Saat luettelon Fredrika Runebergilta julkaistuista teoksista Fennica-tietokannasta, josta löytyy kaikki Suomessa julkaistu tai suomalaisten kirjoittama kirjallisuus. Finna.fi:n Fennican hakutulos tekijänä Runeberg Fredrika https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Search/Result…
Ensin termistä uusiokäyttö = Kierrätys palauttamalla tähde tuotannon raaka-aineeksi (Terminfo 3/1994).
Näin ollen kotioloissa kodin esineiden varsinainen uusiokäyttö on vaikeaa. Sen sijaan esim. lehti-ilmoittelua seuraamalla voit kampanja-aikoina viedä tiettyihin liikkeisiin kattiloita ja paistinpannuja. Ja autonrenkaiden, kodinkoneiden ja autojen vastaanotto on nykyisin lakisääteisesti järjestetty.
Kirjastomme valikoimiin kuuluu kirja Konstit on monet : Kekseliäitä kikkoja, uusia ideoita ja pikaratkaisuja kaikkiin kodin pulmiin, Valitut palat, 1993. Kirjassa on luku vanhasta uutta. Siinä esitellään uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Ohjeita piirroksineen on esim. akvaariosta pienoispuutarha, kaakeleista pannunalunen, kirjasta korurasia,...
Kysymäsi runo löytyy useasta eri lähteestä, mutta missään ei ole mainittu suomentajaa. Runon nimi on "Tänään. Teoksessa:
Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa, 1976, on samat runot Aale Tynnin suomennoksina kuin löytämässäsi kirjassa Tuhat laulujen vuotta.
Kirjasta: Nobel-kirjailijat, osa 3, 1977, löytyvät seuraavat suomennetut runot: "Katkera laulu", "Hurmio", "Kolme puuta", "Huippu" ja "Saven sanoja".
Gabriela Mistral sai kirjallisuuden Nobel-palkinnon vuonna 1945. Valvoja-lehteen vuodelta 1945, s. 412-417 on suomennettu Mistralin runoja: "Sapenpisaroita", "Tuudittaen", "Balladi" ja "Nocturno".
Maritza Nunez on tehnyt näytelmän: Gabriel Mistral : nainen joka keksi oman elämänsä, 1995. Näytelmässä on katkelmia Mistralin runoista, jotka on...
Valitettavasti Antti Tuurin sähköpostiosoitetta ei löytynyt Oulun kaupunginkirjaston ylläpitämästä Pakkala-kirjailijatietokannasta http://oukasrv6.ouka.fi:8003/Intro , eikä myöskään Seinäjoen kaupunginkirjaston Pohjalaisia nykykirjailijoita tietokannasta http://www.seinajoki.fi/kirjasto/kirjailijat/tuuri.htm .
Sähköpostiosoitetta kannattaa kysyä Otavalta http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/tuuri_antti/fi_FI/tuuri_antt… .
Isoisoisäsi Väinö Lehmus on sekä sanoittanut että esittänyt lauluja, joita on julkaistu 1910- ja 1920-luvuilla. Nämä äänitteet eivät ole lainattavissa eivätkä kaiketi kuunneltavissakaan nykyisillä laitteilla. Kansalliskirjaston Suomen kansallisdiskografian Violan (http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/viola/) ja Yleisradion äänilevystön Fonon (http://www.fono.fi/) kautta löytyy laulujen nimiä.
1970-luvulla on tehty kaksi levyä (LP-levyä), joissa on joitakin Väinö Lehmuksen sanoittamia ja esittämiä lauluja. Kuplettimestarit (1970 tehty levytys) on lainattavissa Kotkan, Kouvolan ja Kuopion kaupunginkirjastoista ja Jätkän lauluja (1972) Tornion kaupunginkirjastosta. Levyistä voi tehdä kaukolainapyynnön oman lähikirjaston kautta.
Kyllä löytyy. Tässä muutamia Helmet-kirjastojen (www.helmet.fi) uusimpia cd-levyiltä kuunneltavia:
- Pieni iso koodinmurtaja / käsikirjoitus Tapio Ranta-aho ; musiikki Joonas Almila
- Narnian viimeinen taistelu / C.S Lewis
- Velho ja leijona / C. S. Lewis
- Harry Potter ja Azkabanin vanki / J. K. Rowling
- Taru sormusten herrasta. 1, 2 ja 3 / J. R. R. Tolkien
- Artemis Fowl : tehtävä pohjoisessa / Eoin Colfer
Monet fantasiakirjat ovat aika paksuja, esim. Harry Potterit ja Taru sormusten herrasta. Lyhimpiä ylläolevista ovat Pieni iso koodinmurtaja (1 cd-levy) ja Narnian viimeinen taistelu (2 cd-levyä).
Saat luettelon Helmet-kirjastojen kuunneltavasta fantasiakirjallisuudesta valitsemalla hausta sanahaun ja kirjoittamalla tyhjään ruutuun...
Oheisesta julkaisusta löytynee vastaus kysymykseen:
Kämppi, Katariina
Peruskoulun 5., 7. ja 9. luokan oppilaiden koulukokemukset ja koettu terveys : WHO-koululaistutkimuksen trendejä 1994 - 2006 / Katariina Kämppi, Raili Välimaa, Jorma Tynjälä, Ilona Haapasalo, Jari Villberg, Lasse Kannas Helsinki : Opetushallitus, Jyväskylän yliopisto, 2008
Tässä on linkki verkosta löytyvään pdf-tiedostoon:
http://www.oph.fi/julkaisut/2008/peruskoulun_5_7_ja_9_luokan_oppilaiden…
Julkaisua on myös mahdollista saada OPH:n tietopalvelusta, yhteystiedot alla:
Opetushallituksen kirjasto ja tietopalvelu
PL 380, 00531 Helsinki (Hakaniemenranta 6)
09 - 040 348 7243
sähköposti: kirjasto(at)oph.fi
Skotlantilaisen Irvine Welshin vuonna 2007 suomeksi ilmestyneen Mestarikokkien sänkykamarisalaisuudet -kirjan kannessa on banaani. Tämä humoristinen romaani on hyvinkin voinut tulla vastaan uutuushyllyssä muutama vuosi sitten.
Kirjan saatavuus Lappeenrannan maakuntakirjastossa:
http://weborigo.lappeenranta.fi/index.asp?url=teos.asp%3Fteosid%3DC3128…
Suomen kansallisbibliografiasta ei löydy tietoja Henning Karströmin omaelämäkerrasta. Sen sijaan Suomen kansallisarkistosta, Tauno A. Luukkasen Henning Karström -kokoelmasta, löytyy Henning Karströmin omaelämäkerran käsikirjoitus. (Karström, Henning: Kemistin elämäntarina – 22 vuotta A.I.Virtasen työkumppanina ja toiset 22 vuotta adventtiliikkeen palveluksessa). Käsikirjoitus on luettavissa Kansallisarkistossa. Mahdollisuutta tutustua käsikirjoitukseen voi tiedustella tarkemmin Kansallisarkiston tutkijasalin päivystyksestä.
Kansallisarkiston yhteystiedot, https://kansallisarkisto.fi/yhteystiedot
Erkki Junkkarinen on levyttänyt Ilta satamassa -nimisen kappaleen. Kappaleen on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Kullervo. Laulu löytyy mm. LP-levyltä Erkki Junkkarinen 2 (Sävel SÄLP 627). Nuotteja ei löytynyt.
Runon nimi on Talven taittuessa. Se löytyy Raili Malmbergin runokokoelmasta Riekonmarjat, joka on ilmestynyt vuonna 1976. Teos löytyy Lahden kaupunginkirjastosta, josta sen saa lainaksi, tai runon voi kopioida omaan käyttöön. Tekijänoikeussyistä emme voi kirjoittaa runotekstiä tähän vastaukseen.
Ensimmäinen elokuva voisi olla Tempest (Myrsky) ohj. Paul Mazursky, 1982.
Esitystiedot: Ensi-ilta Pvm: 18.3.1983, Paikat: Nordia
Muut esitykset, 14.10.1989 TV3 televisioesitys.
Ks. http://www.elonet.fi/title/is93w/
Paul Mazurskyn Myrsky (Tempest, 1982) on kunnianhimoinen Shakespeare-tulkinta, nykyhetkeen sijoitettu aviodraama, jossa keski-iän kriisi ajaa puolisot erilleen. Philip (John Cassavetes) ja Antonia Dimitrius (Gena Rowlands) ovat tarinan keskiössä, mutta suurimman osan elokuvasta he asuvat erillään. Philip vetäytyy Kreikkaan, autiolle saarelle, jossa asuu vain yksinäinen kylähullu Kalibanos (Raul Julia). Myrsky alkaa juuri tästä: Philip elää saarella uuden ystävättärensä Arethan (Susan Sarandon) ja tyttärensä Mirandan (Molly...
Sound of Music on suomennettu teattereihin musikaalinäytelmäksi, mutta Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan suomennosta ei ole julkaistu. Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy vain alkuperäinen romaaniversio, eli Maria Augusta Trappin Laulava Trappin perhe (suomentanut Anna-Liisa Laine). Myöskään hakukone osoitteessa www.naytelmat.fi ei valitettavasti löydä Sound of Musicia.
Suomeen Aku Ankka -lehtien aineisto tuli tanskalaisen Gutenberghus-kustantamon (nykyisin Egmont) kautta, ja alkuaikoina käännökset tehtiin etupäässä ruotsista, tanskasta ja norjasta. Vielä 1970-luvun alussa tärkeimpänä alkulähteenä käytettiin Ruotsin Kalle Ankaa. Karhukoplan "virheellinen" suomenkielinen nimi lieneekin yhteispohjoismaista perua - Ankkalinnan konnat tunnetaan Karhukoplana sekä Tanskassa (Bjørnebanden) että Ruotsissa (Björnligan); Norjassa on poikkeuksellisesti päädytty "lajineutraaliin" nimeen B-gjengen.
Lähteet:
Markku Kivekäs, Disney, Aku & minä
Disneyn hahmot eri kielillä | kvaak.fi (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,13695.0.html)
Ilmar Talven kirjassa Suomen kansankulttuuri kerrotaan niittämisestä ja heinän kuivaamisesta näin:
"Niittäminen aloitettiin tavallisesti aikaisin aamulla, jolloin heinä oli kasteen pehmittämää. Iltapäivällä se haravoitiin pitkiin karheisiin, joita päivän kuluessä käänneltiin. Yöksi heinä kasattiin pieniin rukoihin, jotka seuraavana päivänä uudelleen hajotettiin kuivumaan. Jälkikuivatukseen käytettiin myös haasiota."
Heinäseipäät yleistyivät Suomesssa 1920-luvulla.
Seuraavista kirjoista löydät lisätietoja:
Talve Ilmar: Suomen kansankulttuuri
Vuorela Toivo: Suomalainen kansankulttuuri
Kirjojen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta osoitteesta:
http://www.helmet.fi
Hei,
tässä joitain vinkkejä:
Kuningatar Viktoria
Elisabeth I
Katariina Suuri
Katarina di Medici
Maria Stuart
Marie Curie
Helen Keller
Frida Kahlo
Jos vielä haluat etsiä lisää vinkkejä suosittelen Päivi Setälän kirjoja "Keskiajan nainen" ja "Renessanssin nainen", joista varmasti on apua.
Kirjastoihin voi viedä kirjalahjoituksia. Jos kyse on suuremmasta määrästä on hyvä sopia asiasta etukäteen. Kirjasto ei välttämättä ota lahjateoksia luetteloihinsa, vaikka vastaanottaakin lahjoituksen.
Kysymyksessä mainitulla tavalla näyteltyjä ja animoituja osuuksia yhdistävistä elokuvista aiheensa puolesta vahvin ehdokas etsityksi lastenelokuvaksi on Lionel Jeffriesin ohjaama Veden lapset (The water babies) vuodelta 1978, jossa elokuvan keskellä olevaa vedenalaiseen maailmaan sijoittuvaa piirrettyä osiota "kehystävät" alun ja lopun näyttelijöin toteutetut jaksot.
Tuulisinta on rannikoilla ja tunturien lakialueilla. Suomessa metsä alkaa usein pian rantaviivan jälkeen, joten lähelläkin rannikkoa tuulisuus vähenee nopeasti. Eli pienenkin alueen sisällä erot tuulisuudessa voivat olla suuria. Tietoa Suomen tuulioloista Ilmatieteen laitoksen sivuilta:
http://www.fmi.fi/tutkimus_yhteiskunta/yhteiskunta_9.html
Näyttää siltä, että julkaisua ei ole ilmestynyt kyseisenä vuotena. Suomen Kansallisbibliografia Fennica (tänne kootaan tiedot kaikesta Suomessa julkaistavasta kirjallisuudesta ja sarjoista) antaa Salibandy kausikirjalle seuraavat tiedot
https://finna.fi
Tietysti voit vielä tiedustella kirjan kohtaloa (tai mahdollisia tilastotietoja ko. vuodesta) Suomen Salibandyliitosta, joka myy kyseistä julkaisua. Kausikirjan myyntitiedot:
Tilaukset ja myynti:
SLU:n myyntipalvelu (avoinna ark. klo 9-16)
puh. (09) 3481 2291
email: myyntipalvelu@slu.fi
