Korttisi tiedoista näkyy, että olet äskettäin täyttänyt 15 vuotta, ja kirjastolle et ole enää lapsiasiakas. Sinun pitäisi nyt käydä kirjastossa, että asiakastietosi voidaan päivittää. Se tarkoittaa, että takaajasi tiedot poistetaan kortiltasi, ja olet tästä lähin itse vastuussa lainoistasi. Samalla tarkistetaan, että muutkin tietosi ovat ajan tasalla. Ota kirjastoon mukaan kirjastokorttisi ja henkilötodistus (esim. passi, alle 18-vuotiaalla henkilötodistukseksi käy myös kuvaton Kela-kortti). Tervetuloa!
Etsitty Borgesin runo lienee Tríada kokoelmasta Los conjurados (1985); suomeksi se löytyy nimellä Triadi Pentti Saaritsan suomentamana kokoelmasta Peilin edessä ja takana : runoja vuosilta 1923-1985 (WSOY, 1998).
Runon viimeinen säe tiivistää "olemassaolon painon" jättämisen ajatuksen näin: "Millaista helpotusta tunnemmekaan sinä ja minä hetkellä juuri ennen kuolemaa, kun kohtalo päästää meidät murheellisesta tottumuksesta olla joku, ja koko universumin painosta."
Finlexissä ei tosiaan ole kaikkia säädöksiä kokoteksteinä, se sisältää säädöksiä alkuperäisinä: "N. 29000 säädöstä alkuperäisessä muodossaan(ei päivitetty julkaisemisen jälkeen), mukana kaikki säädökset v. 1987 lähtien sekä keskeinen osa aiempaa lainsäädäntöä."
Finlexin osiosta Säädösmuutosten hakemisto löytyy paremmin viitetietoja, vaikka kokotekstiä ei olisikaan.
Alkuperäiset säädökset löytyvät Suomen säädöskokoelmasta (ennen Suomen asetuskokoelma). Vanhoista lakikirjoista voi etsiä voimassaolevia versioita eri ajoilta. Niitä löytyy varmasti ainakin sellaisten yliopistojen kirjastoista, joissa on oikeustieteellinen tiedekunta, mutta myös muista kannattaa kysyä. Mikä sitten onkaan mahdollisesti lähellä sinua. Myös maakuntakirjastoista...
Tuo 4622 markan summa voi tarkoittaa 1990-luvun markoiksi muunnettua summaa. Kirjassa: Suureen länteen: siirtolaisuus Suomesta Pohjois-Amerikkaan on suuntaa antava esimerkki sivulla 87: "Cunard-linjan laivalla saattoi vuonna 1910 matkustaa Hangosta Bostoniin 246 markalla eli (1990 luvun markoissa) noin 4300 markalla. Paremman matkustusluokan mukavuuksista joutui tietenkin maksamaan lisähintaa. Amerikassa matka tulosatamasta kauemmas sisämaahan saattoi lisätä kuluja huomattavasti.
Kero, Reino: Suureen Länteen... (1996).
http://www.migrationinstitute.fi/pdf/books/Siirtolaisen_opas_1926.pdf
Siirtolaisen opas valtameren takaisiin maihin (1926).
Siinä mainitaan s. 58 mm.:”Yhdysvaltoihin ja Kanadaan maksavat 1-10 vuoden ikäiset lapset puolet...
Kirjailijoista Hans Mölbjerg ja Rita von Willebrand kerrotaan
lyhyesti Pellervo-lehden numerossa 18 (1949), jossa käsitellään
maaseutuaiheista pohjoismaista romaanikilpailua. Mölbjerg mainitaan
lyhyesti hakuteoksissa A history of Danish literature (1992) ja
Möller-Kristensen, Sven: Dansk litteratur 1918-1952 (1956). Muuta
tietoa heistä en koti- ja ulkomaisten hakuteosten, tietokantojen
tai Internetin avulla löytänyt.Knut Vatneströmistä ei löytynyt
mitään. Tanskassa toimii kirjallisuuskeskus The Danish Literature
Information Centre, joka kokoaa tietoa tanskalaisista kirjailijoista
(yhteystiedot sivulla http://www.danlit.dk). Ehkä sieltä löytyisi
enemmän tietoa Mölbjergistä.
Tässä muutama nimeke:
- Lehtikari, Pipsa: "Tarttis tehrä jotain". legioonateatteri syrjäytyneen nuoren elämänhallinnan kehittäjänä.Tampere 1996. (Kuuluu Tampereen yliopiston kirjaston kokoelmaan.)
- Janhunen, Tarja: Taide ja lastensuojelu: Sosiaali-, nuoriso- ja kriminaalityötä legioonateatterun keinoin. Helsinki. 1997. (Löytyy Helsingissä Itäkeskuksen kirjastosta, Terveystieteiden kekuskirjastosta Helsingistä, Oulun yliopiston kirjastosta, Lapin yliopiston kirjastosta, Tampereen yliopiston kirjastosta ja Åbo Akademin kirjastosta.)
- Drama and Theatre in Education. Nigel Dodd, Winifred Hickson. (Oulun yliopiston kirjasto, Tampereen yliopiston kirjasto, Åbo Akademin kirjasto)
- Legioonateatteri uskoo ilmaisun parantavaan voimaan (Lapsen...
Runo kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti:
Sinun silmistäsi on pitkä matka minun silmiini.
Kävellä ohuella narulla,
korkealla,
ilman suojaverkkoa.
Se sisältyy Tabermannin kokoelmaan "Aivan kuin joku itkisi" (ilm. v. 1973) ja myös teokseen "Kukkiva kivi. Valitut runot 1970-1977." (1978).
Helsingin kaupunginkirjaston toimipaikoissa ei ole eristettyä musiikkihuonetta lauluharjoittelua varten. Sen sijaan Vantaan pääkirjastossa http://www.vantaa.fi/kirjasto/ftoimip.htm on tunniksi kerrallaan varattavissa oleva pianohuone, jossa voi myös laulaa. Nuorisoasiankeskuksen http://nuoriso.hel.fi/start.html toimitiloissa on myös bändien harjoittelutiloja, joita voi kysellä. Esim. Kanneltalon nuorisoasiainkeskuksessa on tämä mahdollisuus. Myös yksittäiset musiikkiopistot saattavat vuokrata / antaa tilojaan tätä tarkoitusta varten, esim. Pohjois.Helsingin musiikkiopiston http://www.phmo.pp.fi/ rehtorilta voi tiedustella asiaa. Musiikkiopistojen yhteiset verkkosivut ovat osoitteeessa http://www.jyu.fi/musica/guidonet/koulutus.html
Eduskunnan sivustolla kerrotaan näin:
"Perustuslakia koskeva ehdotus hyväksytään ensin lain toisessa käsittelyssä yksinkertaisella enemmistöllä. Tämän jälkeen lakiehdotus jätetään lepäämään seuraavaan vaalikauteen. Vaalien jälkeen kokoontuva eduskunta jatkaa lepäämään jätetyn lakiehdotuksen käsittelyä, ja sen tulee hyväksyä se asiasisällöltään muuttamattomana määräenemmistöllä, eli 2/3:lla annetuista äänistä.
Perustuslakia koskevaa ehdotusta ei kuitenkaan jätetä lepäämään vaalien yli, mikäli se julistetaan kiireelliseksi vähintään 5/6 kannatuksella. Lakiehdotus voidaan tämän jälkeen hyväksyä 2/3 enemmistöllä."
Suomen laissa 73 § sanotaan:
"Perustuslain säätämisjärjestys
Ehdotus perustuslain säätämisestä, muuttamisesta...
Kysytyistä kuvauspaikoista ei valitettavasti oikein löydy julkista tietoa. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on kysytty aiheesta aiemminkin. https://www.kirjastot.fi/kysy/missa-tuija-lehtisen-kirjoihin-perustuva?… Vastauksen kommentista ja verkosta löytyy tieto, että yläasteen kuvauspaikka on Ilolan koulu Vantaalla.
Tiedustelin leirikeskuksen, järven ja lukion kuvauspaikkoja sarjan tuotantoyhtiöstä sekä silloiselta vastaavalta tuottajalta, mutta heillä ei ollut tietoa tai muistikuvaa niistä. Kuten aiemmassa vastauksessa ehdotettiin, kuvauspaikkoja voisi kysyä myös Yleltä. https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Ehkäpä myös sarjan tekijöitä tai näyttelijöitä voisi lähestyä. Tiedot löytyvät Radio- ja televisioarkiston RITVA-tietokannasta....
Paula Vesala on säveltänyt ja sanoittanut kappaleen "Unohdus" televisiosarjaan "Munkkivuori". Kappaleen esittää Maija Sariola.Paula Vesala Instagramissa 18.11.2022:https://www.instagram.com/vesalaofficial/p/ClGxnCktQtC/
Tämän runon kirjoittaja ei selvinnyt. Monen muun pikkutuhman lorun lailla se on saattanut kulkea kansan suussa pitkään, ilman tietoa alkuperästä. Tietäisikö joku tämän palstan lukijoista runon kirjoittajan?
Yleisradion palauteyhteystiedot löytyvät Ylen nettisivuilta: Mielipiteesi on tärkeä – anna palautetta Ylelle – Usein kysyttyä – yle.fiKyseisellä sivulla on myös ohjeet, mitä palautteita voi lähettää minnekin. Sivulla olevan linkin kautta pääset asiakaspalvelun lomakkeille kirjoittamaan oman palautteesi.
Hei!
Kyllä voivat. Kirsikkapuun kukat voivat olla joko vaaleanpunaisia tai valkoisia. Vaaleanpunakukkaiset kirsikkapuut ovat koristelajikkeita. Valkokukkaisia kirsikkapuita löytyy puolestaan sekä koristepuiden että syötävien lajikkeiden keskuudesta. Valkokukkaisia koristekirsikkalajikkeita ovat mm. Schalininkirsikka ja Pilvikirsikka sekä syötävistä lajikkeista esimerkiksi Tontu, Stella ja Huvimaja.
Lähteet:
https://www.roihuvuori.fi/hanami/kirsikkalajikkeet/
https://kotiliesi.fi/koti/puutarha/kirsikkapuu/
Nino Rotan "Come live your life with me", joka tunnetaan ehkä yleisemmin nimellä "Godfather waltz", löytyy moneltakin nuottikokoelmalta. Toivoit kuitenkin löytäväsi italiankieliset sanat ja se onkin jo vaikeampaa. Kyseisen kappaleen nimi italiaksi on "Il valzer del padrino", eikä pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta sitä löytynyt, kuten ei Tampereeltakaan. Googlesta haettuna kappaleen italiankielinen nimi viittaa etupäässä CD-julkaisuun, jossa mainittu valssi on instrumetaaliversiona. Näyttää siltä, että nuottia italiankielisin sanoin ei välttämättä ole saatavana. Tässä muutamia kokoelmia, joilta kyseisen valssin nuotit ja englanninkieliset sanat löytyvät:
- The real book of dance
- Traditional & popular wedding...
Hovimäki-sarja on lainattavissa pääkaupunkiseudun kirjastoista vhs-videona. Joistakin osista näyttää olevan useita varauksia. Voit katsoa tietoja pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisestä Helmet-tietokannasata: www.helmet.fi
Väinö Linnan Tuntematon sotilas -kirjassa Hietanen totesi, että hän ei välitä mitä ministerit puhuvat, hyttysille eivät voi kuitenkaan mitään.
Lähde: Helen, Olli: Tunnetko tuntemattoman? Aamulehti, 2005.
(sivu 132)
En löytänyt tietoja sarvikaisista kirjastossa käytössä olevista tietolähteistä. Ehdotamme tutustumista seuraavaan HelMet -kirjastosta löytyvään teokseen: Kiiski, Timo: Talotarinoita Suomesta : asumisen arkea ja juhlaa valokuvin ja tarinoin. Karisto, 2006. Ehkä tuossa teoksessa on jotain myös sarvikaisista. Kysy kirjastosta teosta.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralla on tiedonhakupalveluita joita voi käyttää alla näkyvien yhteystietojen kautta. Tiedän että siellä on kerätty myös rakentamiseen liittyvää perinnettä. Olen lähes varma että sieltä löytyy tietoja myös sarvikaisista. Heille voi lähettää kysymyksen seuraavaan sähköpostiosoitteeseen:
kansanrunousarkisto@finlit.fi,
Heiltä voi kysyä myös puhelimitse
- kirjaston tietopalvelu 0201...
Toki voit ensin opiskella merkonomiksi ja sitten hankkia myöhemmin lisäkoulutusta. Parempi olisi kuitenkin hankkia heti kirjastoalan koulutus, mikäli olet varma siitä, että haluat nimenomaan kirjastoon töihin. Kirjastoalan koulutuskenttä on nykyään niin vaihteleva ja muuttuva, etten osaa sanoa, miten ja missä lisäkoulutusta järjestetään. Voi olla, että myöhemminkin on lähdettävä muille paikkakunnille koulutuksen vuoksi.
Voisit opiskella liiketalouden perustutkinnon tieto- ja kirjastopalvelujen koulutusohjelman kautta. Se ei tietenkään ole mahdollista kaikissa opistoissa. Hyvän koulutuksen vuoksi kannattaa kuitenkin lähteä kotiseudulta pois, ainahan voi palata takaisin.
Tässä joitakin linkkejä, joista voi olla apua, kun miettii...
Evankelis-luterilaisen kirkon kirkkojärjestyksen
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931055
3. pykälässä luetellaan tavat, jolla tullaan kirkon jäseneksi. Ne lähtevät siitä, että kerran asianmukaisesti toimitettu kaste on kirkon kannalta aina pätevä. Jos henkilö eroaa kirkosta, mutta liittyy siihen uudelleen myöhemmin, häntä ei uudelleen kasteta. Evankelis-luterilaisen opin mukaan uudelleen kastaminen tässä tilanteessa olisi suorastaan raskas synti, koska sellaisen menettely merkitsisi oikeastaan (ensimmäisen) kasteen halveksimista ja mitätöimistä.
Evankelis-luterilaisen kirkon katekismus opettaa (sivu 36):
"Kerran saatu kaste kantaa läpi koko elämän. Kasteen liitto on varma silloinkin, kun uskomme horjuu."
http://www.evl.fi/...
