Löytämäsi runonpätkä on Kalevalasta. Sen 49. runo loppuu näihin sanoihin. Kalevalan sanakirjan mukaan ’imanne’ tarkoittaa makeaa, suloista tai tervettä – tässä tapauksessa se varmaankin toimii terveen synonyyminä. Imanne-sana on sukua imelä-sanalle.
Mainittakoon vielä, että joissakin suomen murteissa ’imanne’ tarkoittaa hiukkasta tai hitusta.
Lähteet:
Turunen, Aimo: Kalevalan sanat ja niiden taustat. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, v. 1981.
Suomen murteiden sanakirja, 4. osa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, v.1994.
Kysyin asiaa kahdelta teatterihistorian asiantuntijalta. Molemmat olivat sitä mieltä, että tällaista kilpailua ei suurella todennäköisyydellä ole koskaan pidetty. Tarinan syntyajankohdasta on vaikea sanoa mitään varmaan. Toinen asiantuntijoista piti todennäköisenä, että tarina on syntynyt paljon Ida Aalbergin kuoleman (1915) jälkeen ja epäili, että ehkä joku pakinoitsija olisi saattanut kynäillä tarinan, jossa kisataan maailman kauneimmista lauseista.
Huoneenlämmössä sulaneet kotimaiset marjat voi hyvin syödä heti sellaisenaan tai lisukkeena rahkan tai jogurtin kera.
Martat.fi-sivustolla annetaan seuraavat ohjeet: Marjojen sulatus huoneenlämmössä on C-vitamiinin säilymisen kannalta suositeltavampaa kuin jääkaapissa sulatus. Sulamista voi nopeuttaa upottamalla pakastusrasia muovipussin suojaamana lämpimään veteen. Mikroaaltouuni on kätevä ja nopein pakastemarjojen sulatuksessa. Yleensä paras tulos tulee sulatustehoa käyttäen.
https://www.martat.fi/ruoka/sailonta/pakastaminen/marjojen-pakastus/
Ruokavirasto suosittelee käyttämään ulkomaisia pakastemarjoja vain kunnolla kuumennettuina.
https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/ohjeita-...
Pyretriini on dalmatianpietaryrtistä (tunnetaan myös dalmatiapäivänkakkarana) peräisin oleva ainesosa, josta valmistetaan jauhetta tuhohyönteisten torjuntaan. Se on ainoa luomuviljelyssä hyväksytty tehoaine.
Pyrethrum laskettiin ennen omaksi suvukseen asterikasvien heimon taksonomisessa järjestelmässä, mutta nykyisin siihen kuuluneet kasvit luokitellaan pietaryrtteihin (Tanacetum) ja krysanteemeihin (Chrysanthemum).
Dalmatianpietaryrtti (dalmatianpäivänkakkara), Tanacetum cinerariifolium, gråkrage, dalmatinerkrage (puutarha.net)
dalmatianpietaryrtti - Tanacetum cinerariifolium | Esiintyminen | Suomen Lajitietokeskus
Pyretriini ja pyretroidit - torjunnassa käytetyt tehoaineet - Hyönteismaailma (hyonteismaailma.fi)
Tehoaineet...
Peruskoulun 9. luokalla opetetaan historiaa. Historiaa opetetaan vuosiluokilla 4-9.
Lähde ja lisätietoja
Perusopetuksen opetussuunnitelma, historia: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/vuosiluokkako…
1930-luvulla Helsingin kaupungin sairaaloita olivat Marian sairaala, Kivelän sairaala, Kulkutautisairaala (1950-luvulta lähtien Auroran sairaala), Nikkilän sairaala (Sipoon Nikkilässä) sekä Tuberkuloosisairaala (nykyisin Laakson sairaala).
Yksityisistä sairaaloista taas oli vaikeampi saada tietoa. Näitä olivat 1930-luvulla ainakin Salus-sairaala, SPR:n sairaala, Sanitas-sairaala, Sanerva-sairaala, Kammion sairaala (Doktorinna Lybecks privata sjukhem för sinnessjuka), Boijen sairaala ja sairaala Mehiläinen.
Näiden lisäksi on vielä mainittava Tilkan sotilassairaala sekä Lapinlahden sairaala.
Lähde:
R. Rosén, P. Heiniö, G. Soininen, E. Unkila, Helsingin kaupungin sairaalalaitoksen historia, 1968
Jan Karonin Pappila-sarjasta on suomennettu seuraavat kirjat.
Ovet auki pappilaan (suom. 2000)
Postia pappilasta (2001)
Rakkaus asuu pappilassa (2001)
Pappilan väki saa aikaan (2002)
Pappila meren rannalla (2002)
Pappila kiinni elämässä (2003)
Iltapuhteita pappilassa (2004)
Pappilan uusi mahdollisuus (2006)
Kotiinpaluu (2010)
sekä vielä Rakkauden muistoja pappilasta (2002), joka on sarjaan liittyvä, numeroimaton osa.
Ainakin toistaiseksi kääntämättä jääneet osat:
In the company of others (ilm. 2010)
Somewhere safe with somebody good (2014)
Come rain or come shine (2015)
To be where you are (2017)
Näyttää siltä, että "mennä yöpuulle" -sanonnalla nähdään olevan parikin erilaista etymologista merkitystä.Useiden sanakirjalähteiden mukaan yöpuu on oksa, jolle kanat menevät nukkumaan. Näin on esimerkiksi Elias Lönnrotin Suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa (SKS, 1880). Yöpuun ruotsinkielinen vastine on kyseisessä sanakirjassa "hönsvagel, hönsstång" (Lönnrot 1880, s. 1067).Toivo Vuorelan Kansanperinteen sanakirjan (WSOY, 1979) mukaan yöpuu viittaa yöpymispaikkaan tehtyyn rakovalkeaan eli nuotioon, joka on tehty kahden päällekkäin sovitetun honkapölkyn väliin (mt. s. 524, 378).Lähteet:Lönnrot, Elias (1880) Suomalais-ruotsalainen sanakirja, N-Ö. Helsinki: SKS. Saatavilla verkossa: https://www.google.fi/books/edition/...
Kantelettaren tekstejä löytyy Runostosta http://runosto.net/category/kanteletar/. Olisikohan kyse tästä runosta, Kyll on kystä aitassa, http://runosto.net/kanteletar/kaikille-yhteisia-lauluja/kyil-on-kysta-a…
Tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta Lindasta löytyi seuraavia viitteitä. Useimpia saa kaukolainaksi, ellei Joensuun kirjastoissa ole.
Mikkilä, Vera
Paino, painokäsitys ja niihin liittyvät tekijät 14-16-vuotiailla suomalaisnuorilla
1999
Opinnäyte
Lau, Bjørn
Weight and eating concerns in adolescence : the role of dieting, body weight, self-evaluation, depressive tendencies, and social norms related to weight and eating concerns in adolescent boys and girls
Bergen : University of Bergen, 2001
Väitöskirja
Arvot, maailmankuvat, sukupuoli / Helena Helve (toim.)
Helsinki : Yliopistopaino, 1997
Juvakka, Taru
Elämää risteyskohdissa : hermeneuttiseen fenomenologiaan ja kehollisuuteen perustuva tutkimus 15-16 -vuotiaiden nuorten toivon...
Cleve, Elisabeth
Pidä isää kädestä! : Kaksivuotias kriisiterapiassa
Helsinki : WSOY, 2005
ISBN 951-0-30167-1 (nid.)
kirjaa on tulossa tämän hetkisten tietojen mukaan 22 kappaletta Helsingin kaupunginkirjastoon. Kirjat on tilattu tammikuussa, mutta ne eivät ole vielä saapuneet hankinta- ja luettelointiosastolle.
Tarkkaa aikaa kirjojen saapumiselle ja lainakuntoon käsittelylle ei voida antaa, tilannetta kannattaa seurata HelMet-aineistohaun kautta ( http://www.helmet.fi )
Valkoisen hääpuvun käyttö on peräisin 1700-luvun englantilaisilta säätyläismorsiamilta, ja sen käyttö yleistyi 1800-luvun lopulla. Sen suosioon vaikuttivat antiikin patsaiden valkoinen väri joka yhdistettiin puhtauteen, viattomuuteen ja iloon.
Häiden historiaa käsittelevät mm. seuraavat teokset:
Toivo Vuorela: Suomalainen kansankulttuuri (WSOY 1975)
Salakari, Tuula: Häät elämämme kaunein juhla (WSOY, 1996)
Hääpuvun historiaa käsittelee mm.
Franck, Marketta: Museomorsiamet: hääpuvut 1888-1991 (Nukke- ja pukumuseo Hatanpään kartano, 2001)
Lisää aihetta koskevaa tietoa löydät Helmet-aineistohausta (www.helmet.fi) valitsemalla hakutavaksi sanahaun ja käyttämällä hakusanoja häät, hääpuvut ja historia.
Hyvinkään kaupunginkirjaston kokoelmista voi etsiä turkin kielen opiskelumateriaalia Ratamo-verkkokirjastosta http://kunta.hyrinet.fi/ratamo-kirjastot/ . Kirjoittamalla hakusanoiksi asiasanat "turkin kieli" ja "kielikurssit", tulokseksi saadaan 12 viitettä. Tässä muutama esimerkki:
Turkish phrase book & CD. Glasgow: HarperCollins, 2005. Kirja + cd-levy.
Pollard, David: Turkish. London : Hodder Headline, 2003. Kirja + cd-levy
Opi turkkia: kehitä kuullunymmärtämistäsi ja puhetaitoasi. Helsinki : Plan 1, 1999. 1 Cd-rom-levy.
Kirjakaupoista voi myös tiedustella näitä oppimateriaaleja.
Turkin kielen opiskelumahdollisuuksia voi tiedustella esim. paikallisesta kansalaisopistosta, ks. http://www.hyvinkaankansalaisopisto.net/ .
24.1. syntyneitä kirjailijoita ovat ainakin Kersti Bergroth (vuomma 1886, kirjoitti nimellä Mary Marck), Vicky Baum (vuonna 1888), Matti Kurikka (vuonna 1863) ja E. T. A. Hoffman (vuonna 1776). Myös muistelmia kirjoittanut Lasse Pöysti on syntynyt 24.1. (vuonna 1927). Tiedot löytyvät eri vuosien Kirjastokalentereista ja Liutan, Meriluodon ja Ropposen kirjasta Kirjanäyttelyt kirjastossa - pieni ideakirja.
"Kotlannin äijä" on tuttu myös Muonio-Pallas -seudulla ja hänestä onkin kirjoitettu kirjassa "Acerbin keinosta Jerisjärven tielle" (Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 410, Rovaniemi 1992) luvussa Matkamiehiä ja merkkihenkilöitä, jossa mainitaan muitakin persoonia Pallaksen seudulta.
Äijästä löytyy tietoa myös teoksista: Nuutinen. Lapin lumoissa (1933), Pallas, Ounas (Metsäntutkimuslaitos 1998) -kirjassa on kappale Nuutisen kirjasta.
Äijän henkilöllisyys on todettu Millie McKey -nimiseksi ja 1800-luvun loppupuolella hän on asunut ensin Kemijärvellä, sitten Muoniossa ja tehettänyt paikallisilla outoja töitä
ja isoja "projekteja".
Cd-levynä ja kasettina on olemassa äänite, jonka nimi on Kuuntele mua ja jonka kappaleiden säveltäjä ja sanoittaja on Eeva Kiviharju. Hänet oli mainittu siinä Selvät sävelet -oppikirjassakin. Kuuntele mua on laulusarja lapsille, johon liittyy lyhyt käsikirjoitus. Äänitettä on mahdollista kaukolainata omaan kirjastoosi, mutta ainakaan cd-levyn mukana ei ollut tätä käsikirjoitusta.
Osoitteessa http://www.turunsanomat.fi/ajassa/?ts=1,3:1007:0:0,4:7:0:1:2000-05-22,1…: on Turun sanomien artikkeli yhdestä kuorosta, joka on musikaalia esittänyt vuonna 2000.
Tänäkin kesänä musikaalia on esitetty venetmäellä http://www.venetmaki.fi/html/ajankohtaista.html
Käsikirjoitusta voisi ehkä tiedustella Eeva Kiviharjulta tai Simo Ervastilta.
Aale Tynnin runokokoelmista ei löytynyt mainintaa angeluskelloista. Voisiko runo olla Helvi Juvosen? Hänellä on runo nimeltä Angelus domini, joka alkaa näin:
”Koko päivän poimineet pelloiltaan
he olivat tähkäpäitä.
Vasta angeluskelloja kuullessaan
he näyttivät lyhteitä näitä.
Runo on Helvi Juvosen runokokoelmasta Pohjajäätä vuodelta 1952. Runo löytyy myös Tampereen evankelis-luterilaisen seurakunnan Mummon Kammarin sivuilta:
http://www.aamulehti.fi/mummonkammari/lehdet/20030131/aj1.shtml
Rhamnus-sukuiset kasvit ovat orapaatsamia. Orapaatsamat ovat lehtensä karistavia tai ainavihantia pensaita tai pienehköjä puita. Tähän sukuun kuuluu n. 110 lajia, joita kasvaa lähes kaikkialla maapallolla lukuunottamatta Euraasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisimpia osia, Etelä-Amerikan eteläisintä kärkeä ja Polynesiaa ja Australiaa. Euroopassa kasvaa toistakymmentä lajia, joista useimmat Välimeren alueella.
Rhamnus prinoides on Afrikassa tavattava laji. Sillä - kuten useimmilla Rhamnus-sukuun kuuluvilla lajeilla - ei ole vakiintunutta suomenkielistä nimeä.
Aleksandr Puškinin teosta "Matka Erzerumiin vuoden 1829 sotaretken aikana" ei valitettavasti ole HelMet-kirjastojen kokoelmissa, mutta sitä löytyy yksi lainattava kappale Helsingin yliopiston kirjaston opiskelijakirjastosta, joka on kaikille kansalaisille avoin kirjasto.
Teoksen tarkemmat julkaisu- ja sijaintitiedot löytyvät Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta ja Helka-tietokannasta:
https://finna.fi
https://finna.fi
