Internetissä toimivat kirjoittajafoorumit ovat tosiaankin aika sekalainen joukko, joiden taso ja aktiivisuuskin voi vaihdella aika lailla. Siksi on vaikea sanoa mistä niistä saisit parhaimman avun käsikirjoitustasi ajatellen. Rihmasto on tietysti kirjoittajafoorumeista tunnetuimpia ja sitä ylläpitävät ainakin ammattimaiset tahot, eri maakuntien taidetoimikunnat: http://www.rihmasto.ma-pe.net/. Netissä surffaillessani silmiini osui eräs kirjallisuusblogi, jossa pohdittiin kirjoittajafoorumien hiipumista ja keskustelun siirtymistä blogeihin: http://usvazine.vuodatus.net/blog/271225
Myös tekstilajisi on aika erityinen ja kirjoittajapiireissä harvinaisempi, ainakaan monilla kirjoittajafoorumeilla ei mainita lajityyppeinä kuin proosa ja...
Eeva Riihonen on esitellyt nimen Ida kirjassaan Mikä lapselle nimeksi seuraavasti: "Germaanien ahkera, uuttera, nuorekas, onnellinen tai muinaisenglannin Eada (iloinen, menestyvä). Saksassa oli muinoin Pyhä Iduberga, raskaana olevien naisten suojelija. Muinaisskandinaavien ikuisen nuoruuden jumalatar oli Idun."
Alexandrasta löytyy taas hyvin tietoa teoksesta Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Alexandra on Alexanderin naispuolinen vastike eli se pohjautuu kreikan verbiin alexo (puolustaa, auttaa). Nimi tarkoittaa siis puolustajatarta.Nimi on ollut suomalaisessa almanakassa vuodesta 1827 lähtien ja se otettiin mukaan Nikolai I:n puolison Aleksandra Fedorovnan kunniaksi.
Esimerkiksi Hel-Met- kirjastoista löytyvillä CD-ROM- levyillä
ABCD- romppu: leikiten lukemaan, Lukimaa, Studio 4 sekä Alkupolku- sarjan Eskari- ja Ekaluokka-rompuilla voisi harjoitella lukemaan opettelua. Paljon muitakin lukemista tukevia CD-ROM- levyjä varmasti löytyy, ja niitä kannattaa joko etsiä HelMet- verkkokirjastosta http://www.helmet.fi hakusanalla "lukeminen" (ja valita aineistolajiksi CD-ROM) tai kysyä kirjaston henkilökunnalta.
Kirjastojen lastenosastoilla on yleensä myös erikseen kirjoja lukemaan opetteleville, usein otsikolla "Helppolukuiset" tms. Tällaisia lukemaan opetteleville tarkoitettuja kirjasarjoja ovat esimerkiksi Vihreä banaani, Sininen banaani, Keltanokka, Kirjava kukko, Lukukaveri, Hyppivä sammakko ja Vikkelä...
Näyttää siltä, että Bamse = Maailman vahvin nalle laulua ei olisi ainakaan äänitetty suomeksi (Ylen suomalaisen musiikin äänitearkisto).
www.helmet.fi löytää pääkaupunkiseudulta DVD-levyjä, joissa on myös suomenkielistä puhe valittavana. Voisihan olla mahdollista, että näistä löytyisi laulu suomeksi laulettuna?
Georg Malmstenin kappale Eila sisältyy Georg Malmstenin 20 suosikkia : Säveltäjä Georg Malmsten -CD-levylle. Sen esittää Matti Salminen. Levyn sijaintitiedot voi tarkistaa osoitteessa http://www.helmet.fi linkki Tarkenna hakua, pudotusvalikosta cd-levyt ja hakukenttään Malmsten Georg. Viides viite on etsimänne.
Saa olla. Poliisi.fi-sivustolta löytyy passikuvavaatimusten (alkaen 21.8.2006) valokuvaohje. Se säätelee monia asioita, mm. asusteita ja kasvonilmeitä, mutta ei viiksiä. Yhdellä esimerkkikuvatullakin on viikset.
http://www.intermin.fi/poliisi/home.nsf/pages/1420C6E88D44489BC22570190…
Ilmeisesti kyseessä on Grimmin veljesten satu 'Vanha vaari ja pojanpoika'. Satu löytyy mm. kirjasta 'Grimmin sadut', jota voit kysellä lähimmästä kirjastosta.
Hain kirjaston käyttämät lehtiartikkelitietokannat, mutta viilikupeilla hakemalla ei löytynyt mitään. Sireliuksen Suomen kansaomaista kulttuuria osa 1, kohdassa Ruoka-astiat ja ateriat (s. 344- eteenpäin)ei puhuta viilistä mitään. Ruokaperinnekirjoissa on kyllä viilin ohje, mutta ei astioista mitään.
Viilikuppeja on nimitetty monin eri tavoin. Nimitykset viittaavat mm. astian valmistusmateriaaliin:
viilikuppi, -astia, -vati, -pytty, -kulho, -kehlo; filbunke (ruots.)
Kuvia
http://digi.lib.helsinki.fi/pienpainate/query.html
Hakulause: viili
Hakulause: filbunke
Hakulause: filbunkar
Hakutulokseksi tulee mm. pienpainatteita, joissa on keraamisten viilivatien kuvia. Mukana on myös kuvattomia tuotehinnastoja.
http://www.suomenmuseotonline.fi...
Kahlil Gibranin teos The Prophet on suomennettu nimellä Profeetta. Kirjan on suomentanut Annikki Setälä. Myös Risto Ahti on tehnyt teoksesta oman käännöksensä, joka sisältyy Gibranin teosten kokoelmaan nimeltä Idän ja lännen profeetta. Ahdin uusittu Profeetta-kirjan käännös on ilmestynyt/ilmestymässä tänä vuonna.
Teosta löytyy Turun kaupunginkirjaston kokoelmista. Kirjan saatavuuden voit tarkistaa Aino-aineistotietokannasta:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1140178993&ulang=…
Väestörekisteri-keskuksen nimipalvelusta, osoitteesta https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 , löytyy tilastotietoa etu- ja sukunimistä. Valitse hakutavaksi Etunimihaku ja kirjoita hakuruutuun nimi Tiitus, niin saat tulokseksi Suomessa vuosina 1899-2006 Tiitukseksi nimetyt henkilöt. Tilastossa ovat mukana kaikki väestötietojärjestelmään merkityt, myös kuolleiden henkilöiden lukumäärät.
Peräkärryjä myyviä liikkeitä löytyy kyllä paljonkin, mutta se, ostaako liike peräkärryn yksityiseltä myyjältä, ei näytä nettisivuilta usein löytyvän. Ehkä kannattasi yrittää myydä nettikaupan kautta, esim. näiden:
http://www.tori.fi/
http://www.huuto.net/fi/
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimen ”Saukkonen” varhaisimmat kirjalliset merkinnät ovat peräisin Etelä-Karjalasta ja Savosta. Myöhemmin se on ollut yleinen nimi koko Itä-Suomessa. Luultavasti ainakin osa nimen itäisemmistä esiintymistä on lainattu venäläisestä nimestä ”Savko” tai ”Savvatij”.
Hei
Kuopion kaupunginkirjaston uusi verkkokirjasto otettiin käyttöön toukokuussa 2011. Frank-monihakua Kuopion osalta on Kirjastot.fi:n taholta työstetty. Valitettavasti työ on edelleen kesken eikä tiedossamme ole tarkkaa aikataulua, milloin haku saadaan toimimaan.
Pahoittelemme tätä ja toivomme kärsivällisyyttä.
Kuopion kaupunginkirjaston aineistotietokantaa voi käyttää osoitteessa:
http://kirjasto.kuopio.fi//
Sivu löytyy myös, kun googleen kirjoittaa Kuopion kirjasto.
Ensimmäinen Anna lehti ilmestyi 1.8.1963 Apu-lehtien kustantamana. Vuonna 1971 Yhteyneiden Kuvalehtien Hopeapeili yhdistettiin Anna lehteen ja tällöin Annasta tuli ” Uusi Anna”.
Anna lehtiä löytyy vuodesta 1980 lähtien pääkirjastosta Pasilasta
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Kaikki numerot ovat luettavissa Kansalliskirjastossa
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto.html
Lähteet: Suomen lehdistön historia osat 8 ja 10 ( Kustannuskiila, 1991)
Englanninkielisen Wikipedian mukaan pakkopaidan keksi ranskalainen Guilleret vuonna 1790. Ennen kuin sitä alettiin käyttää psykiatrisessa hoidossa, pakkopaitaa käytettiin vankiloissa väkivaltaisten vankien rauhoittamiseen. Tässä käytössä olleen pakkopaidan kuva löytyy alla olevan British Museumin linkin kautta:
http://www.bbc.co.uk/ahistoryoftheworld/objects/e2nDsF2MTT2K3qrDCxTmRg
http://en.wikipedia.org/wiki/Straitjacket
Tarkoitatko kenties Satu Pentikäisen esittämää kappaletta "Menolippu" ("One way ticket")? Sen alussa taustakuoro laulaa: "Menolippu...kauas pois mua juna vie". Solisti aloittaa: "Katson taaksepäin ja kiskot sinne jää". Satu Pentikäinen on käyttänyt myös pelkkää etunimeä Satu taiteilijanimenään. "Menolipun" hän levytti vuonna 1979.
Tämä ei täysin vastaa kuvaustasi, mutta ehkä jollakulla tämän lukijoista on parempia ehdotuksia.
Satu Pentikäisen esitys Youtubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=eQ3FwAhsaVo
Kysymäsi kansanlaulu on suomennettu nimellä Kuu kun yllä vartioitsee. Tekstin käännöksestä vastaa Aale Tynni.
Käännös löytyy ainakin nuottijulkaisusta Rouva Satakieli (WSOY 1985), joka sisältää käännöksiä keski- ja eteläeurooppalaisista kansalauluista. Teoksesta löytyvät suomen- ja alkukieliset sanat, melodia ja sointumerkit.
Lappalainen, Kristiina: Yläasteelta eteenpäin löytyy esim. Kouvolan kaupunginkirjastosta. Jos haluat saada sen kaukolainaksi, ota yhteyttä oman paikkakuntasi kirjastoon.
Kirjastoista löytyy runsaasti tietoa oppilaanohjauksesta, oppilashuollosta, koulutusvalinnoista, nuorten syrjäytymisuhasta. Kannattaa tulla paikan päälle kirjastoon katsomaan kirjoja hyllystä, tarvittaessa neuvonnasta saa apua.
Tässä muutama kirja:
-Tilus Pirjo: Pelistä pois? Huolehtivan koulun haaste
- Holtittomasta hortoilusta hallittuun harhailuun
- Oppimaan oppiminen toisen asteen koulutuksessa
- Muutoksista mahdollisuuksiin: ohjauksen uutta identiteettiä etsimässä
Selailin eri hakusanoin kotimaista terveystieteellistä Medic tietokantaa, joka on käytettävissä Helsingin kaupunginkirjaston asiakastyöasemilta. Tervetuloa kokeilemaan. Tietoja Medicistä http://www.terkko.helsinki.fi/medic/
Aiheesta ei juurikaan löytynyt. Tässä hakuni tuloksia:
Tekijä: Portin, Petter Otsikko: Sukupuolten väliset biologiset erot ihmisellä Lehti/sarja: Helsingin lääkärilehti 2001 ; 49(5):20-22
Tekijä: Rahkonen, O
Takala, P Otsikko: Terveydentilan ja toimintakyvyn sosiaaliset erot vanhoilla miehillä ja naisilla Lehti/sarja: Gerontologia 1997 ; 4 vol. 11 ss. 282-291
Tekijä: Tikkanen, MJ Otsikko: Hormonit ja sydäntaudit - miksi naiset elävät kauemmin kuin miehet? Lehti/sarja: Liikunta ja tiede 1994 ; liite s. 12
Hakutuloksia...
Aleksandr Puškinin teosta "Matka Erzerumiin vuoden 1829 sotaretken aikana" ei valitettavasti ole HelMet-kirjastojen kokoelmissa, mutta sitä löytyy yksi lainattava kappale Helsingin yliopiston kirjaston opiskelijakirjastosta, joka on kaikille kansalaisille avoin kirjasto.
Teoksen tarkemmat julkaisu- ja sijaintitiedot löytyvät Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta ja Helka-tietokannasta:
https://finna.fi
https://finna.fi
