Jos kyseessä on tämä Youtubestakin löytyvä mainos, siinä soi taustalla Starship-yhtyeen kappale nimeltä Nothing Can Stop Us Now. Yhtyeen laulusolistit olivat tuolloin Mickey Thomas ja Grace Slick. Molemmat ovat äänessä tässä laulussa.
Löysin sivuston, jossa on kuvausta jalkapallosta ja joukkueista. Kuvauksessa on useita eri tehtäviä, jotka liittyvät huoltoon nutritionist, physiotherapist, masseur, kit manager, https://www.football-stadiums.co.uk/articles/team-backroom-staff/. Tämä on tietysti kuitenkin melko korkean tason jalkapalloa, jossa on paljon erikoistunutta henkilökuntaa. Jääkiekkosanastossa oli sana equipment kit man, urheilujoukkueiden sivuilta löytyi myös equipment manager ja kit manager.
Oletan kuitenkin, että esimerkiksi juniorijoukkueessa, ei ole erikseen physiotherapist/doctor/masseur/ -organisaatiota, mutten löytänyt meidän yleisen kirjastomme lähteistä enkä verkon sanastoista tietoa. Pyydän apua Urheilumuseo...
Sisäasianministeriön sivulta http://www.intermin.fi/suom/laanit/kartat.html
löytyy Suomen kuntaluettelo lääneittäin ja maakunnittain. Luettelon
mukaan Kainuun maakuntaan kuuluvat seuraavat kunnat: Hyrynsalmi,
Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Vaala, Ristjärvi, Sotkamo,
Suomussalmi ja Vuolijoki
Turun poliisilaitos 1816-1966 teoksen mukaan maistraatti laati jo 10 5.1817 poliisijärjestyksen, josta ei kuitenkaan ole säilynyt ainuttakaan kappaletta. Vuonna 1869 vahvistettiin maistraatin istunnossa vuoden 1817 säännökset kumonnut uusi poliisijärjestys, joka tuli voimaan vuoden 1870 alussa. Tämä Turun kaupungin poliisisääntö 15.11.1869 on merkittyTurun poliisilaitos -teokseen painettuna lähteenä. Voit tiedustella sitä ja myöhempiä poliisijärjestyksiä Turun kaupungin tietopalveluosastolta asianhallintaryhmän kansliasta (puh. 262 7292). Tietopalveluosaston arkistokokoelmaan sisältyy mm. maistraatin arkistokokoelma:
http://www.turku.fi/kesvi/tiepo/arkis.htm
Tietopalveluosaston yhteydenotot ja asiakirjatilaukset -lomake löytyy osoitteesta...
Ferlinin runoja on suomennettu ja monista runoista on sävelletty lauluja. Erityisesti kaipasit muistorunoa "Inte ens en grå liten fågel", jonka Ferlin kirjoitti menetettyään vaimonsa. Runon suomenkielinen nimi on "Ei edes". Suomennos löytyy teoksesta Nils Ferlin: "Surkimuksen lauluja; Outolainen; Lasit". Ferlinin teoksia voi hakea HelMet-kirjastojen kokoelmista osoitteesta www.helmet.fi.
Lisää Ferlin-suomennoksia löytyy Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta, osoitteesta http://finna.fi.
Pauli Virta näyttää levyttäneen useita Ferlinin runoja. Äänitteiden nimiä voi hakea Violasta, musiikkiaineistojen yhteistietokannasta, osoitteesta
http://finna.fi
Aapinen on Aale Tynnin toimittama Satuaapinen,(8-15p. 1988-1996) ja säe sisältyy myös sivun 30 aakkoselliseen äännemarssiin: Aina, anna Annin nanna! jne. Räppiä!
Esimerkiksi seuraavissa teoksissa on tietoa Anni Polvasta:
- Kotimaisia naistenviihteen taitajia : 100 vuotta rakkautta / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. BTJ Kirjastopalvelu, 1999
- Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän/Koonneet Kari Hatanpää ja Marketta Härkönen. Suomen nuortenkirjaneuvoston Tampereen osasto, 1996
- Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita / toim. Ismo Loivamaa. Kirjastopalvelu, 1995
Kaikki nämä ovat Oulunsalon kirjastossa ainakin käsikirjastokappaleena.
Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkeli on osoitteessa: http://www.nuorisokirjailijat.fi/polvaanni.shtml
Tässä Polvan kustantajan, Kariston nettisivu:
http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?aid=41&a…
Tarkoitatko Helmet-palvelun käyttäjätunnusta? Kirjautumiseen tarvitset nelinumeroisen PIN-koodin, jonka saat kirjastosta esittämällä kirjastokortin ja henkilöllisyystunnuksen.
Jos taas haluat varata kirjastosta ajan tietokoneelle eikä sinulle ole aiemmin annettu käyttäjätunnusta, käyttäjätunnuksenasi toimii kirjastokortin numero. Myös tällöin kortillasi pitää olla PIN-koodi.
Aale Tynnin runo Järvi kuoli löytyy runoilijan vuonna 1974 julkaistusta kokoelmasta Tarinain lähde sekä hänen Koottujen runojensa tämän jälkeen ilmestyneistä laitoksista (3.-4. p. 1977).
Yliopiston nimipäiväalmanakassa 2013 Nimma mainitaan yhtenä 2000-luvun tyttöjen uniikkinimistä, joka saattaa olla analoginen uudismuodoste eli muiden nimien mallin mukaan muodostettu uusi nimi. Almanakka tosin huomauttaa, että "joillekin nimille voi toki löytyä muitakin tulkintoja". Nimmankin tapauksessa saattaisi olla juuri ja juuri mahdollista ajatella sen pohjautuvan ortodoksisesta kalenteristamme löytyvään Nimfodoraan. Nimfodora kärsi perimätiedon mukaan marttyyrikuoleman yhdessä kahden sisarensa Minodoran ja Mitrodoran kanssa Bityniassa Vähässä-Aasiassa 300-luvun alussa. Suomen ortodoksisessa kalenterissa nimi on 10.9., muistopäivä on sama katolisessa kirkossa.
Suomessa Nimma-nimi on ollut hyvin harvinaisena käytössä jo ennen 2000-...
Kirjan tarkoituksen ja syntyidean tietänee kirjailija itse parhaiten. Kari Hotakaisen Näytän hyvältä ilman paitaa koostuu 17 tarinasta lähiöiden ongelmallisistakin nuorista. Kirjassa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 (toim. Ismo Loivamaa, 2001) kerrotaan, että tarinoissa kuvataan aikuisten ja nuorten maailmojen eroa. Aikuisilta ja nuorilta puuttuu yhteinen kieli, ja tätä kautta mahdollisuus ymmärtää toisiaan. Tarinat kritisoivat niin nuorten maailman pinnallisuutta kuin aikuisten maailman jähmettyneisyyttäkin. (s. 51)
Jokaisen lukijan kannattaa kuitenkin itse muodostaa käsityksensä lukemastaan.
Margit Sandemo syntyi 23.4.1924 Ostre Totenissa, Valdresissa, Norjassa. Hänen äitinsä oli ruotsalainen ja hänen isänsä norjalainen runoilija. Sandemon isoisä oli kuuluisa näytelmäkirjailija Bjornstjerne Bjornson. Aftenposten-lehden mukaan hän on Norjan tunnetuin kirjailija. Sandemo kirjoittaa kirjansa ruotsiksi ja hän on kasvanut Ruotsissa, mutta muutti aikuisena takaisin Norjaan. Hänen kirjailijanuransa alkoi myöhäisellä iällä vuonna 1964. Sandemon kirjoja on myyty enemmän kuin kenenkään muun pohjoismaisen kirjailijan. Vuoteen 1994 mennessä hänen kirjojaan oli painettu 15 miljoonaa kappaletta. Kirjailijan tunnetuimpia sarjoja ovat Sandemo-sarja, Jääkansan tarina (1982-1989, 47 osaa), Noitamestari (15 osaa), Valon valtakunnan legenda (...
Kauhu- ja kummituskirjoja on kokoelmissamme varmasti satamäärin, tarkkaa lukua on mahdoton sanoa jo määrittelyongelmienkin vuoksi: mikä on kauhua, mikä muuta jännitystä? Suosittuja kauhukirjoja nuorille ovat mm. Cantervillen kummitus (toim. Kerttu Manninen), Kauhujuttu-sarjan Joan Aikenin kirja Äänet, Mary Downing Hahnin teos Kunhan Helen tulee, Allison Princen kirja Ystäväni kummitus sekä Hugh Scottin Aaveranta. Kokeile vaikka näitä, lisää lukuvinkkejä voit etsiä esim. Marjo Hännisen teoksesta Vinkkejä kirjavinkkarille s.166-183.
Hakuteos Something about the author vol.110 (2000) (ss.126-131) kertoo .seuraavaa:Yhdysvalloissa asuva kirjailija Marilyn Kaye /huom myös kirjailijanimi Shannon Blair (s.1949) aloitti Replica-sarjan vuonna 1998 kirjalla Amy, numero seitsemän. Sarja kertoo koulutytöstä, joka on kloonattu palvelemaan hallituksen salaisia tarkoituksia. Amy-kirja herätti heti huomiota, koska se oli uudentyyppinen viihteellinen nuortenkirja, jonka juoneen lukija jää helposti kiinni. Marilyn Kaye on itse sanonut, että tunteet ja ihmisten reaktiot ovat aina kirjojen pohjana. Hakuteoksessa todetaan myös, Kaye pistää Replica-sarjassa teini-ikäset mielenkiintoisiin tilanteisiin, joissa heidän luonteensa punnitaan.
Replica-sarjasta ei ole kovin paljon tietoa...
Tietotekniikan pääluokka yleisten kirjastojen käyttämässä kymmenluokituksessa on 61. Se on jaettu alaluokkiin aiheittain; tietoliikenteen luokka on
61.7 Tietoliikenne. Viestintätekniikka. Multimedia.
joka jakautuu edelleen pienempiin alaluokkiin:
61.72 Internet. Intranet. Ekstranet
61.721 Sähköposti. Verkkojuttelu
61.722 Verkkojulkaiseminen
61.73 Matkaviestinpalvelut. Puhelinliikenne
61.74 Audiovisuaalinen tekniikka
61.741 Äänitekniikka. Radiotekniikka
61.742 Kuvantoistotekniikka. Televisiotekniikka
Samaan alaluokkaan tietoliikenteen kanssa kuuluvat myös viestintätekniikka ja multimedia. Ei siis ihme, että hyllyjärjestys voi äkkisältään tuntua epäloogiselta.
Tietoliikennettä käsittelevää kirjallisuutta voi toisaalta löytyä muualtakin...
Internetissä toimivat kirjoittajafoorumit ovat tosiaankin aika sekalainen joukko, joiden taso ja aktiivisuuskin voi vaihdella aika lailla. Siksi on vaikea sanoa mistä niistä saisit parhaimman avun käsikirjoitustasi ajatellen. Rihmasto on tietysti kirjoittajafoorumeista tunnetuimpia ja sitä ylläpitävät ainakin ammattimaiset tahot, eri maakuntien taidetoimikunnat: http://www.rihmasto.ma-pe.net/. Netissä surffaillessani silmiini osui eräs kirjallisuusblogi, jossa pohdittiin kirjoittajafoorumien hiipumista ja keskustelun siirtymistä blogeihin: http://usvazine.vuodatus.net/blog/271225
Myös tekstilajisi on aika erityinen ja kirjoittajapiireissä harvinaisempi, ainakaan monilla kirjoittajafoorumeilla ei mainita lajityyppeinä kuin proosa ja...
Näihin kysymyksiin on meiltä jo aiemmin vastattu. Tässä koottuna vastauksia:
Tietosanakirjojen mukaan Suomessa ei ole lainkaan aavikoiksi katsottavia alueita.
Sven-Erik Åströmin mukaan (Helsingin kaupungin historia 4-2) Helsingin vuoden 1900 väkiluvun laskemiseen on kolme mahdollisuutta: kirkonkirjoilla olevan väestön perusteella, henkikirjoilla olevan väestön mukaan ja väestölaskennan avulla. Viime mainitulla saatiin ns. todellinen väestö. Kirkonkirjojen luotettavuus kärsii siitä, että käytännössä monet muuttivat pois ottamatta papintodistusta. Henkikirjojenkin yleinen taso oli huono eikä niihin otettu ennen vuotta 1913 Venäjän alamaisia. Väestölaskenta antaa ehkä luotettavimman kuvan. Åströmin mukaan Helsingissä oli v. 1900 väkeä...
Kyseessä on varmaankin Maria Gripen kirjasarja, johon kuuluu neljä kirjaa: Salaisuus varjossa (Skuggan över stenbänken, 1982, suom. Tammi 1985); ...ja metsän valkeat varjot (...och de vita skuggorna i skogen, 1984, suom. Tammi 1987); Varjojen lapset (Skuggornas barn, 1986, suom. Tammi 1988) ja Varjojen kätkö (Skugg-gömman, 1988, suom. Tammi 1990).
Tapahtumat sijoittuvat 1900-luvun alkuun. Ensimmäisessä osassa 14-vuotiaan Bertan kotiin tulee palvelijattareksi salaperäinen Carolin. Koko perhe joutuu Carolinin lumoihin, mutta Berta saa huomata, että tytössä on myös jokin salainen, pimeä puoli. Toisessa osassa Berta ja Carolin lähtevät yhdessä Rosengåvan linnaan, jossa he toimivat salaperäisten kaksossisarusten seuralaisina, ja myös kolmannen...
Kyseinen satu on varmaankin Aisopoksen Paimenpoika ja susi. Helmet-tietokannasta löytyy kuvakirjoja haulla "valehtelu ja kuvakirjat".
Esim Wilhelm Hansin Valheella on lyhyet jäljet. Myös seuraavissa kirjoissa käsitellään mm. valehtelua: Pinokkio, Keisarin uudet vaatteet ja Hannele Huovin Taikaruukku.
Löytämäsi runonpätkä on Kalevalasta. Sen 49. runo loppuu näihin sanoihin. Kalevalan sanakirjan mukaan ’imanne’ tarkoittaa makeaa, suloista tai tervettä – tässä tapauksessa se varmaankin toimii terveen synonyyminä. Imanne-sana on sukua imelä-sanalle.
Mainittakoon vielä, että joissakin suomen murteissa ’imanne’ tarkoittaa hiukkasta tai hitusta.
Lähteet:
Turunen, Aimo: Kalevalan sanat ja niiden taustat. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, v. 1981.
Suomen murteiden sanakirja, 4. osa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, v.1994.
