Hei,
Ramppi tarkoittaa näyttämön etureunaa eli parrasta. Ramppikuumeeksi esiintymisjännitystä sanotaan todennäköisesti, koska oireet voivat muistuttaa kuumetta, kuten sykkeen kiihtyminen, hikoilu, huimaus sekä vapina, myös mm. kuumat aallot kehossa sekä kasvojen kuumotus.
Sana lienee käännöslaina ruotsin sanasta "rampfeber", vaikka nykyään yleisempi lienee scenskräck (vrt. eng. stage fright).
HelMet-kirjastojen tämänhetkisten käyttösääntöjen ( http://www.helmet.fi/screens/saannot_fin.html ) mukaan lainojen uusiminen onnistuu, mikäli lainat eivät ole myöhässä 28 vuorokautta tai enemmän, niistä ei ole varauksia ja asiakkaan kortilla ei ole maksamattomia maksuja 3 euroa tai enemmän.
Kirjastoista löytyy jonkin verran 1970-luvun Helsinkiä käsitteleviä kuvateoksia. Esimerkiksi Seppo Saveksen vuonna 1974 julkaistussa ajankuvassa Helsinki tässä ja nyt on hienoja väri- ja mustavalkokuvia ihmisten arjesta, työstä ja vapaa-ajasta sekä upeita kaupunkinäkymiä. Ympyrätalokin esiintyy yhdessä kuvassa - se valmistui jo edellisen vuosikymmenen puolella. Internetistä löytyy aiheesta lisää tietoa: esimerkiksi osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Ympyr%C3%A4talo . Volker von Boninin Helsinki elää –teoksesta, joka on julkaistu vuonna 1971, välittyy ajankuva ehkä vielä paremmin, koska siinä on enemmän kuvia ihmisistä ja heidän elämästään.
Vesa Mäkisen toimittama teos Helsinki ympäristöineen ilmestyi vuonna 1975. Siinä on suurten...
Japanin ja kiinan kielen merkeistä on kysytty usein ennenkin. Aiemmat vastaukset löydät palvelun arkistosta kirjoittamalla Etsi arkistosta -ruutuun japanin kieli tai kiinan kieli:
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Japanin kielen kirjoitusmerkeistä löytyy tietoa esim. näiltä sivuilta:
http://koti.mbnet.fi/wiolet/japani/hiragana.htm
http://www.kids-japan.com/kata-chart.htm
Kiinan kielestä esim. täältä:
http://www.kids-japan.com/kata-chart.htm
Kirjastoissa japanin kielen oppi- ja sanakirjat ovat luokassa 89.95 ja kiinana kielen luokassa 89.943.
Turun kaupungin pääkirjaston http://www.turku.fi/kirjasto kokoelmista löytyy aiheeseen liittyen teos Ruovesi ennen ja nyt (1992). Teoksessa on oma lukunsa Kautun ja Ruhalan kylistä. Lisäksi kokoelmiin kuuluu Ruoveteen liittyen kirjasarjan Vanhan Ruoveden historia osat 3,6,1: Ähtärin historia 1865-1918; 3,6,2: Ähtärin historia 1918-1980; 3,5,1: Kurun historia 1867-1918; 3,4,1: Vilppulan ja Pohjaslahden historia 1866-1918; 3,4,2: Vilppulan ja Pohjaslahden historia 1918-1980; 3:1: Virrat 1860-luvulta 1970-luvulle; 3:2: Multian historia 1866-1975; 3:3,1: Keuruun ja Pihlaveden historia 1860-1917 sekä 2:1: Kuru, Pohjaslahti, Ruovesi, Vilppula ja Virrat isostavihasta 1860-luvulle. Kyseinen sarja kuuluu varastokokoelmiin, mutta on sieltä...
Anni Swanin saduista on tehty väitöskirja: Kivilaakso, Sirpa: Lumometsän syli, 2008. Elämäkerta hänestä on vuodelta 1958, Lehtonen, Maija: Anni Swan.
Lyhyesti Anni Swanista on esim. seuraavissa.
- Kotimaisia nuortenklassikoita 1
- Herajärvi, Sinikka: Kotimaisia kirjailijoita kolmelta vuosisadalta
- Lastenkirja aikansa kuvastimena
Teoksessa Katsomuksen ihanuus : kirjoituksia vuosisadanvaihteen taiteista on Maija Lehtosen artikkeli Anni Swan - symbolisti (s. 27-40).
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat linkkikokoelmasta http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=5d5c9e58-2a28-488f-a174… löytyi linkki Lappeenrannan kirjaston sivulle http://www.lappeenranta.fi/?deptid=13020 .
Artikkelitietokanta Aleksista löytyi myös useita Anni...
Turun kaupunginkirjastossa ei toistaiseksi ole tällaista digitointipalvelua tarjolla.
Suomessa on useita digitointipalveluihin erikoistuneita kaupallisia toimijoita, joiden avulla kaitafilmien digitointi onnistuu. Kannattaa googlata esim. 'kaitafilmi digitointi' ja verrata liikkeiden palveluita ja hintoja.
Yleistä sosiaalista mediaa koskevaa yleisten kirjastojen tilastoa ei löytynyt. Opetusministeriön Suomen yleisten kirjastojen tilastot http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/tilastohaku.aspx
sisältävät vain asiakkaiden verkkokäynnit (Asiakkaat -> Verkkokäynnit). Vuonna 2010 esim. Turun kaupunginkirjasto lisää Opetusministeriölle meneviin verkkokäynnit -tilastoihin ensimmäistä kertaa myös sosiaalista mediaa koskevat tiedot. Mutta vielä näitä lukuja ei siis erotella, vaan ne sisältyvät valtakunnalliseen Verkkokäynnit -tilastoon. Sosiaalinen media on vielä uutta yleisissä kirjastoissa, ehkä tätäkin palvelua myöhemmin tilastoidaan kattavasti.
Tilastokeskus tilastoi sosiaalisen median käyttöä yleisesti (Sosiaalinen media: verkkomedian ja...
Kyseessä voisi olla Helsingin sanomien klassikkoautomaatti, http://www2.hs.fi/klik/klassikkoautomaatti/klassikkoautomaatti.html . Siellä on juuri tämän tyyppinen palvelu. Lisäksi kaunokirjallisuuden lukemista voi etsiä Kirjastot.fi:n Kirjasammosta, http://www.kirjasampo.fi . Molemmista löytyy kätevästi ideoita kesälukemistoksi!
Lainatuimmat kirjat hiukan vaihtelevat kirjastoittain, mutta aika hyvän kuvan saa Kirjakauppaliiton internetsivuilta, joilta löydät "Mitä Suomi lukee"-listat osoitteesta: http://www.booknet.cultnet.fi/puntari/suomi/index.htm Viimeisin lista, jossa on mukana kaunokirjallisuus ja nuortenkirjallisuus, on viikolta 48/1999.
Kirjastojen listat tietysti hiukan poikkeavat edellä mainitusta, koska meillä kiertävät myös vanhata kestosuosikit (esim. nuortenkirjoista sarja "Sweet Valley High" on tällä hetkellä megasuosittu).
Toinen kysymyksesi koski Anne Frankista kertovaa "Nuoren tytön päiväkirjaa". Kirjasta on säännöllisin väliajoin ilmestynyt uusintapainoksia. Viimeisin on vuodelta 1999 kovakantisena julkaistu 17.painos (Tammen kustantama) ja tänä...
Mikähän nukkekotikirja mahtaa olla kyseessä?
Plussa-tietokannasta löytyi kaksi nukkekoti/nukkekotikirja nimistä teosta (jätin pois laskuista kaunokirjalliset teokset, kuten Ibsenin Nukkekoti-romaanin). Sijaintitiedot on mahdollista tarkistaa esim. lähimmässä pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastossa.
Löytämäni nukkekotikirjat olivat:
Meggendorfer, Lothar: Nukkekoti (Das Puppenhaus)--vanhanaikainen taitettava nukkekoti, Otava, Helsinki, 1979, ISBN 951-1-05244-6
Boulton, Vivienne: Nukkekotikirja (Doll's house decorator), WSOY, Porvoo, 1995 ISBN 951-0-20132-4 (Kirjan kannessa myös tekstit: Tee itse nukketalon nuket, huonekalut ja pikkutavarat)¨
Lisäksi Plussasta löytyi myös:
Nukkekodin niksikirja, tekijä Tuula Peltola, Tammi, Helsinki 1987, ISBN...
Lyseonmäen koulusta löytyi kokoelmistamme kaksi kirjaa, joissa kummassakin on lyhyehköjä mainintoja opettaja Rauha Kaukaisesta:
Heinolan koulu 150 vuotta : lukioon johtavaa koulutusta 1847-1997, 1997
Spes Heinolae: sata vuotta lukio-opetusta Heinolassa 1905-2005, 2005
Molemmat kirjat lainattavissa/kaukolainattavissa Heinolan kaupunginkirjastosta
Hei!
Näytelmäkirjailija Eugene Ionesco (Tuolit, Kalju laulajatar, Kuningas kuolee; myös romaani Erakko) on syntyjään romanialainen. Muita romanialaiskirjailijoita, joiden teoksia on suomennettu ovat Stancun lisäksi ainakin Virgil C. Gheorghiu (Mies matkusti yksin, Toinen mahdollisuus, 25.hetki), Herta Muller (Ihminen on iso fasaani, Sydäneläin, Matala maa), Fritz Pawelzik (Annoit minulle rummun, Syntynyt slummissa), Mihail Sadoveanu (Etsin miestäni, Mitrea cocor, Kukkasaari). Vielä muutamia kirjailijoita löytyy suomenkielisestä Wikipediasta, osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Romanialaiset_kirjailijat ja lyhyt artikkeli Romanian kirjallisuudesta on Turun Sanomissa, osoitteessa http://www.turunsanomat.fi/kulttuuri/?ts=1,3:1005:...
Käytettävissämme ei ole moottoripyöräkerhojen säännöstöjä, mutta vaikuttaisi siltä, että mitään tiettyä ajojärjestystä ei ole, vaan käytännöt vaihtelevat. Kesken ajon järjestystä ei vaihdeta, mutta jo ajojen tauoilla se voi vaihtua. Kerhojen "upseerit" road captain ja asekersantti ovat usein letkan kärjessä.
En onnistunut löytämään kysymäsi kappaleen nuotteja kirjastoista enkä netin nuottikaupoista. Verkossa on toki anime-musiikkia fanien omina transkriptioina, (mm. Scribd.com, Pianofiles.com), mutta tekijänoikeuskysymykset ovat ikävä kyllä näissä pienoinen ongelma.
YouTubessa on kaksiosainen kurssi jossa opetellaan soittamaan ko. kappaletta:
http://www.youtube.com/watch?v=rQsva7yD2f8
http://www.youtube.com/watch?v=YK9R3jd0xwg
Kappaleen säveltäjä on Shinji Kakijima. Se tunnetaan myös nimellä "Ame no Theme" ja se on alun perin japanilaisesta Gundam Seed -animaatiosarjasta.
Frank-monihaun (http://monihaku.kirjastot.fi/) avulla voit hakea aineistoa lähes kaikista Suomen avoimista kirjastoista.
Haku kirjan nimellä maakuntakirjastojen tietokannoista osoittaa, että teosta löytyy useiden yleisten kirjastojen kokoelmista. Lisäksi kirjaa löytyy myös yliopistojen ja korkeakoulujen kirjastoista.
Mikäli kirjaa ei löydy kotikuntasi kirjastosta, se voidaan kaukolainata muualta Suomesta. Ohjeita kaukolainojen tilaamiseen saat kirjaston kotisivuilta tai henkilökunnalta.
Etsimäsi kirja on varmaankin sveitsiläisen Kurt Heldin "Zora punatukka" ("Die Rote Zora"). Kirjan tapahtumat sijoittuvat 1930-luvulle pikkukaupunkiin Kroatian rannikolle ja päähenkilö on - kuten kirjan nimestäkin voi arvata - punatukkainen Zora-tyttö. Kirja ilmestyi suomeksi vuonna 1961 WSOY:n kustantamana.
Lähteet:
https://finna.fi
http://de.wikipedia.org/wiki/Die_Rote_Zora
Hel, Kurt: Zora punatukka. WSOY, 1962.
