Kyseinen laulu löytyy suomennettuna nimellä Kukka luumupuun (Brown gal in de ring) ainakin sävelmäkokoelmista MUSIKANTTI 5-6 ja MUSIKANTTI 5-6 : opettajan kirja. Sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla käyvät ilmi Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Suomennettua sadunomaista kaunokirjallisuutta, mm. keijuista ja peikoista aikuislukijoille sekä islantilaisia taruja voit etsiä KYYTI-tietokannasta (www.kyytikirjastot.fi) internetistä asiasanoina, yksi asiasana kerrallaan, esim. keijut, peikot, saagat, kansankertomukset, Islanti.
Kouvolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kokoelmassa on mm. Tytti Träffin suomeksi toimittama KEIJUJA: ANTOLOGIA RUNOA JA PROOSAA. Kouvolan pääkirjaston aikuistenosaston fantasiakirjallisuuden kokoelmassa on niin ikään teoksia seuraavilta kirjailijoilta:
Didier CAUWELAERT
Eoin COLFER
Jean RABE
Terry PRATCHETT
R.A. SALVATORE
Erinomainen lähdeteos islantilaiseen kirjallisuuteen on vuonna 2001 ilmestynyt Seija Holopaisen ja Päivi Kumpulaisen toimittama...
Uusimmassa Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus 2005-2007 -kirjassa kirjastonhoitajan peruspalkka ilman mitään lisiä on kalleusluokassa I: 1722,67 euroa ja kalleusluokassa II: 1692,80 euroa.
Eläinmuseon konservointiosastolta annettiin seuraavanlaiset ohjeet:
1.Luut pitää ensin keittää lievällä lämmöllä
2.Pestään luut lievässä saippuavedessä
3.Kylmään veteen lisätään vetyperoksidia 5% laimennuksena.
Liemeen upotetaan luut yön ajaksi
4.Jos luut vielä kellertävät, liemen voi lämmittää, mutta sitä ei saa lämmittää kiehuvaksi
5.Lopuksi luut huuhdellaan ja kuivataan
Valkaisukäsittelyn seurauksena hampaat voivat haljeta. Tämän estämiseksi ne olisi irroitettava ja parafinoitava, mutta tämä jatkokäsittely on paras jättää asiantuntijan huoleksi. Eläinmuseon konservointiosastolta voi kysyä lisää ohjeita. Ohjeita löytyy myös Heikki Kangasperkon kirjasta "Eläinten täyttäminen".
Runo on nimeltään Vuosileikki ja sen on kirjoittanut Alpo Noponen. Runo on ilmestynyt Valistuksen lukukirjassa 1906. Runo sisältyy kokoelmaan Runo on vapaa (Otava, 1996). Kirja on lainattavissa Keravan kaupunginkirjastosta.
Kirjojen saatavuuden Suomen kirjastoista voi tarkistaa Frank-monihausta, osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi/ .
Monihausta tehdyn haun perusteella kirjastoista ei löydy Honda Accord-merkkisen auton korjausopasta mainitulle vuosimallijaksolle. Löytyy kyllä Honda Accord/Prelude vuosimallien 1984-95 englanninkielinen korjausopas.
Haun voi tehdä itse seuraavasti: klikkaa Frank-monihaun aloitussivulta kohtaa Maakuntakirjastot. Valitse seuraavasta näytöstä pudotusvalikon alapuolella olevasta ruudusta oletukseksi 'kaikki'. Käytä hakutapana asiasanahakua, ja kirjoita ruutuun hakusanaksi Honda Accord. Haun tulokseksi saat luettelon Honda Accord-merkkiä käsittelevästä kirjallisuudesta sekä sen saatavuustiedot.
Aineisto hankitaan muualta kuin...
Kun etsitään lukuvinkkejä 70-vuotiaalle mieshenkilölle, on Väinö Linna hyvä aloitus, koska päästään heti laadukkaan kirjallisuuden pariin. Jos Kalle Päätalo herättää lukijan kiinnostuksen, riittää hänen teoksiaan kirjaston hyllyissä moneen lainauskertaan. Päätalon Iijoki-sarja kertoo maaseudun elämästä. Jos pitää eräkirjoista, on esim. seuraavilta kirjailijoilta paljon kirjoja: Veikko Haakana, A. E. Järvinen ja Leevi Karsikas. Jos taas sotakirjat miellyttävät: Esa Anttala ja Reino Lehväslaiho ovat kirjoittaneet paljon kirjoja. Maaseutua ovat kuvanneet mm. Veikko Huovinen, Simo Hämäläinen, Arto Paasilinna, Mauri Paasilinna, Harri Tapper ja Heikki Turunen. Kirjaston tietokantaan voi myös itse tehdä haun ja kirjoittaa Asiasana-laatikkoon...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kaukolainauskäytännöstä on tietoa internet-sivulla www.lib.hel.fi. Sivun oikeassa yläkulmassa on otsake Hakemisto, jota klikkaamalla avautuu aakkosellinen hakusana-hakemisto. K-kirjaimen alta löytyy hakusana Kaukopalvelu. Täällä on kerrottu kaukolainauksen yleiset periaatteet ja maksut. Kaukolainaksi tilataan vain sellaista aineistoa jota ei ole ollenkaan pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa. Sivulla on myös kaukopalvelulomake asiakkaille. Lomakkeen voi siis täyttää suoraan verkossa, kaukolainapyynnön jättäminen ei välttämättä edellytä käyntiä kirjastossa.
Peräkärryjä myyviä liikkeitä löytyy kyllä paljonkin, mutta se, ostaako liike peräkärryn yksityiseltä myyjältä, ei näytä nettisivuilta usein löytyvän. Ehkä kannattasi yrittää myydä nettikaupan kautta, esim. näiden:
http://www.tori.fi/
http://www.huuto.net/fi/
Muistat aivan oikein, Pääkirjaston Uutistorilla on mahdollisuus liittää yhteen mikrofilmilukulaitteeseen kannettava tietokone, jonka avulla mikrofilmeiltä voi skannata. Tietokoneelta voi tulostaa ja siitä löytyy usb-paikat esim. muistitikkua varten.
Pääkirjaston mikrofilmit sijaitsevat varastossa, josta niitä saa tilattua käyttöön seuraavaksi arkipäiväksi. Lista mikrofilmatuista sanomalehdistä löytyy Turun kaupunginkirjaston kotisivuilta: http://www05.turku.fi/kirjasto/linkit/lehtiluettelo/mikrofilmatut_lehde…
Mikrofilmilukulaitteelle kannattaa varata etukäteen aika Uutistorilta, puh. 02-2620621. Samasta numerosta voit tehdä tilauksen mikrofilmeistä. Uutistorin virkailijat neuvovat laitteiden käytössä.
Eino Leinon hieno runo "Virta venhettä vie" on vuodelta 1901 ja se on ilmestynyt alunperin kokoelmassa nimeltä Pyhä kevät. Eino Leinon Helkavirsiä ilmestyi vuonna 1903.
Rousu-nimi on ilmeisesti lähtöisin paikannimestä. Rousu esiintyy mm. paikannimissä Rousunvaara, Rousunpuljut ja Rousulansuvanto. Nimi tunnetaan myös talonnimenä. Sanan on arveltu liittyvän ruotsinlapin sanaan roahtju, joka tarkoittaa kuoppaista, haljennutta lohkareista maastoa. Toisaalta paikoin rousu tarkoittaa myös voimakasta, kapeaa koskea. (Lähde: Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet, 2000)
Christian Gröönroos on kirjoittanut ainakin seuraavat teokset:
Hyvään palveluun. 1987, Miten palveluja markkinoidaan. 4.p. 1987, Nyt kilpaillaan palveluilla. 4.uud.p. WS 1998, Palvelujen markkinointi. 1981, Strategic management and marketing. 1982, Tehosta yrityskuvaasi. Kiinteistöalan koulutussäätiö 1996 ja yhdessä Pirjo Ståhlen kanssa teoksen Knowledge management. WS 1999.
Elisa Juholin on puolestaan kirjoittanut teoksen Sisäinen viestintä. Infoviestintä 1999
Internetistä löytyy aiheesta ainakin seuraavaa:
osoitteessa http://staff.oamk.fi/~pesillan/tiedottaminen.html on Pertti Sillanpään lyhyt alustus, sen lopussa on lähdeluettelo.
Hakupalveluista http://www.evreka.fi ja http://www.google.com/ ja http://query.kolumbus.fi/ kannattaa myös...
Tietoa näyttää olevan paljonkin päiväkotien, mutta vain vähän päivä- ja iltapäiväkerhojen uskontokasvatuksesta ja siihen liittyvistä näkemyksistä. Tässä kuitenkin joitakin tietokannoista löytyneitä julkaisuja. Mukana on hieman vanhempaakin, koska uutta oli niin vähän.
Korkeakoulukirjastojen LINDA -tietokannasta ja FENNICA -tietokannasta http://fennicaw.lib.helsinki.fi/ löytyy hakusanoilla uskontokasvatus päiväkerho* iltapäiväkerho* mm.
Päiväkerhon perhetyö / toim. Anja Porio ; julk. Suomen pyhäkouluyhdistys. Lasten keskus, 1987.
Vuorinen, Maija: Virren asema lasten ja varhaisnuorten uskontokasvatuksessa : tutkimus virren asemasta Tuusulan seurakunnan päiväkerhoissa ja pyhäkouluissa sekä kunnan päiväkodeissa ja ala-asteen kouluissa 1987-...
Ahvenanmaan taiteen historiasta ja kulttuurista löytyy niukahkosti tietoa, mutta kenties näistä kirjoista on apua:
- Mattsson-Eklund, Benita: Alla tiders Åland
- The book of Åland
- Remmer, Christina: Krönika kring ett badhus
- Jaatinen, Stig: Ålands kulturlandskap - 1700-talet
- Ekström, Kjell: Blått avlägset nära
- Skogsjö, Håkan: Sevärt på Åland
- Lönnqvist, Bo: Suomenruotsalaiset--kansatieteellinen tutkielma kieliryhmästä
Kirjojen saatavuustiedot voit etsiä pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi .
Näistä linkeistä löydät myös hiukkasen lisätietoa:
http://home.aland.net/historia/
http://www.aland.fi/virtual/
http://www.kultur.aland.fi/
http://www.goaland.net/index.asp?lang=fi
http://www.mhbibl.aland....
Piraattituotteiden tuonti yksityiseen omaan käyttöön on vielä sallittua, mutta 19.3.2004 on annettu Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta (HE 28/2004). Esityksen mukaan laittomasti valmistettujen teos- ja muiden aineistokappaleiden maahantuonti yksityiseen tai muuhun tarkoitukseen ehdotetaan rangaistavaksi tekijänoikeusrikkomuksena. Finlex-tietokannasta voi hakea pitkähkön esityksen koko tekstin http://www.finlex.fi/esitykset/index.html esim. hallituksen esityksen numerolla: 28/2004
Ohessa asiaan liittyvä uutinen: http://www.webbi.net/index.php?i=172&k=5&l=1
Kouluneuvostot toimivat kouluissa jo ennen peruskoulujärjestelmään siirtymistä vuodesta 1972 aina vuoteen 1985 (ks. Laki oppikoulun kouluneuvostosta 829/71). Kesällä 1984 uuden lukiolain myötä poistuivat 1970-luvulla syntyneet kouluneuvostot.
Oppilasneuvostoista ei ole lakiteksteissä mainintaa. Ne kuuluvat useiden koulujen nykypäivään ja vastaavat esim. oppilaskuntaa, joka voidaan perustaa perusopetusta antaviin kouluihin ja joka on keskiasteen oppilaitoksissa. Oppilaskunnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa ja koulutyötä. Oppilaskunta käyttää opiskelijoiden puhevaltaa opintoihin ja muihin opiskelijoiden asemaan olennaisesti vaikuttavia päätöksiä tehtäessä. (Lukiolaki 629/1998 sekä Laki perusopetuslain muuttamisesta 628/...
Lasten- ja nuortenkirjoista löytyy lukuisia käännöksiä sekä suomesta ruotsiksi että ruotsista suomeksi. Ensimmäisenä tulevat tietysti mieleen Astrid Lindgrenin kirjat, joista suurin osa on suomennettu. Tove Janssonin Muumikirjoja löytyy molemmilla kielillä. Kahdeksanvuotiaalle suositeltavat riippuvat tietysti lapsen kehitystasosta sekä tietysti hänen kiinnostuksensa kohteista ja suomen kielen taidostaan.
Esimerkiksi näitä voisi ajatella:
Parvela, Timo: Ella ja kiristäjä (Ella och utpressaren)
Nopola: Heinähattu ja Vilttitossu (Halmhatten och Filttofflan)
Nopola: Risto Räppääjä (Risto Rappare)
Hallberg, Lin: Sigge-sarja (Sinttu)
Widmark,Martin: LasseMajas detektivbyrå (Lasse-Maijan etsivätoimisto)
Myös Sven Nordqvistin Pettson-kirjat (Viiru...
Herrasväen asuinpaikat -verkkosivusto http://kirjasto.mikkeli.fi/etela-savon-kartanot/ kertoo, että kartanoasutus syntyi kun piru kantoi uusia tulokkaita, ruotsalaisia, kuormavitassa selässään. Kuormavita hajosi Penkkimäenrinteeseen ja ruotsalaiset levisivät Joroisten pitäjään.
Kartanot ovat syntyneet Suomessa 1600-luvulla. Kruunu luovutti rahapulassa läänityksiä ja lahjoituksia aatelisille sotilas- tai siviilivirkamiehille. He saivat alueeseensa veronkanto-oikeuden ja heidän asuinkartanoaan kutsuttiin säteriksi.
1600-luvun lopussa luotiin rustholli- eli ratsutilalaitos, jossa tiettyjen talonpoikaistalojen oikeudeksi ja velvollisuudeksi annettiin ratsukon varustaminen Ruotsi-Suomen armeijaan. Ratsukkoa vastaan he saivat verohelpotuksia....
