Voisiko teos olla Ferenc Karinthyn "Epepe" (Librum, 1982; suom. Otto Aho). Teoksessa unkarilainen professori, joka on matkalla Suomeen kongressiin joutuukin maahan, jota ei tunne ja jonka kielestä ei ymmärrä mitään. Teos päättyy siihen, että päähenkilö lähtee seuraamaan pientä puroa ja uskoo näin pääsevänsä kotiin.
Manna-nimellä ei ole omaa nimipäivää. Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (1999) mukaan Manna on alkuaan miehennimien Immanuelin ja Maunon kutsumamuoto, mutta sitä on alettu antaa nimeksi ensisijaisesti tytöille.
Ehkä Mannat voisivat viettää nimipäiviään Amandan, Mandan ja Mantan nimipäivänä 26.10.
Runo "Paavon mietteet" löytyy sävellettynä nuoteista Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirja (toimittaneet J. N. Lahtinen ja Siiri Lampén, Valistus, 1927, s. 88-89) ja Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjan säestykset (Valistus, 1932, s. 93). Runon tekijäksi on merkitty K. Hämäläinen. Runo alkaa: "Tuhansia tähtösiä vilkkui talviyössä." Toinen säkeistö alkaa: "Paavo pieni vaarinensa metsätietä kulki." Ja runo päättyy aivan kuten äitinne muistaa: "Paavo vielä miehenäkin lempii tähtiöitä." Runon on säveltänyt J. N. Lahtinen.
Stakesin Päihdetilastollisen vuosikirjan 1999 mukaan alkoholin kulutus on kasvanut. Aikuisväestöstä lähes 90 prosenttia käyttää alkoholia. Suomessa juotiin vuonna 1998 noin 9 litraa alkoholia asukasta kohti. Alkoholin tilastoitu kulutus oli 7,1 litraa ja tilastoimatonta alkoholia juotiin vajaa 2 litraa asukasta kohti.
Lisätietoja aiheesta Stakesista kehittämispäällikkö Ritva Hein, puh. (09) 3967 2494 ja erikoissuunnittelija Ari Virtanen, puh. (09) 3967 2378.
Stakesin internet-osoite on http://www.stakes.fi/tiedote/vuosi99/123.htm
Erinomainen kirja on Marjut Hjeltin "Keijukaiset - totta ja tarua toisesta maailmasta". SKS, 1995. Hjelt on koonnut kirjaansa vanhoja tarinoita eri puolilta maailmaa ja sepittänyt itse lisää.
Suomalaisen kansanperinteen taruolentoja esittelee Elina Rannan teos "Haltijoitten mailla, maahisten majoissa - Maan, metsän ja vuoren väkeä, WSOY, 1996. Neil Philipin "Suuri myyttikirja", WSOY, 1996 kertoo myös useista taruhahmoista. Näiden kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Plussa-aineistotieto- kannasta http://www.libplussa.fi/ . Plussasta voit myös etsiä lisää aiheeseen liittyvää kirjallisuutta; valitse tarkennuttu haku ja seuraavaksi haku asiasanan mukaan, asiasanaksi voit kirjoittaa taruolennot, lisäksi voit kokeilla esim. seuraavia peikot,...
Tietoa löytyy esimerkiksi kirjoista Lindholm, Tuomo: Lahjaverokirja, 2000 ja Purhonen, Pertti: Lahja ja sen verotus, 2001. Ne löytyvät varmaan lähimmästä kirjastosta.
Pauli Kaikkosen teosten lisäksi Turun kaupunginkirjstosta ei löytynyt oppimateriaalitutkimuksesta muuta materiaalia.
Yliopisto- ja korkeakoulukirjastojen Linda-yhteistietokannasta löytyivät asiasanoilla oppimateriaali, oppikirjat ja kulttuuri
mm. Saila Karlsson: Kuvat kertovat kulttuurista: kuvituksen keinot ja kulttuuripiirteet saksan kielen oppikirjoissa (Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos, pro gradu 2003), Lassila, Pirjo: Maan- ja kulttuurintuntemus ala-asteen englannin kielen oppikirjoissa (Tampereen yliopisto, Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitos, pro gradu 1994) ja Kalle Karjala: Neulanreiästä panoramaksi: Ruotsin kulttuurikuvan ainekset eräissä keskikoulun ja B-ruotsin vuosina 1961-2002 painetuissa oppikirjoissa
(...
Kappaleen nimi on, niin kuin muistit, Talven touhut. Se on Aimo Mustosen säveltämä ja löytyy nuottijulkaisusta Laula leiki: lasten lauluja ja leikkejä (1972). Julkaisussa on tämän ja monien muiden laulujen sanat, melodia ja leikkiohjeita. Kirja on Siikajoenkin kirjaston kokoelmissa. Äänitettä ei kirjastoissa ole.
Kuunnelma M/S MALMI, VANHA HYVÄKUNTOINEN LAIVA vuodelta 1988 löytyy Lahden ja Oulun kaupunginkirjastosta. Sen voi kaukolainata Porin kaupunginkirjastoon. Kaukolainan hinta on neljä euroa.
Mahtaisiko kyseessä olla kansansävelmä Mamman poika se pulska ja nätti?
Laulu alkaa sanoilla:" Mamman poika se pulska ja nätti, poika se on niin pulska ja nätti, hei...
Laulun sävel ja sanat löytyvät Aapeli Vuoriston toimittamasta kirjasesta 104 kitaralaulua. Kirjan on kustantanut Musiikki Fazer vuonna 1952. Se on lainattavissa Helsingin kaupunginkirjastosta. Sijaintitiedot löytyvät aineistotietokannasta http://www.helmet.fi/
Kirjoita hakuruutuun sanat 104 kitaralaulua.
Etsit varmaan nimenomaan laulujen sanoja ja nuotteja? Kotkan kaupunginkirjastossa näyttää olevan ainakin pari kirjaa, joissa on jonkin verran Piae cantiones -ruotsinnoksia:
Cederlöf, Egil: ”En visa vill jag sjunga” (Fazer, 1978)
”Stora sångboken” (Svenska folkskolans vänner, 2001)
Muita kirjoja, joista Piae cantiones -lauluja löytää, ovat esimerkiksi seuraavat:
”En visa vill jag sjunga: 192 finländska visor och sånger” (Fazer, 1978)
”Julens önskesångbok” (Fazer Musik, 1993)
”Ljudande sträng: körsånger för sopran- och altröster” 1 (Fazer, 1980)
”Piae cantiones: gamla kyrko- och skolsånger” (Musik Fazer, 1972)
Edellä mainittuja on mahdollista saada Kotkaan kaukopalvelun kautta. Kotkan kaukolainauksesta löytyy lisää tietoa osoitteesta http://...
Oheiselta sivulta tilastosta "Kokoelmat, hankinnat ja poistot 2011" löytyy Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston kokoelmien määrä http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=6838&culture=fi-FI&conte… eli 653 281 nidettä vuonna 2011 (uusin tilasto tällä hetkellä).
Vuoden 2019 alusta tullut lainmuutos aiheutti sen, että ajokorttia ei tosiaan ole enää voinut käyttää samalla tavalla henkilöllisyystodistusena kuin aikaisemmin. Esimerkiksi pankkitunnuksia, passia tai henkilökorttia haettaessa ajokortti ei enää kelpaa henkilöllisyystodistukseksi, vaan siihen tarvitaan vahva ja luotettava ensitunnistautuminen.
Ajokortin ensisijainen tarkoitus on osoittaa, että kortin haltijalla on ajo-oikeus. Sitä ei ole suoranaisesti tarkoitettu alunperinkään henkilöllisyyden todistamiseen. Ajokortti ei myöskään kerro esimerkiksi henkilön kansalaisuutta, joka on oleellinen tieto esimerkiksi matkustettaessa. Lisäksi ajokortin voimassaoloaika on usein hyvin pitkä, jolloin kuvasta voi olla hyvin vaikea varmentaa...
Parin viimeisen vuoden aikana runoutta ovat julkaisseet ainakin seuraavat kustantajat:
Atrain&Nord
Avain
Aviador
Basam Books
Docendo
Enostone
Esterin Kirja
Faros
Gaudeamus
Gummerus
Into
Johnny Kniga
Kaarna Kustannus
Kirjapaja
Kirjokansi
Kita
Kosmos
Kulttuurivihkot
Kustannusliike Parkko
Kustannusliike Robustos
Käsite
Like
Lyhyttavara
Mansarda
ntamo
Nysalor-kustannus
Oppian
Otava
Palladium Kirjat
Poesia
Puru-kollektiivi
Päivä
Pääjalkainen
Reuna
Sammakko
Sanasato
Siltala
Tammi
Teos
Täysi Käsi
Warelia
WSOY
Väylä
Lisäksi runoutta julkaistaan paljon myös omakustanteina.
HelMet-kirjastojen tämänhetkisten käyttösääntöjen ( http://www.helmet.fi/screens/saannot_fin.html ) mukaan lainojen uusiminen onnistuu, mikäli lainat eivät ole myöhässä 28 vuorokautta tai enemmän, niistä ei ole varauksia ja asiakkaan kortilla ei ole maksamattomia maksuja 3 euroa tai enemmän.
Kirjastolehti on listannut vuosien ostetuimpia ja parhaat arvostelut saaneita kirjoja vuosien 1981-1983 ensimmäisissä numeroissaan. Lehteen tiedot on saatu suoraan kustantajilta. Lehtiä voi käydä lukemassa vaikkapa Jyväskylän kaupunginkirjaston lukusalissa kolmannessa kerroksessa.
Kirjakauppaliitosta
(http://www.kirjakauppaliitto.fi/?ID=71) kerrottiin, että kirjaa myydyimmistä kirjoista ei ole, mutta tilastoja on. Liiton sivujen kautta (Tilastotieoa) näkee luettelot vuosien 2001 - 2004 myydyimmistä kirjoista. Listat perustuvat Akateemisen kirjakaupan, Suomalaisen kirjakaupan ja Info-kirjakauppojen ilmoittamiin myyntilukuihin.
Näitä vuosia vanhemmat tilastot ovat Kirjakauppaliiton toimistossa Helsingissä. Valitettavasti liitto on lomalla...
Japanin ja kiinan kielen merkeistä on kysytty usein ennenkin. Aiemmat vastaukset löydät palvelun arkistosta kirjoittamalla Etsi arkistosta -ruutuun japanin kieli tai kiinan kieli:
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Japanin kielen kirjoitusmerkeistä löytyy tietoa esim. näiltä sivuilta:
http://koti.mbnet.fi/wiolet/japani/hiragana.htm
http://www.kids-japan.com/kata-chart.htm
Kiinan kielestä esim. täältä:
http://www.kids-japan.com/kata-chart.htm
Kirjastoissa japanin kielen oppi- ja sanakirjat ovat luokassa 89.95 ja kiinana kielen luokassa 89.943.
Turun kaupungin pääkirjaston http://www.turku.fi/kirjasto kokoelmista löytyy aiheeseen liittyen teos Ruovesi ennen ja nyt (1992). Teoksessa on oma lukunsa Kautun ja Ruhalan kylistä. Lisäksi kokoelmiin kuuluu Ruoveteen liittyen kirjasarjan Vanhan Ruoveden historia osat 3,6,1: Ähtärin historia 1865-1918; 3,6,2: Ähtärin historia 1918-1980; 3,5,1: Kurun historia 1867-1918; 3,4,1: Vilppulan ja Pohjaslahden historia 1866-1918; 3,4,2: Vilppulan ja Pohjaslahden historia 1918-1980; 3:1: Virrat 1860-luvulta 1970-luvulle; 3:2: Multian historia 1866-1975; 3:3,1: Keuruun ja Pihlaveden historia 1860-1917 sekä 2:1: Kuru, Pohjaslahti, Ruovesi, Vilppula ja Virrat isostavihasta 1860-luvulle. Kyseinen sarja kuuluu varastokokoelmiin, mutta on sieltä...
Joutsenon kirjaston kokoelmissa on tällainen kirja: Etzolg, VW Transporter & Caravelle 1990-1995: korjausopas. Tämän uudemmista malleista Joutsenosta ei korjausopasta löydy. Uudempien mallien opasta (Etzolg, Volkswagen Transporter & Caravelle 1990-2003 bensiini- ja dieselmallit: korjausopas, 2004) on kuitenkin monissa kirjastoissa eri puolilla Suomea. Voit saada kirjan kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.