, ilm. v. 2001
4 Villit vuodet : muistelmia toimittajavuosilta / Elina Karjalainen, ilm. v.2000
5 Isän tyttö : lapsuuden muistelma / Elina Karjalainen, ilm. v. 1999
6 Kotimaisia nykykertojia. 2 / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa, ilm. v. 1998
7 Kaipauksen ja kiitoksen kirja / Elina Karjalainen, ilm. vuosi 1998
8 Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän, ilm. vuosi 1995
9 Löytöretki lapsuuteen / toimittanut Heli...
Helsingin Kallion alueella on ainakin kaksi Call Centersin nettikahvilaa osoitteissa: Hämeentie 23 ja Näkinkuja 4(Metro). Aukioloajat ovat ma-la 11-22 . Tiedot on otettu Nuorisotiedotuskeskus Kompassin sivuilta, os. http://kompassi.lasipalatsi.fi/ . Kohdasta ATK/Media - Nettikahvilat voi saada luettelon kaikista Helsingin nettikahviloista.
