Etymologisesta sanakirjasta ei löytynyt talitiaista, joten sallinet arvailun. Tali sana tulee ruotsista (talg) ja ruotsin kielessä talitiainen on talgoxe. Tali taasen on merkitykseltään naudan- tai lampaanrasvaa, mikä kenties on maistunut suurikokoiselle tiaiselle hyvin. Myös viron kieleen on päätynyt ko. tiaiselle rasvaan viittaava nimitys rasvatihane. Yritin löytää lintujen nimien etymologiaa käsittelevästä kirjasta Linnun nimi (Häkkinen, 2004) vastausta kysymykseesi, mutta eipä se osunut paksun teoksen sivuilta silmiini. Latinankielinen tieteellinen nimi ei myöskään ole avuksi tässä. Nimi Parus Major (eng. Great tit) viittaa vain tämän varpuslintujen lahkoon ja tiaisten heimoon kuuluvan tiaisen kokoon.
Tieteellisessä ja luonnollisessa...
Pöytälaatikko käy, jos siellä ei ole paljon metalliesineitä ja jos sen lämpötila ei nouse turhan korkeaksi.
" Lataa powerbank täyteen lataukseen ennen sen käyttöä: Powerbankien valmistajat suosittelevat yleisesti varavirtalähteen latausta täyteen lataukseen ennen niiden käyttöä.
Pidä powerbankissa varausta myös silloin, kun et aktiivisesti käytä sitä. Litium ioni akut tykkäävät varauskapasiteetista. Vaikka et käyttäisi powerbankia muutamaan kuukauteen, kannattaa aina välillä tarkistaa että powerbankin lataus on 50-90% välillä.
Muista ladata powerbankia käyttökertojen välillä. Tämä saattaa kuulostaa itsestään selvältä asialta, mutta powerbankin kantaminen on turhaa, jos siinä ei ole varausta.
Pidä powerbankia huoneenlämmössä. Vaikka...
"Jokainen meistä seisoo yksin maan sydämessä auringonsäteen lävistämänä ja yhtäkkiä on ilta" on Quasimodoa, tuntemattoman kääntäjän tulkinta Nobel-lyyrikon runosta Ed è subito sera (Ja äkkiä on ilta). Tämän lyhyen runon kirjoihin päätyneitä suomennoksia on kaksi - Elli-Kaija Könkään ja Aale Tynnin - eikä tämä ole niistä kumpikaan.
Kysymyksen tekstin loppuosan kirjoittajasta ei ole tietoa. Kenties joku kynäilijä on ollut sitä mieltä, että Quasimodon kolmisäkeinen runo sellaisenaan on liian lyhyt ja täydennyksen tarpeessa. En onnistunut löytämään näitä säkeitä mistään ilman tuota Quasimodolta lainattua aloitusta, joten vaikuttaisi siltä, ettei kyse ole jostakin muusta lähteestä peräisin olevasta erillisestä Ed è subito...
Hei!
Tampereen kaupunginkirjasto - Pirkanmaan maakuntakirjastossa on tehty Internet-sivut Pirkanmaalaisista kirjailijoista (http://www.tampere.fi/kirjasto/pirkanmaankirjailijat/index.htm). Linkistä Pirkanmaalaista kaunokirjallisuutta saa tiedot Sillanpään tuotannosta ja käännökset löytyvät linkistä Pirkanmaalaisten kirjailijoiden käännökset.
Piki-verkkokirjastossa (http://kirjasto.tampere.fi/Piki?/) voitte tarkastaa Sillanpään kirjojen yms. saatavuuden niin Hämeenkyrön kuin Tampereen kaupunginkirjastossakin. Kirjakauppojen sivuilta voi käydä katsomassa, löytyykö haluttua teosta kaupan hyllyiltä(esimerkiksi Akateeminen kirjakauppa: http://www.akateeminen.com/ tai Suomalainen kirjakauppa: http://www.suomalainen.com/sk/).
Lisätietoja...
Näistä lähteistä löytyy tietoa karonkasta, myös pukeutumisesta:
Raili Malmberg: Hyväksi tavaksi : käytösopas arkeen ja juhlaan
Uddenberg, Agneta: Hyvät tavat
Lassila, Sirkka: Uusi käytösen kultainen kirja
Yliopistojen sivuilta löytyy hyvät, tiiviit ohjeet karonkkaan, näistä voisit pikaisesti katsoa pukeutumiseen ja muuhun etenemiseen liittyvät asiat:
Helsinki, http://www.helsinki.fi/tohtoriksi/karonkka.htm
Oulu, http://www.hallinto.oulu.fi/viestin/yliopistolaisille/neuvottohtoreille…
Turku, http://www.utu.fi/media/ohjeet/karonkkaperinne/
Toivotan iloista juhlaa ja onnea väiteelleelle!
Laulun sanat ja nuotit löytyvät julkaisusta Sillanpää, Seppo: Seppo Sillanpään lastenlaulut (Espoo : Olarin Musiikki, 1994). Laulu löytyy myös Sillanpään cd-levyltä "Siljakudaa" (Lahti : Akusti-tuotanto, 1992). En voi valitettavasti lähettää sinulle sanoja, koska et ole laittanut sähköpostiosoitettasi kysymykseen. Palvelun julkisessa arkistossa sanoja ei voi julkaista tekijänoikeussyistä.
Etsitty säe ("ja maa tulee suuhun kuin leipä") löytyy Pentti Saarikosken kokoelman Runot ja Hipponaksin runot (1959) ensimmäisen, Johdannoksi otsikoidun sikermän viimeisestä runosta Elämä on ihmiselle annettu (nimi sisällysluettelosta runon alkusanojen mukaan).
Kyseessä on varmaankin Tampereella sijaitseva Lastenkirjainstituutti, jonka sivut löytyvät osoitteesta http://www.lastenkirjainstituutti.fi . Instituutin kirjastossa kymmeniätuhansia lasten- ja nuortenkirjallisuuteen liittyviä teoksia: kaunokirjallisuutta, tietokirjallisuutta, opinnäytetöitä, lehtiä, lehtileikkeitä ja käsikirjoituksiakin. Osoitteesta http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm voi tarkastella lasten- ja nuortenkirjallisuuden valikoimaa, joka on listattu kirjaston tietokantaan.
Instituutin kirjastoa voi käyttää vapaasti kuka tahansa. Useimmat kirjat saa neljäksi viikoksi kotilainaan, ja käsikirjastoaineistoa voi lukea kirjaston tiloissa.
Helmet -aineistohausta löytyy teos Räty, Tapio: Uusi lastensuojelulaki, Edita, 2007. Tällä hetkellä teos on saatavissa. Saatavuuden voi tarkistaa linkistä
http://www.helmet.fi/record=b1824343~S12*fin .
Teoksesta on ilmestynyt uudistettu ja korjattu laitos nimekkeellä Lastensuojelulaki: käytäntö ja sovelta-minen, Edita, 2010. Teokseen on varausjono.
http://www.helmet.fi/record=b1942563~S12*fin .
Aineistovarauksen Helmet -kirjastoihin voi tehdä paitsi internetissä myös puhelimitse mihin tahansa kir-jastoverkon toimipisteeseen tai paikan päällä lähikirjastossa.
Teos Sorvari, Hannu: Asiakastiedon suoja sosiaalihuollossa, Tammi, 2001, on saatavissa Helsingin yli-opiston opiskelijakirjastosta (https://finna.fi ).
Opiskelijakirjaston...
Lasten- ja nuortenkirjoista löytyy lukuisia käännöksiä sekä suomesta ruotsiksi että ruotsista suomeksi. Ensimmäisenä tulevat tietysti mieleen Astrid Lindgrenin kirjat, joista suurin osa on suomennettu. Tove Janssonin Muumikirjoja löytyy molemmilla kielillä. Kahdeksanvuotiaalle suositeltavat riippuvat tietysti lapsen kehitystasosta sekä tietysti hänen kiinnostuksensa kohteista ja suomen kielen taidostaan.
Esimerkiksi näitä voisi ajatella:
Parvela, Timo: Ella ja kiristäjä (Ella och utpressaren)
Nopola: Heinähattu ja Vilttitossu (Halmhatten och Filttofflan)
Nopola: Risto Räppääjä (Risto Rappare)
Hallberg, Lin: Sigge-sarja (Sinttu)
Widmark,Martin: LasseMajas detektivbyrå (Lasse-Maijan etsivätoimisto)
Myös Sven Nordqvistin Pettson-kirjat (Viiru...
Suosittelen Finlandia –palkitun Ulla-Lena Lundbergin tuotantoa, eli esimerkiksi Jää –romaania, jonka aiheena on nuoren papin Petterin, vaimo Monan ja heidän perheensä elämä Turun saaristossa sodan jälkeen. Romaani pohjana ovat Lundbergin suvun vaiheet.
Petter Kummelin lapsuuden perhettä taas kuvataan romaanissa Marsipaanisotilas. Veljekset kokevat sodan kukin eri tavoin. Tapahtuma-aika on siis noin 1939-45.
Lundbergilla on myös muita historiallisia romaaneja, kuten Leo ja Suureen maailmaan.
Arne Nevanlinnan Hjalmar on mielenkiintoinen psykologinen kuvaus hallitsevan äidin ja alistetun pojan suhteesta.
Jos haluaa lukea muuta kuin suomalaista, suosittelen Colm Toibinin romaania Brooklyn. Päähenkilönä on irlantilainen Eilis –tyttö, joka...
Ratsastuksesta on julkaistu suomeksikin kirjallisuutta melko paljon, muutamia teoksia myös yksinomaan kouluratsastuksesta. Kenttäratsastuksesta löytyy tietoja samoista teoksista. 90-luvulla on ilmestynyt mm.: Björs, Marko: Kehittyvä ratsastaja, Gordon-Watson, Mary: Ratsastuksen käsikirja, Holderness-Roddam, Jane: Kilparatsastus : koulu- ja esteratsastuksen sekä kenttäkilpailun opas, Kouluratsastuksen käsikirja 1/ tekijät: Kizimov, Kottarainen, Halonen, Kyrklund, Kyra: Kyra ja ratsastuksen taito sekä Tammen suuri hevoskirja (osat 2 ja 3).
Lisää viitteitä löytyy mm. asiasanoilla ratsastus, kouluratsastus ja esteratsastus esim. Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta (www.ouka.fi/kirjasto/intro). Kannattaa pistäytyä myös Suomen...
Suomessa oli v 1998 232 elokuvateatteria ja 331 salia. Elokuvateattereita ja saleja perustetaan vuosittain lisää ja vanhoja lakkautetaan. Kymmenen edellisen vuoden keskiarvo oli 247,8 elokuvateatteria ja 332,8 salia. Lähde: Suomen elokuvasäätiön julkaisema Elokuvatilasto (1998).
Planeetta Maan läpimitta (halkaisija) on päiväntasaajan kohdalla 12 756,280 kilometriä. Pinta-ala on 510 miljoonaa neliökilometriä. Maan painoksi (massaksi) on mitattu 5,9737 kertaa 10 potenssiin 24 eli 5 974 000 000 000 000 000 000 000 kg.
Heikki Poroila
Eeva Liuksen säveltämää ja sanoittamaa laulua Kerropa mitä näit metsässä eilen ei ole julkaisut nuottina. Laulun sanat löytyvät Lopen Lapsikuoron äänitallenteen Kukkuluuruu! (2006) tekstiliitteestä. Voit tilata äänitteen kaukolainaan omaan lähikirjastoosi.
Viola https://finna.fi
https://finna.fi/
K. V. Kaukovallan mukaan "purra" on vanha veneen nimitys. Purra on myös talonnimi Suur-Pirkkalassa nykyisen Nokian alueella. Talonnimestä tuli suvun nimi 1500-luvun lopulla. Vuonna 1602 Purra oli kahtena talona, joita isännöivät Esko ja Yrjö Purra.
"Niin järvirikkaalla seudulla kuin Suur-Pirkkalassa liikuttiin tietenkin kesäisin veneellä paikasta toiseen. Purra, vanha veneen nimitys, on säilynyt Kankaantaan kylän talon nimenä nykyaikoihin." (K. V. Kaukovalta, Pirkkalan heimo- ja keskiaika)
"Purra on [Kankaantaan] kylän vanhimpia taloja, ehkä vanhin. Nähtävästi pirkkalaisliikkeen ajoilla on Purran nimi kulkeutunut täältä pohjoiseen. Vilppulassakin on Purra. Purra-nimisiä tiloja ja sukuja on Oulun tienoilla. Lähellä Tornion kaupunkia on...
Kirjoja, josta löydät tietoa gnuantiloopista on useita, esim.
Suuri eläinsafari, jossa useita osia ja esittelyt eläimistä aakkosjärjestyksessä
Zoo niin ikään moniosainen, kirjan hakemistoista löytyvät oikeat sivut.
Uusi Zoo, samoin moniosainen teos. On muitakin.
WSOY:n Internetsivuilla kerrotaan Mika Waltarin työskennelleen sotien aikana Suomen puolustusvoimien tiedotusyksikössä.
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=1&id=450&lastname=Walta…
