Helsingin kaupunginkirjasto ostaa kirjat kirjakaupasta, ei suoraan kustantajilta. Suomenkieliset uutuudet tilataan tavallisesti jo ennen niiden ilmestymistä kustantajien ennakkotietojen perusteella. Myös asiakkaat voivat tehdä hankintaehdotuksia.
Kirjastolla on hankintasopimus jonkin kirjakaupan kanssa, ja pääosa suomenkielisistä kirjoista ostetaan tästä sopimuskirjakaupasta. Ruotsin- ja vieraskielisiä kirjoja hankitaan usealta eri toimittajalta. Omakustanteita ym. ostetaan joskus suoraan julkaisijoilta, elleivät ne ole kirjakaupan kautta saatavilla ja ne muuten arvioidaan kirjastolle tarpeellisiksi.
Cd-levyt hankitaan osittain BTJ Kirjastopalvelu Oy:n kautta, osittain musiikkiliikkeistä ja muilta toimittajilta.
Videot ja cd-romit...
Markku Aron levyttämät kappaleet löydät Suomen äänitearkiston sivuilta (http://www.yle.fi/aanilevysto/firs/) valikoimalla sivukehyksestä Kevyen musiikin kappaleet ja kohdasta esittäjät A-kirjaimen, jolloin löydät Markku Aron. Listasta ei löydy kappaletta, jonka nimessä esiintyisi sana suru, mutta vastaavia kylläkin. Ehkä tunnistat etsimäsi, kun selaat kappaleita. Voit myös samassa osoitteessa käydä läpi kappaleita, joiden nimessä sana suru esiintyy.
Thomas Brezinan saksankieliset kotisivut löytyvät osoitteesta http://www.thomasbrezina.com josta löytyy tietoa kirjailijasta itsestään ja hänen kirjoistaan. Valitettavasti hänestä ei löydy suomenkielistä sivustoa.
Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy Seitsemän tassua ja Penny -sarjan lisäksi suomennetut sarjat Neljän keikka ja Tiger Team.
Ihan pelkän kansikuvan avulla voit tuskin kirjoja löytää. Pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-tietokannasta (www.helmet.fi) saat luettelon Romanovien sukua käsittelevistä kirjoista menemällä aihe-hakuun ja kirjoittamalla ruutuun Romanov tai Romanov, suku. Uusimmasta päästä ovat esim. kirjat Zeepvat, Tsaariperheiden kuva-albumi (2005) ja Erickson, Alexandra,the last tsarina (2002).
Samalla tavoin löydät Kennedyjä käsitteleviä kirjoja: aihe-hakuun sana Kennedy tai Kennedy, suku. Elämäkertoja ovat mm. Donald Spoton Jacqueline Bouvier Kennedy Oasis - elämäkerta (vuodelta 2000) tai Jacqueline Kennedy, toimittaneet Aili Palmen ja Kirsti Korpi (1964).
Yleisistä kirjastoista löytyy aiheeseen liittyen esimerkiksi seuraava väitöskirja:
Laukkanen, Pia: Iäkkäiden henkilöiden selviytyminen päivittäisistä toiminnoista (väitösk. Jyväskylän yliopisto, 1998). HelMet-aineistohausta löytyy lisää aineistoa käyttämällä sanahakua ja hakusanoina esimerkiksi vanhukset selviyt** tai vanhukset toimin**, käyttäen katkaisumerkkejä.
Yliopistokirjastoista löytyy esimerkiksi Pirkko Kasasen Ikäihmisten kotona asumisen edellytykset - itsenäisen asumisen malli avuksi asumisen muutostöiden suunnitteluun (Työtehoseura, 2004).
Lehdessä Vanhustenhuollon uudet tuulet (2004; 5, 26-27) on ollut Hilkka Tervaskarin artikkeli Seniorin sosiaalisen itsenäisyyden ja omatoimisuuden tukeminen (tutkimus).
Yliopistokirjastojen...
Kyseistä esitettä on ollut juhlavuonna 2000 jaettavana Kaupunginmuseossa, pääkaupunkiseudun kirjastoissa ja Jugendsalissa. Viimeksi mainitussa on vielä yksi kappale, josta voi saada kopioita, Kaupunginmuseossa esitettä ei valitettavasti enää ole eikä kirjastoissakaan. Helsingin kaupunginmuseon lehtori Anna Finnilä, joka on kyseisen esitteen laatija, on toisena tekijänä myös tarinakokoelmassa Kummitusjuttu: tarinoita lohikäärmeistä, kummituksista ja muista taruolennoista, Helsingin kaupunginmuseo, 1993. Teoksessa on tarinoita Uudeltamaalta ja sitä on saatavana useassa pääkaupunkiseudun kirjastossa. Saatavuustiedot voi tarkistaa tietokanta HelMetistä, www.helmet.fi.
Veistos on Armas Hutrin tekemä Sortavalan seminaarin muistomerkki vuodelta 1965 ja sen nimi on Tiedon lähteellä. Sen tarkka sijainti on JOensuussa Länsikadun varrella, Kuopiontien ja Tulliportinkadun välissä sijaitsevassa puistossa. Veistoksesta löytyy lisää tietoa Joensuun taidemuseon sivulta
http://taidemuseo.jns.fi/veistokset/index1.php?gal=1&pic=38
Olisiko kyse kirjasta The Haynes Weber carburetor manual? Sen ISBN on 1-56392-157-X ja julkaisuvuosi 1995. Kirja löytyy Lastu-aineistorekisterin (http://www.lastukirjastot.fi/) mukaan Lahden kaupunginkirjastosta.
Huomatustiedoista löytyy mallit, joita kirja käsittelee: Models covered: Weber carburetor types: DAF, DCD, DFA, DFV, DFD, DFE, DFM, DFT, DGV, DIF, IDA, IDF, IDS, IDT, DCNF, DCOE, DFAV, DFTA, DGAS, DGAV, IDAP and IDTP ; Zenith Stromberg carburetor types, CD, CDS, CD-2S, CDSE, CDST and CDSET ; SU carburetor types, H, HD, HS, HIF (including electronic) and auxialiary starting devices.
Voit pyytää kirjan kaukolainaksi oman kirjastosi kautta. Kaukolainamaksu vaihtelee eri kirjastoissa, Kokkolassa se on 5 euroa.
Autoteollisuus on tuonut markkinoille yhä kehittyneempiä turvalaitteita, jotka toimivat korin muodonmuutoskäyttäymisen mukaan. Turvalaitteiston ohjainlaitteen tehtävänä on ohjata laukaisupulssit turvatyynyihin ja turvavöiden esikiristimiin törmäystilanteessa.
"Törmäystilanteen aikana auton turvajärjestelmän ohjainlaite mittaa korin hidastuvuutta ohjainlaitteessa ja korin etuosassa olevan tunnistimen avulla. Laskennassa arvioidaan, vaatiiko törmäyspulssien voimakkuus turvatyynyjen käyttöä" (Kangastupa, Timo: Kori- ja alustaelektoroniikka, 2005)
Käytännössä siis turvatyynyjen laukeaminen ilman törmäystä on hyvin epätodennököistä. Nykyiset järjestelmät mittaavat tarkkaan turvatyynyjen käytön tarpeen. Kun turvatyyny on kerran lauennut, se...
Pasilan kirjaston varastossa on kirja "Sata runoa : valikoituja maailmankirjallisuudesta". Kirjan on suomentanut ja toimittanut Valter Juva vuonna 1916. Korppi sisältyy tuohon kirjaan.
Suomennos on luettavissa myös Wikipediassa
http://fi.wikisource.org/wiki/Korppi
Niko on lyhennetty muoto Nikolauksesta. Niko on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1950 lähtien. Nikolauksen rinnakkainen muoto Nicolaus löytyy Uudesta testamentista. Suomessa Nikolaus on mainittu jo vuonna 1488 Missale Aboensessa ja almanakassa nimi on ollut alusta alkaen eli vuodesta 1705.
Jesse on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1995 alkaen, Nimi on Iisain kreikkalainen muoto. Iisai on Raamatussa kuningas Daavidin isä.
Jaana on lyhennys Marjaanasta; nimi on ollut almanakassa vuodesta 1950 lähtien. Marjaanan alkuperä juontaa Maria-nimeen, joka on muunnoksineen suosituimpia nimiä kristityssä maailmassa. Lisää tietoa etunimistä voi hakea esim. kirjasta Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. Myös tämän palvelun arkistosta löytyy...
Kirja on nimeltään "Kaksi vanhaa naista. Alaskan intiaanien legenda petoksesta, rohkeudesta ja selviytymisestä". Kirjoittaja on Velma Wallis. (1994) Sivuja on 113. Kirjaa on useissa Kouvolan kirjastoisssa sekä muissa Kymenlaakson kirjastoissa.
Kustannusosakeyhtiö Revontulen sivuilta löytyy lyhyet esittelyt molemmista miehistä.
Petri Sarjanen: http://www.revontuli.net/henkilot/pop_sarjanen.htm
Kari Kallonen: http://revontuli.net/henkilot/pop_kallonen.htm
Muita viitteitä kirjailijoista ei oikein tahdo löytyä. Kummastakaan ei ole kirjoitettu elämäkertaa, eikä lehtiviitetietokannoista (Arto, Aleksi) löydy viitteitä kuin kirja-arvosteluihin. Ilmeisesti siis henkilöhaastatteluita ei ole tehty. Yksi mahdollisuus on tietysti kysyä Kustannusyhtiö Revontulelta lisätietoja kirjailijoista. (http://revontuli.net/)
Paavo Rintalan tiedetään kuvanneen Pojissa omaa lapsuuttaan Oulun Raksilassa. Esimerkiksi Jakella on ollut esikuva elävässä elämässä. Hän ei halua olla tekemisissä minkään Pojat-aiheisen kanssa, koska kokee Rintalan pilanneen hänen elämänsä. Jaken äiti lähti todellisuudessakin Saksaan, palasi Ouluun ja meinasi nostaa oikeusjutun vuonna 1958 ilmestyneen kirjan takia. (Kaleva 1.5.2005)
Urkille esikuvana ollut Urho Koskipaasi kertoo Kalevan haastattelussa 22.11.2004 Raksilan poikien tehneen kepposia, mutta he eivät vahingoittaneet ketään tai tehneet taloudellisia vahinkoja. "Asiat ovat melkein yksi yhteen. Kirjan tapahtumat tiesi tavallaan lukematta", Koskipaasi sanoo. "80 prosenttia kirjasta on varmasti totta." Koskipaasia haastateltiin myös...
Löytämieni tietojen perusteella Helmi Poukan näkemyksiä nykytutkimus ei tue. Hänen tutkimuksistaan mainitaan mm. Kalevalan kulttuurihistoriasta kertovalla sivustolla: http://www.kalevalaseura.fi/kaku/sivu.php?n=p5a1&s=p5a1s3s2&h=hp5a1&f=f…
Hänet luetaan siinä Wettenhovi-Aspan näennäistieteellisiin hengenheimolaisiin, jotka yhdistivät Kalevalan synnyn etelä-Euroopan/Egyptin muinaisiin kulttuureihin.
Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja (1-3, 1992, 1995, 2000) ei mainitse Helmi Poukkaa lähteenä.
Lähempiä tietoja Helmi Poukasta en valitettavasti löytynyt.
Jos haluatte aiheesta tarkempaa tietoa niin kannattaa kääntyä Kotimaisten kielten keskuksen puoleen, jonka etymologisessa arkistossa varmaankin tiedetään enemmän....
Etsimäsi kappale on melko varmasti ruotsalaisen rap-muusikon Ken Ringin kappale Eld och djupa vatten. Kappale on levytetty v. 1999 ja julkaistu singlen lisäksi albumilla Vägen tillbaka. Kappaleessa on käytetty melodiaa ruotsalaisen muusikon Jojje Wadeniuksen kappaleesta Mitt lilla barn.
Kappaleen vide löytyy osoitteessa: http://www.youtube.com/watch?v=I9uthZxZXBw
Ainakaan Aku Ankka -lehden sivuilta löytyvän Akupedian artikkelissa ankanpojille ei mainita keskinäistä ikäjärjestystä (http://www.akuankka.fi/artikkeli/akupedia/hahmot/tupu_hupu_ja_lupu). En löytänyt siitä tietoa muualtakaan. Koska pojat ovat identtiset kolmoset, heidän on täytynyt kuoriutua samasta munasta. Ehkäpä he siksi ovatkin täsmälleen yhtä vanhoja?
Reaalimaailmassa identtisiä lintusisaruksia sen sijaan ei ole lainkaan. Munassa voi kyllä toisinaan olla useampi keltuainen, mutta munan koko estää niiden kehittymisen valmiiksi poikasiksi asti. (Ks. esim. Tiede-lehden sivut: http://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/miksi_ostamissamme_luomukananmunissa…)
Työ ei näytä inspiroineen runoilijoita samassa määrin kuin monet muuut aiheet, mutta tässä kuitenkin muutamia ehdotuksia.
Antologioita, joihin sisältyy mm. työaiheisia runoja:
Sydämeni laulu : suuri runoantologia. [4], [Mennyt maailma ja nykyaika].
Suomalainen omakuva : Jaakko Ilkasta City-Merviin : valikoima runoja / toimittaneet Salme Saure ja Kaarina Sala.
Tämän runon haluaisin kuulla 3 / toimittaneet Satu Koskimies ja Juha Virkkunen.
Nyt ylös kansa kaikkivalta : valikoima vanhan työväenliikkeen runoutta / toim. Kalevi Kalemaa.
Päivän kierto : valikoima runoja / toim. Kai Sievers.
(Nämä kaikki ovat saatavissa Hämeenlinnan kirjastoista.)
Työaiheisia antologioita:
Työn runo puhuu : Työn runo -kilpailun satoa / toimittaneet Kaija...
Tekijänoikeudet rajoittavat kirjastoihin hankittavien elokuvien ostamista.
Kirjastot voivat hankkia ainoastaan sellaisia elokuvia, joilla on tekijänoikeuksien haltijan myöntämä lainausoikeus ja joista on maksettu tekijänoikeusmaksuja. Tämän vuoksi kirjastot eivät myöskään ota vastaan elokuvia lahjoituksina.
Helsingin seudun kirjastoissa /Helmet www.helmet.fi on olemassa IndieFlix-elokuvapalvelu. Tätä palvelua tarvitset Helsingin seudun kirjastojen kirjastokortin ja salasanan.
