Alpeilla Matterhornin juurella Sveitsin ja Italian rajalla sijaitsevasta Cervinia-Zermatt-alueesta on jonkin verran tietoa muutamissa matkaoppaissa, videoita ei alueelta näytä olevan HelMet-kirjastoissa.
Saksankielisessä "ADAC SkiGuide Alpen" -laskettelu- ja hiihtokeskusoppaassa (v.2004) tietoa on havainnollisine rinnekuvineen kuusi sivua. Kirjan liitteenä on CD-ROM-levy, jossa on tietoa mm. hotelleista ja 3-D-panoramoja. Kev Reynoldsin "Walking in the Alps" -kirjassa (v. 2005) on tietoa vaeltajille kolmisen sivua. Yleisempää tietoa alueesta löytyy mm. kirjoista "The rough guide to Switzerland" (Matthew Teller) ja Let's go -sarjan "Italy". Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa HelMet-tietokannasta www.helmet.fi .
Internetistä hakusanoilla '...
Etelä-Savon maakuntalintu on kuhankeittäjä.
Vuonna 1985 BirdLife Suomi (tällöin vielä nimellä LYL, Lintutieteellisten Yhdistysten Liitto) järjesti yleisöäänestyksen kunkin maakunnan tunnuslinnusta. Lehtien palstoilla esiteltyyn äänestykseen osallistui reilu 5500 suomalaista. Näiden äänestystulosten perusteella kullekin maakunnalle valittiin maakuntalinnut. Jo vuonna 1981 kansallislinnuksi valittu laulujoutsen oli suljettu pois maakuntalintuäänestyksestä.
Kuhankeittäjä esiintyy meillä lähinnä Päijät-Hämeen, Etelä-Savon sekä Etelä-Karjalassa järvialueiden lehtomaisissa kaskimetsissä.
http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/maakuntalinnut.shtml
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=84&t=350&a=2696
Etsimänne teos on Manninen, Antti: Puretut talot: 100 tarinaa Helsingistä.
Muita aiheeseen liittyviä teoksia voi yrittää hakea Helmetissä (www.helmet.fi)sanahaussa yhdistelemällä esim. asiasanat Helsinki rakennukset tai Helsinki arkkitehtuuri. Kuvia Helsingistä voi hakea yhdistämällä asiasanat Helsinki kuvateokset.
Tekijänoikeuslain 12 § antaa jokaiselle oikeuden valmistaa julkistetusta teoksesta ”muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten”. Lisäksi ”kappaleen valmistamisen valmistuttajan yksityistä käyttöä varten saa myös antaa ulkopuolisen suoritettavaksi”.
Laki ei kuitenkaan velvoita ulkopuolista tahoa valmistamaan kopiota, ja valmistaja voi toki halutessaan tarkistaa, millaisesta aineistosta on kysymys, ja arvioida, voidaanko työn katsoa kuuluvan 12 §:n piiriin. Jos asiakas haluaa kymmeniä kopioita jonkun vieraan henkilön kirjoittamasta kirjasta, saattavat yrityksessä epäilykset herätä. Kopioiden valmistaminen voi silloin rikkoa tekijänoikeuslakia ja tuoda paljastuessaan lain rangaistusten lisäksi huonoa mainetta yritykselle. Siksi en yhtään...
Kertomasi perusteella Seinäjoen kirjastolaiset suosittelevat kokeilemaan mm. seuraavien kirjailijoiden teoksia: Kate Mosse, Carlos Ruiz Zafón, Tamara McKinley, Yasmina Khadra, Zadie Smith, Hanif Kureishi, Oscar Hijuelos, Tahar Ben Jelloun, Jhumpa Lahiri ja Amy Tan. Kokeilemisen arvoisia voisivat olla myös Pascal Mercierin Yöjunalla Lissaboniin, Elizabeth Kostovan Historiantutkija, Donna Tarttin Jumalat juhlivat öisin ja Markus Zusakin Kirjavaras. Myös esimerkiksi Walter Moersin Uinuvien kirjojen kaupunki ja Yöllisen koiran merkillinen tapaus, Kiran Desain Hulabaloo Hedelmätarhassa sekä Haruki Murakamin Kafka rannalla voisivat olla kiinnostavia kirjatuttavuuksia. Lisäksi myös Pikku prinssi ja Jostein Gaarderin Sofian maailma saattaisivat...
En löytänyt varmistettua tietolähdettä Riiska-nimen etymologiasta. (Yksi mahdollinen on: Gregorios, kr. ’valpas’ = Itä-Suomessa Riiko, Riiska, Rissa). Kannattaa tutustua myös seuraavaan kirjaan, josta asia saattaisi selvitä:
Sakkolan Riiska: muistojen kotikylä Suvannon etelärannalla / [toimitus: Antti Tenkanen ; toimikunta: Irma Havumäki ... et al.]
[Lempäälä]: Sakkola-Säätiö, 2011. Tämä teos löytyy Kansalliskirjastosta
https://finna.fi
Lähteet:
http://www.luovutetunetelakarjalanpitajat.fi/Kirjallisuusluettelo.iw3
apumatti.helsinki.fi/admin/filecontrol/file_popup.php?download...
Pääkaupunkiseudun kirjastot tarjoavat pääsyn kolmeen e-kirjoja tarjoavaan palveluun Ebib, Ellibs ja OverDrive. Kokoelmissa on suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä e-kirjoja aikuisille ja lapsille. Kokoelma on vielä rajallinen, sillä palvelu on vielä kokeiluvaiheessa ja tulee myöhemmin laajenemaan myös muihin kirjastoihin. Helmet-kirjastoilla on kokeilussa myäs elokuvapalvelu Indieflix, mutta tässä palvelussa ei ole lasten elokuvia. Palveluun pääsemiseen tarvitaan Helmet-kirjastojen kirjastokortti ja tunnusluku. Kortin saa mistä tahansa pääkaupunkiseudun kirjastosta henkilöllisyystodistusta vastaan. Lisätietoja palvelusta saa Helmet-kirjastojen sivuilta osoitteesta www.helmet.fi.
Ratamo-kirjastoilla on käytössään Ellibs-e-kirjasto, jossa...
Arvio uhreista on noin 70 000 - 75 000 henkeä. Vuoden 1695 asukasmaaräksi on arvioitu noin 400 000, joten kuolleiden osuus lienee ollut vajaa viidennes.
Jossain määrin epäselvää on, minkä alueen väestömäärä tuo 400 000 oli. Kuolleiden suhteellinen osuus varmaankin on ollut samaa luokkaa nyky-Viron alueella.
http://www.estonica.org/en/History/1558-1710_Estonia_under_Swedish_rule…
http://www.kirjandusarhiiv.net/?p=1489http://www.kirjandusarhiiv.net/?p…
Islantia käsittelevää kirjallisuutta löytyy kirjastosta runsaasti. Pelkästään suomenkielisiä kirjoja on 30 kpl, ja jos mukaan otetaan ruotsin ja englanninkieliset kirjat, on valikoimaa jo 71 kirjan verran. Maantieteen luokasta 43.4 löytyy mm. Anne Ragnhild Nässin Islantikirja, keittokirjojen luokasta 68.25 mm. pohjoismaista ruokakultuuria käsittelevä Matkultur i Norden. Pohjoismaiden historian luokassa 93.4 on esimerkiksi Njördur P. Njardvikin kirja Muinainen Islanti. Lisäksi kirjastoon on hankittu islantilaista kaunokirjallisuutta (esim. Einar Karasonin, Vigdis Grimsdottirin ja Hallgrimur Helgasonin romaaneja) ja kansanrunoutta. Musiikkiosastolle on vieläpä hankittu islantilaista musiikkia.
”Uinu, poijut/poiut kaunokainen, tuuti, tuuti tuu!” alkaa ”Kasakan kehtolaulu”. Se perustuu venäläiseen kansanlauluun ”Spi mladenets moi prekrasnyi”. Nuotissa Sonninen, Ahti: ”Laulan ja soitan : koulun musiikkikirja oppikouluja varten” (Otava, 1962, 4. painos, s. 261) tämän suomenkielisen sanoituksen tekijäksi on merkitty R. R. Ryynänen. Kaikissa lähteissä sanoittajaa ei ole mainittu. Laulun sanat löytyvät myös seuraavista nuoteista: ”Perinnemaisemia lauluin” (Kalevi Heikkinen, 2006) ja ”Laulajan kirja” (toimittanut Aapeli Vuoristo, Otava).
”Karjalan kunnailla” -laulun karjalankielinen nimi on ”Karjalan kumbuzil” (tai joskus myös ”Karjalan kumbusil”). Laulu alkaa: ”Jo Karjalan kumbuzil puut kukitah”. Alkuperäinen sanoitus on Valter Juvan...
"Yön halki kiitää ratsuparvi kasakoiden" -säkeellä alkavan sanoituksen on tehnyt Kauko Käyhkö salanimellä K. Kirsi. Sen on levyttänyt Kipparikvartetti nimellä "Kasakkapatrulli" ja Frederik nimellä "Kasakkapartio". Vaikka monissa julkaisuissa laulua sanotaan venäläiseksi kansanlauluksi, Yleisradion Fono-tietokannan mukaan laulun on säveltänyt Lev Knipper. Laulun alkuperäinen nimi on Kansalliskirjaston tietokannan mukaan "Poljuško, pole" ja Fono-tietokannan mukaan "Poljushko-pole", mutta laulun alkuperäinen nimi saatetaan translitteroida monella muullakin tavalla, esim. "Poljushko polje" tai "Poljushka polje".
Kauko Käyhkön sanoitus sisältyy seuraaviin julkaisuihin (sanoituksissa on pieniä eroja):...
Camilla Läckbergin Fjällbacka-sarjassa on samoja henkilöhahmoja, kirjailija Erica Falck ja poliisi Patrik Hedström, mutta jokaisessa kirjassa on oma, itsenäinen mysteeri selvitettävänä. Sarjan aloittaa romaani Jääprinsessa. Kirjoja voi siis lukea missä järjestyksessä vain, mutta paremmin niiden maailmaan pääsee sisälle lukemalla ne ilmestymisjärjestyksessä
Lyhyt vastaus kuuluu: töitä!
Tämä on varmastikin selvää, eli pitempi vastaus lienee tarpeen. Koetan siis avata hieman kirjastotöiden sisältöä. Ensinnäkin sanottakoon, että tietokone on nykyaikaisen kirjastotyön tärkein työkalu. Toisekseen sanottakoon, että jokaisen kirjastoammattilaisen työnkuva on omanlaisensa, eivätkä kaikki tee kaikkea kaikenaikaa. Kirjastossa työskentelevillä on myös erilaisia tehtävänimekkeitä: kirjastovirkailija, kirjastonhoitaja, informaatikko, johtaja - nimekkeet saattavat antaa osviittaa henkilön työtehtävistä.
Kirjastötyöntekijän päivittäisistä työtehtävistä on kysytty aiemminkin: https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-kirjastotyontekijan-paivittaisiin-ty…
Kun tietokone on tärkein työkalumme, teemme sen parissa...
Tämän runon kirjoittaja ei selvinnyt. Monen muun pikkutuhman lorun lailla se on saattanut kulkea kansan suussa pitkään, ilman tietoa alkuperästä. Tietäisikö joku tämän palstan lukijoista runon kirjoittajan?
Jelena on slaavilainen muunnos Helenasta. Jelena on vuonna 338 kuolleen Pyhän Helenan, Konstantinus Suuren äidin kaima. Muistopäivää vietetään ortodoksisen kalenterin mukaan 21.5. Lähteet: Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja ; Uusi suomalainen nimikirja ; http://www.ortodoksi.net/tietopankki/nimet/ortodoksinen_kalenteri.htm
Opettaja, toimittaja ja kansanedustaja Alli Nissinen kirjoitti satuja, runoja, novelleja ja tietokirjallisuutta. Hän myös käänsi lastenkirjoja ja oppikirjoja. Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan Alli Nissisen sanoitus on lukuisissa lastenlauluissa. Violan kautta löytyvät äänitteet ja nuotit, joissa on hänen tekstejään, mutta ei eriteltyinä sen mukaan, missä lauluista on nimenomaan Nissisen teksti. Valitettavasti lastenlaululuetteloa ei voi siksi meidän lähteidemme avulla laatia. Violasta pääset tekemään hakuja täältä:
https://finna.fi
Sinikka Nopola on kirjoittanut sekä lasten- että aikuistenkirjoja. Mikkelin Origo-tietokannasta löytyy yhteensä 29 kirjaa, jotka hän on tehnyt joko yksin tai yhdessä sisarensa Tiinan kanssa. Lasten kirjoista löydät tietoa esim. Suomen nuorisokirjallisuuden nettimatrikkelista osoitteesta http://www.nuorisokirjailijat.fi/ . Sivustolla on lueteltu myös Sinikka Nopolaa käsittelevää lähdekirjallisuutta, jota on lainattavissa kirjastosta.
Nopolasta löytyy myös tietoa Sanojen aika -sivustolta osoitteesta http://kirjailijat.kirjastot.fi/ . Myös tämä sivusto sisältää runsaasti lähdetietoja, mm. linkin Tammen kotisivuille, jota kautta löytyy mm. luettelo Nopolan saamista palkinnoista.
Pelastustoimen nettisivuilta löytyi vastaus kysymykseesi:
"Sisäasiainministeriön määräyksessä nuohouksesta todetaan mm. seuraavaa: Kerran vuodessa nuohotaan kiinteällä polttoaineella, useammilla polttoaineilla tai raskasöljyllä toimiva tulisija hormeineen. Suuluukuttoman takan tulipesän nuohooja puhdistaa vain, mikäli kiinteistön omistaja tai haltija siitä nuohoojan kanssa erikseen sopii.
Jos takkaa ei käytetä ja se on vain sisustuselementtinä ja sen pystyy kiistattomasti osoittamaan, kannattaa asiasta keskustella paikalle tulevan nuohoojan kanssa. Suomen olosuhteissa käyttämätön hormi voi ajan kuluessa tosin rappeutua myös itsestään."
Kysymys ja vastaus löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta:
http://www.pelastustoimi.fi/neuvontapalvelu/...
