Mauri Kunnas on tunnettu suomalainen lastenkirjailija, jonka suosituimpia kuvakirjoja ovat mm. Koiramäki-kirjat sekä Koirien Kalevala.
Kunnaksesta ja hänen tuotannostaan löydät tietoja mm. kirjoista :
- Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita, osa 3
- Kotimaisia lastenkirjankuvittajia
Internetistä löytyy myös paljon tietoa Mauri Kunnaksesta. Paras verkkolähde on Kunnaksen omat kotisivut (http://www.maurikunnas.net). Myös Otavan sivuilla on paljon tietoa kirjailijasta ja hänen teoksistaan (http://www.otava.fi).
Kysymys kuuluu lainkäytön ammattilaisten alueelle. Mikäli haluatte kuitenkin hoitaa asian ilman ko. ammattilaisia, Toenperän ja Juvan kirjastosta löytyy asiaan liittyviä teoksia mm:
1) Lindholm, Tuomo : Perintöverokirja. - 12. uud. p.. - Helsinki : Verotieto, 2012. - 151, [12] s. ; 21 cm. - (Avaintieto)
Selkänimeke: Perintöverokirja 2012
ISBN 978-952-5653-47-2 (nid.)
2) Koponen, Juha : Kuolinpesän osakkaan opas. - 9. uud. p.. - Helsinki : Verotieto, 2010 (Vantaa : Hansaprint Direct). - 245 s. : kuv. ; 21 cm. - (Avaintieto)
ISBN 978-952-5653-32-8 (nid.)
3) Asiakirjamalleja perinnönjakoon löytyy kirjasta
Asiakirjamallit / Petri Järvensivu, Jussi Kalliala, Pekka Kolppanen, Kalle Kyläkallio, Mari Lampenius, Heikki Uotila. - 9. uud. p.. -...
Arabianrannan vene ei vielä ole lainattavissa eikä varattavissakaan.
Kyselin veneestä Arabianrannan kirjastosta ja sieltä pyydettiin ottamaan yhteyttä huhtikuun ensimmäisellä viikolla. Kaupunginosayhdistyksestä kerrottiin, että vene tullee lainattavaksi vasta toukokuussa.
Joka tapauksessa veneen varaukset todennäköisesti tehdään samaan tapaan kuin viime kesänäkin eli puhelimitse tai sähköpostitse Arabianrannan kirjastoon tai käymällä paikan päällä kirjastossa.
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kapylan_kirjas…
http://artova.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Arabianrannan_kirjasto…
Arkkitehti Erik Johan (Jean) Wikistä (joskus tosiaan Wiik), 1804-79, ei tunnu kovin helposti löytyvän elämäkertatietoja yleisen kirjaston kokoelmista.
Lyhyesti hänen elämäkertatietonsa käydään läpi hakuteoksissa Arkkitehtuurin sanakirja, WSOY, 1999; Fokus Taide, osa 2; Otavan iso tietosanakirja, osa 9; Uppslagsverket Finland, osa 3. Teoksessa Okkonen, O. Suomen taiteen historia, 1955 Wik mainitaan, samoin Ars - Suomen taide, osat 2 ja 3 sisältävät tietoa hänestä.
Teoksesta Uudenmaan läänin kirkot, 1988 löytyy tietoja ja kuvia Wikin suunnittelemista kirkoista ja myöskin teoksessa Carl Ludvig Engel 1778-1840, Näyttely Helsingin Tuomiokirkon kryptassa, 1990 on mainintoja Wikin toiminnasta - valitettavasti teoksesta puuttuu henkilöhakemisto...
Boolen haku perustuu ns. Boolen logiikkaan, jonka kehitti englantilainen matemaatikko ja loogikko George Boole.
Boolen haussa käytettyjä operaattoreita ovat AND, OR ja NOT (suomeksi: JA, TAI, EI). Niiden avulla voi yhdistellä hakusanoja tai -termejä ja siten rajata hakutulosta. Lyhyt ja selkeä esitys operaattoreista on esimerkiksi teoksessa Tiedonhakijan teho-opas (toim. Risto Heikkinen et al.; ISBN 952-5159-64-7) tai Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kirjaston oppaassa: http://www.kyamk.fi/kirjasto/boole.htm .
Se, miten Boolen haku tehdään käytännössä, riippuu tietokannasta. Esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjaston Helka-oppaassa on ohjeita, miten Boolen operaattoreita käytetään yliopistokirjastojen VTLS-järjestelmässä: http://hul....
Varsin kattava venäjänkielinen artikkeli Viktoria Tokarevasta ja hänen tuotannostaan (vuoteen 1995 asti)on teoksessa Russkije pisateli, XX vek, bibliografitseski slovar v dvuh tsastjah, tsast 2, 1998. Teoksesta on lainakappale Itäkeskuksen kirjastossa ja käsikirjastokappale pääkirjastossa Pasilassa. Kirjailijan uudemmasta tuotannosta saat tarkempaa tietoa Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin kirjastosta, yhteystiedot sivulla www.rusin.fi. Siellä on käytössä esim. Venäjän laajin on-line yhteistietokanta Integrum. Sama tietokanta on käytettävissä myös Helsingin yliopiston Slaavilaisessa kirjastossa.
Kyseessä lienee viime syksynä lyöty kolikko, jonka aiheena on '60 vuotta Yhdistyneiden Kansakuntien perustamisesta ja Suomen YK-jäsenyys 50 vuotta'.
Lisätietoa kolikosta saa ainakin Euroopan keskuspankin suomenkieliseltä sivulta osoitteesta http://www.ecb.int/bc/coins/comm/html/comm_2005.fi.html
Sivulla on mm. kuva kolikosta, josta varmentunee se, että kyseessä on sama kolikko.
Luultavasti kolikko ei ole ainakaan vielä kovin arvokas, koska kolikkoa on lyöty kaksi miljoonaa kappaletta eli melko suuri määrä. Kolikon arvon voi kuitenkin varmistaa esimerkiksi keräilyrahoja välittävistä liikkeistä, joiden yhteystietoja löytyy mm. puhelinluetteloista tai niiden keltaisilta sivuilta.
Frank-monihaulla http://frank.kirjastot.fi/ parista kirjastosta (Lahti ja Hamina) löytyi videokasettina elokuva, joka on nimeltään Salaiset kansiot : patient X. Elokuvan on ohjannut Kim Manners ja se on valmistunut vuonna 1998. Elokuva sisältää jaksot Patient X ja The red and the black. Videota voi tilata kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Uusi X-files elokuva nimeltään x-files : Usko koetuksella on tulossa ensi-iltaan elokuvateattereihin Suomessa 1.8.2008.
Julkishallinnon tasoiksi käsitetään ylin hallinto (keskushallinto), valtion aluehallinto, paikallishallinto ja paikallinen aluehallinto. Ylin hallinto käsittää valtion keskushallinnon, johon kuuluvat karkeasti ottaen valtioneuvosto (ministeriöt), eduskunta ja presidentti (http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/tietopaketit/julkishallinnon_toiminta/).
Valtion aluehallinto on uudistunutta lääninhallintoa (Etelä-Suomen, Itä-Suomen, Lapin, Lounais-Suomen, Länsi- ja Sisä-Suomen, Pohjois-Suomen aluehallintovirastot, sekä Ahvenenmaan valtionvirasto), jossa "Aluehallintovirastot (AVI) ja elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) hoitavat 1.1.2010 alkaen alueilla tehtäviä, joita tähän asti ovat hoitaneet lääninhallitukset, TE-keskukset,...
Alla on aiheistasi muutamia kirjoja. Kaikki kirjat löytyvät Helmet-kirjastojen kokoelmista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
- Mare nostrum : länsimaisen kulttuurin juurilla / Jaakko Hämeen-Anttila (2012)
- Israelin ja Palestiinan konflikti / Pasi Päivinen (2004)
- Marhaba. 2001 / [julkaisija: Suomalais-arabialainen yhdistys ry] ; [toimituskunta: Faruk Abu-Chacra, Marjatta Hattab, Aarne Toivanen] : vuosikirja (2001)
- Tuhat ja yksi askelta : arabimaat muuttuvassa maailmassa / toimittaneet Ilona Nykyri ja Jouko Jokisalo (2006)
- Uskonto ja politiikka Lähi-Idässä / toimittaneet Hannu Juusola & Heidi Huuhtanen (2002)
Voisiko kyseessä olla Helena Anhavan runo joka alkaa ”Mies lähtee aamulla maailmaa valloittamaan” teoksessa Anhava, Helena : Vuorosanoja, 1973. Runo on myös kirjassa Anhava, Helena : Runot 1971-1990 s. 141.
HelMet-kirjastoissa 29:ssä on lukusali https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut?service=Lukusali. Kirjastojen aukioloajat vaihtelevat. Rikhardinkadun kirjastossa iso lukusali on periaatteessa aina käytettävissä. Joskus lukusalissa järjestetään tilaisuuksia, jolloin se on poissa alkuperäisestä tarkoituksestaan, mutta tätä tapahtuu vain keksimäärin pari kertaa viikossa muutaman tunnin ajan. Rikhardinkadun kirjasto on nyt kesäkaudella avoinna ma-to klo 9-20.00, pe klo 9-18 (kohta enää 16)ja la klo 10-16.
Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä -maalauksen henkilöistä löytyy artikkeli Finna-palvelusta: https://finna.fi/Record/arto.1259608. Tässä artikkelissa on avattu maalauksen henkilöitä enemmän. Useimmissa teoksissa näyttää olevan maininta Elli Jäppisestä, mutta muita henkilöitä ei mainita.
Finna-palvelusta löytyy aiheesta myös muita artikkeleita ja kuvia (esimerkkihaku).
Ruokolahden eukoista löytyy myös tietoa kirjoista: Kaipainen/ Albert Edelfelt, Kuihtumaton ruusutarha / Watti-kust. 1983 ja Kallio,Rakel/ Albert Edelfelt: 1854-1905/Douglas Productions/ Gummerus, 2004.
Ruokolahtelainen-lehden nettisivulta löytyy myös tietoa: http://www.ruokolahtelainen.com/index.php/arkisto/588-ruokolahden-eukkoja-kirkonmaella-maalaus-valmistui-...
Henkilötietoja Anders Westermarkista löytyy matrikkelista Suomen maanmittarit 1628-1928, joka on Suomen maanmittariyhdistyksen julkaisu vuodelta 1929. Maanmittauksen historiaa kysytyltä ajalta käsitellään mm. teoksissa Maanmittaus Suomessa 1633-1983, julkaissut Maanmittaushallitus 1983 ja Suomen maanmittauksen historia I osa - Ruotsinvallan aika, julkaissut WSOY 1933.
1700-luvun karttoja on Helsingin yliopiston kirjaston (internet-osoite http://hul.helsinki.fi/hyk/kirjasto/kokoelma/kartat.html)
ja Arkistolaitoksen (osoite http://www.narc.fi/index.html) kokoelmissa.
Juhani Kostet on väitöskirjassaan Cartographia urbium Finnicarum: Suomen kaupunkien kaupunkikartografia 1600-luvulla ja 1700-luvun alussa käsitellyt Suomen vanhaa...
Valssin "Ta mej till havet" säveltäjä ja sanoittaja on Peter Lundblad. Alkuperäisen esittäjän selvittäminen olikin sitten mutkikkaampaa, mutta veikkaisin että se on säveltäjä itse. Yleisradion Fono-tietokannasta löytyi monta äänitettä jossa esittäjänä oli Lundblad, yksi jossa esittäjä oli Lars Berghagen sekä useampia instrumentaaliversioita.
Kysymäänne aineistoa ei valitettavasti löytynyt Helsingin kaupunginkirjaston, eikä pääkaupunkiseudun aineistokokoelmasta http://www.libplussa.fi/
Kysymys kannattaa kysymys Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran http://www.finlit.fi/ tietopalveluun tai ottaa yhteyttä Ilmari Kianto-seuraan: Ilmari Kianto Seura
Leo Karttimo, 711315
Kaaritie 13
89600 SUOMUSSALMI
Aurora: aamurusko (kreik.), muinaisilla roomalaisilla kreikkalaisen aamuruskon jumalatar Eoksen vastine. Nimi esiintyi Suomen almanakassa 1794-1907, uudelleen almanakkaan 1995.
Aliisa: suomalainen muuntuma Alicesta. Nimi Suomen almanakassa 1882-88, 1890-1920 muodossa Alisa ja uudelleen 1950- muoto Aliisa.
Liisa: lyhentymä Elisabetista. Almanakassa vuodesta 1929.
Nämä tiedot löytyvät mm. seuraavista teoksista: Kustaa Vilkuna, Etunimet (2005) ja Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (1999).
Lisää lähteitä löytyy hakemalla Ratamo-verkkokirjastosta asiasanalla etunimet. http://kunta.hyrinet.fi/ratamo-kirjastot/
Yrjö Soinin teoksessa Suomen majoitus- ja ravitsemuselinkeinon vaiheet (1964) kerrotaan, että se, milloin "majoittaminen ja ravinnon antaminen Suomessa on lähtenyt elinkeinona kehittymään, on vain kuvittelun avulla arvattavissa". Hänen mukaansa samoihin aikoihin toiminta alkoi luostari-, kilta- ja majatalolaitoksissa.
Luostari- ja kiltalaitosten yhteydessä ei teos mainitse nimiä, mutta majatalolaitoksen teki mahdolliseksi kuningas Mauno Ladonlukko antamalla Alsnön sääntö -nimisen asetuksen vuonna 1279.
Ainakaan yhtä selkeää "isää" ei hotelli- ja ravintolatoiminnalle lähteistä löytynyt. Kannattaa kuitenkin tutustua paitsi yllä mainittuun teokseen, myös esim. saman tekijän kaksiosaiseen teossarjaan Vieraanvaraisuus ammattina (1963). Kirjat...
Teekuppi-nimistä runoa H.C. Andersenilta ei löytynyt, mutta olisikohan kyseessä tarina nimeltä Teepannu?
Kyseinen kertomus löytyy mm. teoksesta Andersen, Hans Cristian: Kootut sadut ja tarinat 3.
Kirjaa löytyy monista pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Toivottavasti vastauskesta on apua.