Emme ikävä kyllä löydä kysymykseesi mitään kirjallista vastausta eikä sanontakaan ollut tuttu, mutta syynä lienee myös että suomessa tämän tyyppisistä muodostelmista käytetään useita eri nimiä ja nimityksiä.
esimerkiksi kirjassa Kesäläinen, Tuomo, & Kejonen, Aimo (2015). Suomen rotkot. [Helsinki] : Salakirjat.ISBN 978-952-5774-62-7 sivulla 22 kerrotaan että "rotkojen nimet kertovat paljon niiden ulkonäöstä, ominaisuuksista ja historiasta. Rotko, kuru, kanjoni, kortsi, raviini, portti, kirkko, louhi, halsi, halssi, ..., rako, hauta, kuoppa, sola,...ölkky, äytsi, kolu, lovi, uuroo..."
Suomen ympäristöhallinnon verkkosivuilla kallioiden luontotyyppiyhdistelmiksi https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Luontotyypit/...
Helmet-palvelusivustolta välilehdeltä Kirjastot ja palvelut löydät pudotusvalikosta kohdan Palautusluukku. Siitä näet kaikki ne Helmet-kirjastot, joissa on palautusluukku.
Kunkin kirjaston omalta sivulta löytyy myös tieto siitä, onko kyseisessä kirjastossa palautusluukku.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Cambridge dictionaryn mukaan Sick ja ill ovat molemmat adjektiiveja, jotka tarkoittavat, että henkilön terveydentila ei ole hyvä. Molempia voidaan käyttää sellaisten verbien jälkeen kuin be, become, seem tai feel. Ill-adjektiivia ei kuitenkaan yleensä käytetä ennen substantiivia, vertaa esim. a sick child vs. an ill child. (jälkimmäistä ei käytetä)
Brittienglannissa "to be sick" tarkoittaa "antaa ylen", esim. He was sick on the sofa. Amerikanenglannissa se tarkoittaa yleistä huonovointisuutta.
https://dictionary.cambridge.org/grammar/british-grammar/ill-or-sick
Pitkään seisova vesi, joka altistuu bakteereille, voi hyvinkin olla terveydelle vaarallista. Seisovassa vedessä viihtyy erityisesti legionellabakteeri, mutta sen lisääntymisestä varoitellaan pääasiassa putkistoissa seisovan veden yhteydessä silloin, kun putkia ollaan viikkoja tai kuukausiakin käyttämättä. Puhtaassa huoneilmassa ja puhtaassa astiassa säilytetty tuore hanavesi kerää bakteereja myös, mutta hitaammin kuin putkistossa, jota ei samalla tavalla desinfioida.
Huoneenlämmössä joitakin tunteja seisova vesi tuskin ehtii kerätä vaarallista määrää bakteereja, ja keittäessä suuri osa niistä kuolee joka tapauksessa. Vuonna 2016 Vesi-instituutti Wanderin johtaja sanoi, että akuuttia vaaraa tuskin on, mutta "itse en...
Kyseisen kappaleen esittää: The Real Tuesday Weld, kappale löytyy heidän
The Real Tuesday Weld I. Lucifer albumiltaan, joka julkaistiin 3.5.2004.
Kyseinen kappale on nimeltään: Bathtime in Clerkenwell.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kotisivuilla on pääsy FILIn ylläpitämään käännöstietokantaan. Siitä on löydettävissä käännökset suomesta muille kielille vuodesta 1853 alkaen. Italian kielestä löytyi 157 tietuetta.
http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Hei!
Kuopion kaupunginkirjastosta löytyy cd-rom-muodossa vain yksi lainattava järvikartta: Savonlinna-Kuopio, 2006.
Paperimuodossa löytyy sisävesikarttoja pääkirjaston lehtisalissa, mutta ne eivät ole lainattavissa. Löydät ne Verkkokirjasto Sallin kautta kun Tarkennettulla haulla valitset Aineistolaji-kenttään "kirjat ja kartat" ja Hakusanat-kenttään esim. merikartta.
Muiden suomalaisten maakuntakirjastojen cd-rom-muodossa olevia sisävesikarttoja voit selata Frank-monihaun kautta: http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py/index
Valitse Maakuntakirjastot, sieltä Kaikki (kirjastot), Materiaalityypiksi cd-rom ja Asiasanakenttään kirjoita vaikkapa veneily tai merikartta.
Kaukolainatilauksesi voit lähettää kirjastomme kotisivun kautta:...
Projektihallinan käsikirjaa löytyy vuosien 1999,2002,2004,2008 ja 2009 painoksina. Viimeisiimmästä vuoden 2009 painoksesta on varauksia, joten se ei nyt ole saatavana mistään pääkaupunkiseudun kirjastoista. Vanhempien painoksien saatavuustiedot löytyvät osoitteeesa:http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Martin Stenbergin kirjan Tieto: tietojohtamisen arkkitehtuuri )Otava 2006) saatavuustiedot löytyvät samasta osoitteesta. Sitä löytyy lainattavana tällä hetkellä esim. Rikhardinkadun ja Pasilan kirjastoissa. Varaukset kirjoista voi tehdä www.helmet.fi sivuston kautta tai soittamalla kirjastoon.
Air Francen Concorde kävi Ivalossa kaksi kertaa vuosina 1997 ja 1998 sekä Rovaniemellä vuosina 1999-2000. British Airwaysin Concorde kävi Rovaniemellä vuosina 1984-1999. Tarkemmat lukumäärät ja ajankohdat löytyvät Hakulisen, Komppulan ja Saraniemen tutkimuksesta vuodelta 2007: Lapin joulumatkailutuotteen elinkaari Concorde-lennoista laajamittaiseen joulumatkailuun. Tutkimus on luettavissa verkossa osoitteessa http://www.mek.fi/w5/mekfi/index.nsf/730493a8cd104eacc22570ac00411b4b/1…
Opetus- ja kulttuuriministeriön laatimassa sivustossa Opintoluotsi on tietoa kirjastoalan koulutuksista: http://www.opintoluotsi.fi/fi-FI/koulutusalat_ja_ammatit/yhteiskuntatie… , jossa Tieto- ja kirjastopalvelu on Liiketalouden perustutkinnon alla. Opiskelemaan haetaan yhteishaulla, tänä keväänä hakuaika on 27.2.–16.3.2012. Merkonomin tutkinnolla valmistutaan tällä koulutusohjelmalla kirjastovirkailijaksi.
Koulutusnetistä, jonka linkki on myös Opintoluotsin sivulla, löytyvät liiketalouden perustutkinnon alta ne oppilaitokset, joissa tänä vuonna alkaa tieto- ja kirjastopalvelualan opetus: http://www.koulutusnetti.fi/ , mm. Haapaveden Opistossa ja Koulutuskeskus Salpauksesa Lahdessa.
"Kerta" ilmaisee toistuvuutta tai toistumattomuutta asiayhteydestä riippuen. Jokin asia voi tapahtua kerran tai monta kertaa, siis toistua, kertautua, kertaantua.
Adjektiivi "ainutkertainen" ilmaisee toistumatonta, yhden ainoan kerran tapahtuvaa. Yhdyssanan alkuosana "kerta-" ilmaisee toistumattomuutta: kertakäyttöinen, kertakuulemalta.
Yhdyssanan loppuosana se myös ilmaisee toistuvuutta paitsi sanassa "toistokerta" myös esimerkiksi "kuuntelukerta" tai "esityskerta".
Lähde: MOT Kielitoimiston sanakirja. http://mot.kielikone.fi/fi
Kirjastosta löydätte varmasti poikanne kanssa monia klassikoita ja uudempiakin seikkailukirjoja, joissa on klassikkoainesta.
Tässä muutama ehdotus:
Vanhempia klassikoita : Cooper, Nahkasukka - sarjat,
Swift, Gulliverin retket,
Kipling, Viidakkokirja,
Lagerlöf, Peukaloisen retket villihanhien maassa.
Fantasiankirjallisuus:
Ende, Momo, Tarina vailla loppua,
Tolkien,Taru sormusten herrasta,
Lewis, Narnia-sarja,
Norton, Keksijät-sarja.
Suomalaisia lastenkirjoja:
Aapeli, Koko kaupungin Vinski,
Riikkilä, Pertsa ja Kilu -sarja.
Runo kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti:
Sinun silmistäsi on pitkä matka minun silmiini.
Kävellä ohuella narulla,
korkealla,
ilman suojaverkkoa.
Se sisältyy Tabermannin kokoelmaan "Aivan kuin joku itkisi" (ilm. v. 1973) ja myös teokseen "Kukkiva kivi. Valitut runot 1970-1977." (1978).
Kirjastojen tietokannoista löytyi yksi julkaisu, jossa käsitellään ajo-opetusta venäjän kielellä. Julkaisun tiedot:
NIMEKE: Jezdite pravilno na dorogah Finljandii
Julkaisija: Liikenneministeriö
JULKAISTU: Helsinki : Ministerstvo transporta i svjazi Finljandii,
Sluzba informatsii, 1994
ULKOASU: 40, <3> s. : kuv. ; 22 cm
ALKUTEOS: Maantiellä maan tavalla
LISÄPAINOS: 1996
Kirjaa on hankittu Oulun, Tampereen, Helsingin ja Turun kaupunginkirjasto-maakuntakirjastoihin. Kirjan saatavuuden voi tarkistaa Maakuntakirjastojen kokoelmatietokannoista http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=1247
"Yön halki kiitää ratsuparvi kasakoiden" -säkeellä alkavan sanoituksen on tehnyt Kauko Käyhkö salanimellä K. Kirsi. Sen on levyttänyt Kipparikvartetti nimellä "Kasakkapatrulli" ja Frederik nimellä "Kasakkapartio". Vaikka monissa julkaisuissa laulua sanotaan venäläiseksi kansanlauluksi, Yleisradion Fono-tietokannan mukaan laulun on säveltänyt Lev Knipper. Laulun alkuperäinen nimi on Kansalliskirjaston tietokannan mukaan "Poljuško, pole" ja Fono-tietokannan mukaan "Poljushko-pole", mutta laulun alkuperäinen nimi saatetaan translitteroida monella muullakin tavalla, esim. "Poljushko polje" tai "Poljushka polje".
Kauko Käyhkön sanoitus sisältyy seuraaviin julkaisuihin (sanoituksissa on pieniä eroja):...
Mikkelin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy kirja: Mikkelin Puhelinyhdistys 1888-1988. Sen mukaan Mikkelin Telefooniyhdistys perustettiin 17.2.1888, ja perustajajäseniä oli 26. Kirjasta löytyy listaus: Puhelimenhaltijat vuodelta 1889 julkaistun puhelinluettelon mukaan. Siinä puhelinnumero 2 on ollut nimellä Oluttehdas, C. Petroff.
Numero 357:n käyttöönottoaika jää vuosien 1910 ja 1915 välille. Kirjassa on maininta, että vuonna 1910 puhelimia oli 322 kappaletta ja että vuonna 1915 oli ollut 365 vuosimaksun maksanutta jäsentä.
Kirjastossamme ei ole vanhoja puhelinluetteloita, joista voisi seurata, miten pitkään näitä pieniä puhelinnumeroita käytettiin. Tätä puolta voi tiedustella puhelinyhtiöltä. Mikkelin Puhelin oyj:n kotisivuilta http...
Seuraavissa kirjoissa on kerrottu siiderin valmistuksesta ja historiasta:
Kuokkanen, Juha
Olutta ja vähän siideriä. 2001.
Kemppainen, Jouni K.
Puolikuiva siiderikirja. 1999.
Hannuksela, Mari
Kotimaisen omenan pienimuotoinen jatkojalostaminen mehuksi ja siideriksi. 1996.
Opinnäyte: Pro gradu -työ : Helsingin yliopisto, elintarviketeknologian laitos
Fermented beverage production / edited by A. G. H. Lea and J. R. Piggott
London : Blackie Academic & Professional, 1995
Seuraava kirja tuli myös esiin haussa, on vanha, eikä viitteessä ollut asiasanoja, mutta saattaa sisältää sopivaa tietoa:
Warcollier, Georges
The principles and practice of cider-making / by Vernon L. S. Charley, assisted by Pamela M. Mumford. A translation of the 3rd and...
Nuotissa Ryssland sjunger on laulu Sports-marsch (= Sportsmarsch), jonka on säveltänyt I. Dunajevski. Nuotissa on kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit, venäjänkieliset sanat (kyrillisin kirjaimin) ovat erillisessä liitteessä. Nuotissa mainitaan, että laulu on elokuvasta "Bratar". Nuotti on lainattavissa Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolla. Sen voi tilata kaukolainaksi. Kaukolainatilauksen voit tehdä lähimmästä kirjastostasi.
Yleisradion tietokannan mukaan laulun venäjänkielinen nimi on Sportivnyi marsh.
