Näyttää siltä, että Bamse = Maailman vahvin nalle laulua ei olisi ainakaan äänitetty suomeksi (Ylen suomalaisen musiikin äänitearkisto).
www.helmet.fi löytää pääkaupunkiseudulta DVD-levyjä, joissa on myös suomenkielistä puhe valittavana. Voisihan olla mahdollista, että näistä löytyisi laulu suomeksi laulettuna?
Georg Malmstenin kappale Eila sisältyy Georg Malmstenin 20 suosikkia : Säveltäjä Georg Malmsten -CD-levylle. Sen esittää Matti Salminen. Levyn sijaintitiedot voi tarkistaa osoitteessa http://www.helmet.fi linkki Tarkenna hakua, pudotusvalikosta cd-levyt ja hakukenttään Malmsten Georg. Viides viite on etsimänne.
Kappale "Kaukana laaksossa" sisältyy äänitteeseen "Muistin lapsuuskevättäni / vuosisadan vaihteen lastenlauluja tallentanut ja koonnut Martta Kuikka" (1988). Äänitettä (c-kasetti) löytyy yksi kappale pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista. Voit tiedustella mahdollisuutta tilata äänite kaukolainana oman lähikirjastosi kautta. Äänitteen tarkemmat julkaisutiedot löytyvät alla olevasta linkistä.
https://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=Muistin+lapsuuskev%C3%A4tt…
Miro on lyhenne slaavilaisesta ruhtinasnimestä Miroslaw. Nimi mainitaan ortodoksisessa kalenterissa 17.8. Läntisessä kristikunnassa Miro viittaa espanjalaiseen augustinolaismunkkiin Miroon, joka kuoli vuonna 1611. Hänen muistopäivänsä on 12. syyskuuta. Pentti Lempiäisen teoksessa Nimipäivättömien nimipäiväkirja (1989) mainitaan nimet Mirko ja Miro. Molempien nimien taustalla on teoksen mukaan slaavilainen ruhtinasnimi Miroslaw, jonka alkuosa merkitsee rauhaa ja jälkiosa mainetta, kunniaa, kuuluisuutta. Mirkoa pidetään myös muunnoksena pyhimysnimestä Emmerich (Emerik). Miro on saatu lyhenteenä Miroslawista. Miro mainitaan ortodoksisessa almanakassa 17.8. Teoksen mukaan läntisessä kristikunnassa Miro viittaa espanjalaiseen autuutettuun...
Alla on muutamia kirjoja, joissa aiheitasi käsitellään. Enemmänkin löytyy. Sinun kannattaa jatkaa etsimistä yliopistokirjastojen Linda-tietokannan (http://finna.fi kautta. Hyviä hakusanoja ovat esim. kansanperinne yhdistettynä (and-hakuasanalla komentohaussa) hakusanaan luonnonlääkkeet, lääkekasvit, rakentaminen, käsityöperinne tai käsityöt.
- Kansanlääkintää ja kotikonsteja / Saana Monthan, Osmo Hänninen, Päiviö Vertanen (2011)
- Lönnrotin tietoja yrttien lääkekäytöstä (1993)
- Kättentöitä / Pekka Kautovaara (2002)
- Talon tavat ja väen vaatteet : suomalaisen tapa- ja vaatetuskulttuurin opinto-opas / Merja Isotalo (1999)
- Ajastaika : tietoja, muistoja, uskomuksia / Silja Ahlsved (2007)
- Kansanomaisesta rakentamisesta / Heikki Kukkonen...
Lastenosastoilla työskentelevät kollegat suosittelevat mm. seuraavia:
- Liz Pichon: Tom Gatesin mahtava maailma - aloittaa uuden sarjan
- Stephan Pastis: Timi Möhläri-sarja
- Lincoln Peirce: Iso Nipa on ykkönen ja Iso Nipa iskee jälleen
- H. I. Larry: Zac Power-sarja
- Dan Gutman: Kahjo kouluni -sarja
- Sempé: Pikku Nikke -sarja
- Francesca Simon: Häijy Henri -sarja
- Tuula Kallioniemi: Reuhurinne -sarja
- Nopolat: Risto Räppääjä -sarja
- Timo Parvela: Paten aikakirjat ja Paten jalkapallokirja
Liperin pitäjän historiassa toisessa osassa (Salokas) kerrotaan Liperin kouluista ja mainitaan Roukalahden koulun perustaminen. Kirjassa tosin nimi on Ruokolahden koulu. Pekka Pakarisen kirjassa Suurliperistä leipäpitäjäksi, koulun ja kylän nimi on nykyisessä muodossa, koulun perustamisvuosi täsmää.
Koulunpito aloitettiin Roukalahdessa vuonna 1905 yksityisin varoin. Kunnalliseksi koulu saatiin 1907. Koulu oli toiminut ahtaissa vuokratiloissa, ja alettiinkin puuhata omaa koulutaloa. Vuonna 1909 kunta osti maanviljelijä Mikko Lappalaiselta lähes 3 ha:n suuruisen palstan tilalta Roukalahti n:o 21. Koulukartano rakennettiin ja se valmistui 1911.
Karjalattaren artikkeli vuodelta 1915 vahvistaa nämä tiedot. Siinäkin puhutaan vielä Ruokolahdesta...
Pakana-sana voi tarkoittaa halventavaa viittausta ihmisiin, jotka eivät ole kristittyjä (tai juutalaisia tai muslimeja). Tässä merkityksessä sanaa näkee nykyisin onneksi vain harvoin. Vanhoissa Raamatun käännöksissä pakanalla viitataan ei-juutalaisiin ihmisiin.
Pakana-sanalla on kuitenkin myös vähemmän latautuneita merkityssisältöjä. Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana voi tarkoittaa uskontoon välinpitämättömästi suhtautuvaa ihmistä. Sitä voidaan myös käyttää lievänä kirosanana.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pakana?source=suggestion
Voidaan myös puhua uuspakanuudesta. Seuraavasta linkistä löydät laajan esittelyn uuspakanuuden historiasta ja ominaispiirteistä:
http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view.php?religionId=...
Kotimaisten kielten keskuksen Suomen kielen etymologinen sanakirja kertoo: "sanasta meikäläinen (pronominista me kuten esim. täkäläinen pron.-vartalosta tä-, vrt. tämä)" Kotus
Sanojen merkitysten tutkimista voi jatkaa esim. Nykysuomen etymologisen sanakirjan tai Suomenkielen etymologisten sanakirjojen avulla. Jyväskylän kirjasto
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Suomessa on vuodesta 1899 alkaen annettu Tunne- nimeä etunimeksi alle 52 kertaa. Miehiä näistä on alle 20 ja naisia alle 32. Palvelussa on kaikki väestötietojärjestelmään tallennetut voimassa olevat etunimet, sekä kuolleiden henkilöiden osalta kuolinhetkellä voimassaolleet nimet. Yksityisyyssuojan turvaamiseksi palvelussa ei näytetä etunimien tarkkaa lukumäärää eriteltynä, jos nimiä on vähän, kuten esimerkiksi Tunne-nimen kohdalla, joka on varsin harvinainen nimi. Väestötietojärjestelmässä ei ole yhtään Tunnea sukunimenä.
Viimeiset Tunne- nimet on annettu 2000-2009, jolloin alle 5 naista ja alle 5 miestä nimettiin Tunneksi. Vuosina 1940-1979 nimen sai alle 20 miestä ja naista, 1980-1999 ei...
Et maininnut lähikuntaasi, joten luettelen muutamia teoksia vain ilman saatavuustietoja:
Määttä: Perhe asiantuntijana - erityiskasvatuksen ja kuntoutuksen käytännöt (1999);
Heikinaro-Johansson: Koululiikuntaa kaikille - soveltavan liikunnanopetuksen opas (1998);
Rintala: Lasten erityisliikunnan perusteet (1997);
Vammaisliikunnan perusteet / toim. Kämäräinen (1996);
Vilhu: Soveltava liikunnanopetus - opas vammaisten ja pitkäaikaisesti sairaitten lasten liikuntaan / toim. Jääskeläinen et al. (1989); Peruskoulun erityisopetus / toim. Martikainen (1987);
Parhaiten tarkoitukseen sopivat teokset: Guinness-kronikka: 1900-luku. HM 1998 (kirjassa käsitellään sekä Suomen että koko maailman historiaa) ja
Puoli vuosisataa: MMM juhlakirja. O 1999 (tämä käsittelee lyhyesti Suomen historiaa 1950-90 -luvuilla).
Laajemmista historia-sarjoista Grimbergin Kansojen historia päättyy vuoteen 1977 ja Otavan suuri maailmanhistoria 1980-luvun puoliväliin.
Tässä pedofiliaan enemmän tai vähemmän läheisesti liittyviä linkkejä:
http://www.sunpoint.net/~nemake/index.html
Tässä muutama pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-aineistohausta löytynyt suomenkielinen kirja:
Molander: Lasten suojeleminen pedofilialta (2000), Kaikkonen: Pedofilia - ilmiö ja interventiot iisalmelaisittain - vuosina 1992-1995 pedofiilitapaukseen liittynyt työprosessi eri viranomaisten yhteistyönä Iisalmessa (1997), Kriittisiä näkökulmia lapsen hyväksikäytön selvittelyyn (1997), Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ja hyväksikäyttäjät - suojelu ja enneltaehkäisy (1996). Saatavuustietoja voit katsoa osoitteessa http://www.libplussa.fi/
Tässä muutama artikkelivinkki:
Pedofiilien uhrien auttamisesta tuli rankka elämäntyö/Aalto,...
Kahlil Gibranin teos The Prophet on suomennettu nimellä Profeetta. Kirjan on suomentanut Annikki Setälä. Myös Risto Ahti on tehnyt teoksesta oman käännöksensä, joka sisältyy Gibranin teosten kokoelmaan nimeltä Idän ja lännen profeetta. Ahdin uusittu Profeetta-kirjan käännös on ilmestynyt/ilmestymässä tänä vuonna.
Teosta löytyy Turun kaupunginkirjaston kokoelmista. Kirjan saatavuuden voit tarkistaa Aino-aineistotietokannasta:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1140178993&ulang=…
Erkki Junkkarinen on levyttänyt Ilta satamassa -nimisen kappaleen. Kappaleen on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Kullervo. Laulu löytyy mm. LP-levyltä Erkki Junkkarinen 2 (Sävel SÄLP 627). Nuotteja ei löytynyt.
Talonpoikien elämästä 1800-luvulla Pohjanmaalla kerrotaan mm. kirjoissa Suomen talonpoikia Lallista Kyösti Kallioon : 74 elämäkertaa, Esko Toivonen: Nukeri : kansanelämää Kaustisella 1830-luvun puolimaista 1930-luvulle sekä Kaarlelan pitäjän historia 3. Talonpoikien elämästä 1800-luvulla Suomessa kerrotaan mm. kirjoissa Työtä ja rakkautta : kansanmiesten päiväkirjoja 1834-1937, Antero Heikkinen: Kirveskansa-trilogia, Jari Niemelä: Talonpoika toimessaan, Sukupolvien perintö 2 sekä Suomalaisen arjen historia 2 : säätyjen Suomi.
Myös romaaneja aiheesta löytyy. Pohjanmaalle sijoittuvia ovat mm. Salme Aejmaleus: Kaksi lakeutta, Veli Ranta-Ojala: Meritien maa sekä Eira Pättikankaan Punainen silkkinauha, Jokaisella kotinsa ja Vain routainen maa....
Johan Petter Winterin päiväkirjoja ei ole julkaistu kirjana, mutta Suomen sana : kansalliskirjallisuutemme valiolukemisto -teossarjan osaan numero 23 (WSOY, 1966) sisältyy hänen tekstinsä Turkulaista seuraelämää. Teosta on hyvin saatavissa yleisistä kirjastoista, joten mikäli se ei kuulu oman kirjastosi kokoelmaan, voit tehdä siitä kirjastossa kaukolainapyynnön. Johan Petter Winterin yksityisarkistoa säilytetään Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelmassa (https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/helka.921443).
Tässä muita päiväkirjoja, muistelmia ja kuvauksia 1700-luvun lopulta ja 1800-luvun alkupuolelta:
Aiwan kowa tapaus : kirkonvartija Tuomas Tallgrén ja hänen aikakirjansa vuosilta 1795-1837 (Wesilahti-seura, 1996)
Boswell, James:...
Internetin tarjoamien tietojen perusteella (http://www.silviisii.com/vls/mic/124.shtm) Tuulikki Pietilän hauta on Turun hautausmaalla, osoite Hautausmaantie 21, 20720 Turku.
Heikki Poroila
