Aivosähkökäyrän (EEG) perusteella uni jaetaan kevyeen ykkös- ja kakkosvaiheen uneen, syvään, elvyttävään kolmos- ja nelosvaiheen uneen sekä fysiologisesti ja mentaalisesti aktiiviseen REM-uneen (vilkeuneen). Ykkös-nelosvaiheen unta kutsutaan yhteisellä nimellä NREM-uni (Non-REM-uni). Nukahdettaessa vaivutaan ykkös- ja kakkosvaiheen kautta kolmos- ja nelosvaiheen uneen, jonka jälkeen uni alkaa kevetä. Kevyestä unesta siirrytään REM-vaiheeseen. Ketju alkaa uudestaan kevyen unen kautta. Kevyt ja syvä uni vaihtelevat unirytmissä noin puolentoista tunnin välein. Unen ensimmäistä kolmannesta hallitsee syvä hidasaaltouni ja unen viimeistä kolmannesta hallitsee REM-uni. Syvä uni elvyttää ja huoltaa aivojen toimintaa, REM-unen aikana tehdään...
Kirjan tarkoituksen ja syntyidean tietänee kirjailija itse parhaiten. Kari Hotakaisen Näytän hyvältä ilman paitaa koostuu 17 tarinasta lähiöiden ongelmallisistakin nuorista. Kirjassa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 (toim. Ismo Loivamaa, 2001) kerrotaan, että tarinoissa kuvataan aikuisten ja nuorten maailmojen eroa. Aikuisilta ja nuorilta puuttuu yhteinen kieli, ja tätä kautta mahdollisuus ymmärtää toisiaan. Tarinat kritisoivat niin nuorten maailman pinnallisuutta kuin aikuisten maailman jähmettyneisyyttäkin. (s. 51)
Jokaisen lukijan kannattaa kuitenkin itse muodostaa käsityksensä lukemastaan.
Tekijänoikeus ei olisi este, mutta levykorjauksen ei ole katsottu kuuluvan kirjaston tehtäviin. Kirjasto perii maksuja konkreettisista kappaleista kuten tulosteista ja kangaskasseista sekä mm. tilojensa käytöstä yksityistilaisuuksissa, mutta tällaisen työvaltaisen erikoispalvelun tarjoamista ulkopuolisille saati sen hinnoittelua ei liene pohdittu.
Useat kirjastot ovat hankkineet ammattilaistasoisen cd- ja dvd-levyjen korjauskoneen. Sellaisen käyttökokemuksista kerrottiin 2013 Jyväskylän kirjaston blogissa. http://tanaanpalautetutlevyt.blogspot.fi/2013/02/hiontakone.html
"Korjausrobotillakaan" työ ei suju aivan automaattisesti, vaan aikaa ja osaavaa manuaalista työtä tarvitaan. Käyttökustannukset ovat melko korkeat, ja käytetty...
Meksikolaiseen olutkulttuuriin kuuluu sitruunan tai limen yhdistäminen olueen. Myös meksikolaisessa olutjuoma micheladassa on joukossa mm. limemehua.
Tietoa meksikolaisesta olutkulttuurista esim. Lahden ammattikorkeakoulun olutkurssin sivuilta:
https://wiki.lamk.fi/display/11VVJUO05/Meksiko
Varsinaisesti ekoteologiaan liittyvää aluesuunnittelua koskevia viitteitä ei löydy tietokannoista. Olethan jo tutustunut sinulle aiemmin haettuihin ekoteologiaa koskeviin tiedonlähteisiin (artikkelit, kirjat ja verkkosivut)? Kannattaa selata läpi artikkelien ja kirjojen lähdeluettelot, niistä löytyy usein hyödyllistä jatkomateriaalia.
Suosittelisin myös käyntiä lähikirjastossa. Kaikissa Helsingin kirjastoissa on mahdollisuus tehdä asiakastyöasemilla hakuja tieteellisten kirjastojen tietokannasta Lindasta sekä tieteellisten artikkeleiden tietokannasta Artosta. Opinnäytetyön valmistelu vaatii yleensäkin suuren määrän viitteiden läpikäymistä, ja se on helpompaa (ja hyödyllisempää) kun pääset itse selaamaan tietokantoja. Samalla voit...
Turun kaupunginkirjaston pääkirjastolla on kokoustiloja, joita asiakkaat voivat varata käyttöönsä maksua vastaan. Pienille ryhmille soveltuvat tilat Ideahuone (enintään seitsemän henkilöä) ja Kokoustila (enintään 20 henkilöä) sijaitsevat kirjaston uudisosassa, kahvila Siriuksen yläkerrassa. Näiden lisäksi uudisosan pääsisäänkäynnin vierestä löytyy suuremmille tapahtumille ja ryhmille (enintään 90 henkilöä) soveltuva Studio. Näiden tilojen varaukset tehdään pääkirjaston Uutistorin kautta. Varauksen voi tehdä joko paikan päällä neuvonnassa, puhelimitse tai verkossa menemällä osoitteeseen http://www.turku.fi/turun-kaupunginkirjasto ja valitsemalla "Palvelut" > "...
Shakin sääntöjen mukaan pelaaja ei voi tehdä siirtoa, jonka seurauksena hänen kuninkaansa jää tai joutuu tilanteeseen, jossa se on yhden tai useamman vastustajan nappulan uhkaama. Koska kuninkaat uhkaavat kaikkia niitä ympäröiviä ruutuja, ei ole mahdollista, että yksi kuningas siirtyisi toisen viereen.
Lähde: Shakin säännöt 2018, Suomen shakkiliitto (3.8.1., 3.9.2.) https://www.shakkiliitto.fi/wp-content/uploads/2018/01/Shakin-säännöt-2018.pdf
Teoksessa Korroosiokäsikirja (Suomen Korroosioyhdistys SKY, 1988) s. 622 sanotaan seuraavasti: "Kulta on kestävää kaikkia muita mainittuja rasitustekijöitä vastaan, paitsi suuria klooripitoisuuksia. Kuitenkin usein käytetään niin ohuita kultapinnoitteita (alle 0,5µm), että niissä olevien huokosten kautta syövyttävät aineet pääsevät vaikuttamaan alla olevaan metalliin. Korroosiotuotteet kulkeutuvat tämän jälkeen kontaktipinnalle ja saattavat aiheuttaa häiriöitä. Tavallinen perusmetalli kullan alla on kupari (välikerroksena nikkeli) ja tässä yhdistelmässä rikkiyhdisteet ja kloridit on todettu pahimmiksi. Joskus kultapinnoitetta käytetään hopeakontaktien päällä estämässä hopean tummumista rikkiyhdisteiden vaikutuksesta. Vaikutus on tehokas,...
Kyseessä lienee Nuorisoseuralaismarssi, jonka sanat ja nuotti löytyy Suomen Nuorisoseurojen Liiton sivulta pdf-tiedostona http://www.nuorisoseurat.fi/modules/ContentExpress/img_repository/nuori… .
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston pääkirjaston on suunnitellut silloinen kaupunginarkkitehti Heikki Aitola. Kirjastorakennus valmistui Lukiokadun varrelle vuonna 1983.
Joseph McCarthysta tai hänen politiikastaan ei ole ilmestynyt suomenkielistä kirjaa. Mutta hänestä on kirjoitettu lukuisia teoksia englanniksi, ja niitä on saatavilla Suomen yliopistokirjastoista. Helsingin yliopiston kirjaston aineistotietokannan verkko-osoite on http://www.helsinki.fi/helka/ , josta saatavuustiedot voi sen osalta tarvittaessa tarkistaa.
Tietoa Joseph McCarthysta löytyy suomeksi mm. seuraavista teoksista:
- Muutosten vuosisata. 6:1946-1960, WSOY, 1995
- Suuri maailmanhistoria. Osa 14: Ennen liennytystä, Koko Kansan Kirjakerho,1983
- Kero, Reino: Uuden maailman jättiläinen: Yhdysvaltain historia, Otava, 1991
Yllä mainitut kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet -aineistohausta (http://www...
Herrasväen asuinpaikat -verkkosivusto http://kirjasto.mikkeli.fi/etela-savon-kartanot/ kertoo, että kartanoasutus syntyi kun piru kantoi uusia tulokkaita, ruotsalaisia, kuormavitassa selässään. Kuormavita hajosi Penkkimäenrinteeseen ja ruotsalaiset levisivät Joroisten pitäjään.
Kartanot ovat syntyneet Suomessa 1600-luvulla. Kruunu luovutti rahapulassa läänityksiä ja lahjoituksia aatelisille sotilas- tai siviilivirkamiehille. He saivat alueeseensa veronkanto-oikeuden ja heidän asuinkartanoaan kutsuttiin säteriksi.
1600-luvun lopussa luotiin rustholli- eli ratsutilalaitos, jossa tiettyjen talonpoikaistalojen oikeudeksi ja velvollisuudeksi annettiin ratsukon varustaminen Ruotsi-Suomen armeijaan. Ratsukkoa vastaan he saivat verohelpotuksia....
Kuusinen esiintyi Japanissa "Elisabeth Hanssonina". Ruotsiksi kirjoitetussa ja vuonna 1936 julkaistussa kirjassa Det leende Nippon ("Hymyilevä Japani") nimi on muodossa Lisbeth Hansson.
Helsingin kaupunginkirjastossa on asiakkaiden varattavissa olevia Asko-asiakastietokoneita, joissa vanhemmissa koneissa saattaa olla vielä käytettävissä diskettiasema. Näistä koneista ei kuitenkaan ole listaa Asta-varausjärjestelmessänne https://varaus.lib.hel.fi/. Ennen kuin varaat tietokoneen varmista kirjastosta, missä koneessa on diskettiasema. Esim. Itäkeskuksen kirjastossa koneissa 8-15 on diskettiasema. Diskettiasemia ei kuitenkaan huolleta, eikä niitä vaihdeta uusiin, jos ne ovat rikkoutuneet. Kirjasto ei voi siis taata, että koneessa on toimiva diskettiasema. Jos diskettiasema toimii, pitäisi myös onnistua tiedostojen siirto USB-tikulle.
Jäljitetty runoilija on Saila Susiluoto. Säkeellä "Naiset menevät vangeiksi kaikkiin maailman espoolaisiin rivitaloihin" alkava runo löytyy Susiluodon 2001 ilmestyneestä proosarunokokoelmasta Siivekkäät ja hännäkkäät, minkä lisäksi se on julkaistu Eino Santasen ja Susiluodon toimittamassa Uusi ääni -antologiassa vuonna 2006.
Varmaan kannattaisi aloittaa vuosituhannen vaihteessa ilmestyneestä WSOY:n kustantamasta sarjasta
Suomen musiikin historia
Sarjassa kysymyksessä mainittuja vuosia käsittelevät:
2 : Kansallisromantiikan valtavirta 1885-1918 / Erkki Salmenhaara. - 1996.
3 : Uuden musiikin kynnyksellä 1907-1958 / Erkki Salmenhaara. - 1996.
Populaarimusiikki / Pekka Jalkanen. - 2003.
Esittävä säveltaide / Martti Haapakoski...ym. - 2002.
Kansanmusiikki / Anneli Asplund...ym. - 2006.
Kirkkomusiikki / Reijo Pajamo, Erkki Tuppurainen. - 2004.
Näistä löytyy lisää kirjallisuusviitteitä. Kirjoja on varmaan hankittu runsaasti kirjastoihin (ainakin pääkaupunkiseudulla).
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimen ”Paljakka” taustalla on sana ”paljas”, josta juontuu yleiskielen sana ”paljakka” (’paljas, kalliolakinen, puuton mäki tai vaara’). Luultavasti nimi on ollut esimerkiksi kylän tai talon nimenä ja muuttunut siitä sukunimeksi.
Sukunimeä ”Paljakka” on esiintynyt Itä- ja Pohjois-Suomessa, erityisesti Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Kainuussa.
Pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussa http://www.libplussa.fi/ antaa asiasanalla hirsirakennukset parisenkymmentä viitettä. Näistä hyödyllisiltä näyttävät ainakin seuraavat teokset: Vuolle-Apiala, Risto Hirsityöt, Vuolle-Apiala, Risto Hirsitalo, Korjauskortisto 16, Hirsitalon rungon korjaus, Korjauskortisto 17, Hirsirakennusten siirto ja toki myös Panu Kailan Talotohtori.
Näiden ja muiden haussa tulleiden kirjojen saatavuustiedot selviävät myös Plussasta. Jos kotikirjastostasi ei teoksia löydy voit kysyä niitä kaukolainaksi.
Osoitteesta http://mainio.kirjastot.fi/ on löydettävissä Suomen yleisten kirjastojen kokoelmatietokannat. Kirjastojen käytössä oleva lehtiartikkelitietokanta Aleksi antaa haulla hirsirakennukset...
Heikki Hilanderin syntymävuotta ei näytä olevan julkisesti saatavana, mutta sitä voinee kysyä hänen kotisivujensa yhteydessä olevien yhteystietojen kautta. Myöskään Olli Mononen (oikeasti Olavi Antero Mononen) ei näytä antaneen tarkempia henkilötietojaan julkisuuteen. Häneen voisi yrittää saada yhteyden Ylen Tampereen toimituksen kautta (TV2) postiosoitteella Pikku Kakkonen, PL 196, 33101 Tampere.
Kysy kirjastonhoitaja -palvelu ei voi välittää sellaisia henkilökohtaisia tietoja, joita ei ole julkisesti saatavana. Kirjastoilla ei ole myöskään mitään erivapauksia penkoa tällaisia tietoja esiin, vaan vastauksia etsittäessä käytetään hyväksi samoja julkisia lähteitä, joita muutkin voivat käyttää. Jos on itse tehnyt nettihakuja löytämättä...
