Teoksessa Islamilainen kulttuuri (toimittaneet Heikki Palva ja Irmeli Perho, 3. p. 2005) on Heikki Palvan artikkeli "Arabialainen kirjallisuus vuodesta 1800" (s. 400-414). Kirja löytyy mm. Helmet-kirjastoista (http://www.helmet.fi/fi-FI).
Tämän artikkelin mukaan uusi, n. vuoden 1800 paikkeilla alkanut, arabialainen kirjallisuus on hakenut usein esikuvansa lännestä, muslimialueen ulkopuolelta. Ranska ja ranskalainen kirjallisuus nousivat tärkeään asemaan. Länsimaisia virtauksia toivat arabialaiseen kirjallisuuteen myös 1900-luvun alkupuolella Yhdysvaltoihin muuttaneet libanonilaiset ja syyrialaiset kirjailijat. Tämä kirjailijaryhmä tunnettiin nimellä Mahjar, ja siihen kuuluivat mm. kirjailijat Gibran Khalil Gibran ja Nasib Arida....
Heinäveden historiaa käsittelevä sivusto (http://www.wikiwand.com/fi/Hein%C3%A4veden_historia#/ ) kertoo kunnan väkiluvun olleen 7 031 asukasta vuonna 1865. Heinäveden seurakunnan sivuilla (http://www.heinavedenseurakunta.fi/19) ilmoitetaan vuoden 1948 väestömääräksi 10 149 asukasta. Tilastokeskuksen sivuilla olevasta taulukosta kohdasta avainluvun muutos ajassa näkyy väkiluvun kehitystä vuosilta 1988-2014 (http://www.stat.fi/tup/alue/kuntienavainluvut.html#?active1=090).
Islantilaisista kirjailijoista löytyy suomennettuina ainakin seuraavia Hämeenlinnan seudun kirjastoista: Arnaldur Indriðason, Einar Kárason,Einar Már Guðmundsson,Hallgrímur Helgason,Hugleikur Dagsson,Halldór Laxness, Sjón, Snorri Sturluson,Vigdís Grimsdóttir, Yrsa Sigurðardóttir ja Steinunn Sigurårdóttir. Autetaan mielellämme asiakaspalvelussa niiden löytämisessä.
Tiede-lehden nettisivuilta löytyi artikkeli tuoksuista, ja sieltä löytyy myös vastaus kysymykseenne:
Ruoho tuoksuu ”vihreältä”
Vastaleikatun nurmen tuoksu hivelee nenää. Sen saavat aikaan eritoten heksenaalin, heksenolin, heksanaalin ja heksanolin isomeerit, joita syntyy ja hulmahtaa ilmaan, kun leikkurin terä viiltää ruohojen lehdet poikki.Nämä haihtuvat yhdisteet laastaroivat vioittuneita soluja: niillä on antibioottisia ominaisuuksia, joten ne ehkäisevät bakteerien hyökkäyksiä. Tämä ”vihreän tuoksu” hoitaa myös ihmistä. Japanilaistutkijoiden mukaan cis-3-heksenoli ja trans-2-heksenaali lievittävät niin stressiä, kipua kuin väsymystä.
Lähteet: Journal of geophysical research 1999, Biopsychosocial medicine 2008, Chemical senses vol 30
Rosti -sana löytyy kirjasta Suomen sanojen alkuperä, etymologinen sanakirja
(SKS julkaisuja, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus), 1969 alkaen Suomen kielen etymologinen sanakirjassa, ruotsissa jo vuonna 1939.
rosti ja paikannimi Rosti ´tulisijan rautainen arina, rakoarina /Ofenrost´, arina, polttouuni, halstari, paahdin.
Sana on todennäköisesti saksalaista alkuperää, saks. rost = ruoste, josta se on tullut myös Suomeen.
Kielitoimiston sanakirjan vastaus, (löytyy verkosta):
rosti = säleikön t. ristikon muotoinen arina.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/Rosti
Ydinosaamisesta löytyy sekä kirjoja että artikkeleita. Suomalaisia artikkeleita haettaessa lähteenä
voi käyttää ALEKSI ja ARTO artikkeliviitetietokantoja. Ydinosaa# hakusanana löytyy yhteensä toistakymmentä
viitettä. mm.Fiilin, Petri: Kohti ylivertaista ydinosaamista
Asiasanat johtaminen ; johtajat ; tavoitejohtaminen ;
Lehti Fakta
Julkaisuvuosi 1996 ; (16) ; 12 ; 63-71
Geber, Beverly: Ydinosaamisen guru C. K. Prahalad haastattelussa
Asiasanat: yritysstrategiat ; yritykset: osaaminen ; yritykset:kilpailukyky ; organisaatiot: oppiminen ;
Lehti: Yritystalous
Julkaisuvuosi 1995 ; (53) ; 2 ; 13-17
Tietokantoja voi tutkia kaikissa kirjaston toimipisteissä. Samoin myös korkeakoulukirjastojen yhteistä...
Yleisten kirjastojen tilastotietoja löydät Internetistä Kirjastolehden sivuilta (http://www.kaapeli.fi/~fla/kirjastolehti/faktat/tilastva.html) ja osoitteesta http://www.kirjakaapeli.lib.hel.fi/opm-kupo/kirjastotilastot1999/
Esimerkiksi kirjastotilaston 1998 mukaan Suomessa oli asukkaita 5120859 henkilöä ja lainaajia 2465543 henkilöä. Viralliset kirjastotilastot löydät Opetusministeriön sivulta (http://minedu.fi/kupo/kirjatil.htm).
Kirjastolehden tilaston mukaan Helsingin asukasluku vuonna 1998 oli 539363 henkilöä, lainaajien määrä oli samana vuonna 234068 henkilöä. Tilastoista voit tutkia myös vuosittaisten kirjastokäyntien määrää. Kaikilla kirjastonkäyttäjillä (esim. lehtien lukijoilla) ei ole kirjastokorttia, joten he eivät tilastoidu...
Pohjois-Pohjanmaan museon Juhani Turpeisen tietojen mukaan kyseinen kaivinkone on hajoitettu. Kauha on jäljellä jossain Iissä jokivarressa. Kaivinkoneen pienoismalli on ilmeisesti Pyhäkosken voimalaitoksella. Juhani Turpeinen aikoi selvittää vielä asiaa. Hänen puhelinnumeronsa museolle 558 47152 tai 050-5689341.
Oulun kaupunginkirjaston aluetietokanta Ostrobotniasta http://www.ouka.fi/kirjasto/ostrobotnia/index.html löytyi kaksi Marion kaivinkonetta koskevaa artikkelia:
- Sipola, Tuula: Marioinin taru päättyy. Pohjolan Voima 1996: 1, s. 21
- Virolainen, Taina: Iin kaivurijätti pistetään matalaksi, Kaleva 9.10.1996
Hakuteos Something about the author vol.110 (2000) (ss.126-131) kertoo .seuraavaa:Yhdysvalloissa asuva kirjailija Marilyn Kaye /huom myös kirjailijanimi Shannon Blair (s.1949) aloitti Replica-sarjan vuonna 1998 kirjalla Amy, numero seitsemän. Sarja kertoo koulutytöstä, joka on kloonattu palvelemaan hallituksen salaisia tarkoituksia. Amy-kirja herätti heti huomiota, koska se oli uudentyyppinen viihteellinen nuortenkirja, jonka juoneen lukija jää helposti kiinni. Marilyn Kaye on itse sanonut, että tunteet ja ihmisten reaktiot ovat aina kirjojen pohjana. Hakuteoksessa todetaan myös, Kaye pistää Replica-sarjassa teini-ikäset mielenkiintoisiin tilanteisiin, joissa heidän luonteensa punnitaan.
Replica-sarjasta ei ole kovin paljon tietoa...
Teoksessa Teen itse pihan rakenteet (Eskola, 1988) on ohje halkaistusta tukkipuusta valmistettavalle pöydälle ja penkille. Ohje on varmasti myös sovellettavissa hirsisen pöydän rakentamiseen.
Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta. Aineistohaku löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi
Vanhojen rahojen arvoon vaikuttaa mm. niiden kunto. Tietoa rahojen arvosta saa esim. Suomen rahat arviohintoineen -teoksista ja Suomen Numismaatikkoliiton Internet-sivuilta:
http://www.numismaatikko.fi/
Esimerkiksi Hel-Met- kirjastoista löytyvillä CD-ROM- levyillä
ABCD- romppu: leikiten lukemaan, Lukimaa, Studio 4 sekä Alkupolku- sarjan Eskari- ja Ekaluokka-rompuilla voisi harjoitella lukemaan opettelua. Paljon muitakin lukemista tukevia CD-ROM- levyjä varmasti löytyy, ja niitä kannattaa joko etsiä HelMet- verkkokirjastosta http://www.helmet.fi hakusanalla "lukeminen" (ja valita aineistolajiksi CD-ROM) tai kysyä kirjaston henkilökunnalta.
Kirjastojen lastenosastoilla on yleensä myös erikseen kirjoja lukemaan opetteleville, usein otsikolla "Helppolukuiset" tms. Tällaisia lukemaan opetteleville tarkoitettuja kirjasarjoja ovat esimerkiksi Vihreä banaani, Sininen banaani, Keltanokka, Kirjava kukko, Lukukaveri, Hyppivä sammakko ja Vikkelä...
Näyttää siltä, että Bamse = Maailman vahvin nalle laulua ei olisi ainakaan äänitetty suomeksi (Ylen suomalaisen musiikin äänitearkisto).
www.helmet.fi löytää pääkaupunkiseudulta DVD-levyjä, joissa on myös suomenkielistä puhe valittavana. Voisihan olla mahdollista, että näistä löytyisi laulu suomeksi laulettuna?
Georg Malmstenin kappale Eila sisältyy Georg Malmstenin 20 suosikkia : Säveltäjä Georg Malmsten -CD-levylle. Sen esittää Matti Salminen. Levyn sijaintitiedot voi tarkistaa osoitteessa http://www.helmet.fi linkki Tarkenna hakua, pudotusvalikosta cd-levyt ja hakukenttään Malmsten Georg. Viides viite on etsimänne.
Tietokantojen mukaan Ere Kokkosen ohjaamasta tv-sarjasta "Suloinen myrkynkeittäjä" (1995) ei ole tehty DVD-tallennetta.
http://www.elonet.fi/fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://yle.fi/vintti/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/…
Kyseessä on laulu, jonka nimi on Kurjet saapuvat. Sanat siihen on kirjoittanut Pentti Vilppula. Hän on myös säveltänyt kappaleen. Laulu löytyy Kauko Käyhkön esittämänä levyltä 20 suosikkia : Rakastan Sinua, Elämä. Tässä linkki levyn saatavuustietohin HelMet-kirjastoissa http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1333823?lang=fin
Suomen kansallispyhimys Henrikin nimi yleistyi ristimänimenä keskiajan lopulla ja 1500-luvulla se oli toiseksi yleisin Satakunnassa ja Hämeessä, hyvin tavallinen muuallakin. Tosin saksalainen Heinrich oli saattanut tulla muunnoksineen tutuksi Suomessa jo kauan ennen v. 1156 surmansa saaneen Henrik-piispan aikaa. Saksalaiseen muotoon pohjautuukin suosituin muunnos Heikki. Muunnos oli vakiintunut jo keskiajalla asiakirjoissa: Kokemäellä 1552 Thomas Heickilen. Heikkilä-nimisiä taloja on kaikkialla Suomessa ja niiden lukuisuus näkyy sukunimen Heikkilä määrässä. Heikkilä on Suomen sukunimistä 18. yleisin ja Länsi-Suomen yleisimpiä nimiä.
Laine on Suomen seitsemänneksi yleisin sukunimi (2020). Laine on tyypillinen 1900-luvun alun muotinimi. Se...
Väestörekisteri-keskuksen nimipalvelusta, osoitteesta https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 , löytyy tilastotietoa etu- ja sukunimistä. Valitse hakutavaksi Etunimihaku ja kirjoita hakuruutuun nimi Tiitus, niin saat tulokseksi Suomessa vuosina 1899-2006 Tiitukseksi nimetyt henkilöt. Tilastossa ovat mukana kaikki väestötietojärjestelmään merkityt, myös kuolleiden henkilöiden lukumäärät.
Internetissä toimivat kirjoittajafoorumit ovat tosiaankin aika sekalainen joukko, joiden taso ja aktiivisuuskin voi vaihdella aika lailla. Siksi on vaikea sanoa mistä niistä saisit parhaimman avun käsikirjoitustasi ajatellen. Rihmasto on tietysti kirjoittajafoorumeista tunnetuimpia ja sitä ylläpitävät ainakin ammattimaiset tahot, eri maakuntien taidetoimikunnat: http://www.rihmasto.ma-pe.net/. Netissä surffaillessani silmiini osui eräs kirjallisuusblogi, jossa pohdittiin kirjoittajafoorumien hiipumista ja keskustelun siirtymistä blogeihin: http://usvazine.vuodatus.net/blog/271225
Myös tekstilajisi on aika erityinen ja kirjoittajapiireissä harvinaisempi, ainakaan monilla kirjoittajafoorumeilla ei mainita lajityyppeinä kuin proosa ja...
