Luokanopettaja opettaa peruskoulun luokkia 1-6, ja aineenopettaja luokkia 7-9 ja lukioluokkia. Myös alakoulussa voi tietyissä aineissa olla aineenopettajia.
Aineenopettajalta vaaditaan ylemmän korkeakoulututkinnon ja pedagogisten opintojen lisäksi opetettavan aineen opinnot. Eli ollakseen pätevä opettamaan yläkoulussa (peruskoulun luokat 7-9) ruotsia ja englantia, on suoritettava näiden aineiden opintoja tietty määrä. Luokanopettajan ja aineenopettajan pätevyysvaatimukset poikkeavat muutenkin toisistaan.
Erityisopetusta antavalla opettajalla on aineenopettajana toimiessaan suoritettava aineenopettajalta vaadittavan kelpoisuuden lisäksi monialaiset opinnot ja erityisopettajan opinnot.
Nämä tiedot ovat peräisin opetusalan ammattijärjestö...
Finlex ja Suomen laki ovat kahden eri sisällöntuottajan samasta lähdemateriaalista toimittamaa aineistoa.
Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu. Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy.
Painettua Suomen laki -teosperhettä ja sen perustana olevaa tietokantaa toimitetaan, ylläpidetään ja kehitetään Alma Talentin Suomen laki -toimituksessa. Alma Talentin Suomen laki -palvelu on maksullinen.
https://www.almatalent.fi/kirjat-ja-sisaltopalvelut/suomen-laki
Valitettavasti kirjaston Säädyllinen murhenäytelmä -videot ovat kaikki lainassa. Sen verran kuitenkin sain selville, että musiikki on Kuulan ja Merikannon, sovittaja Trbojevik.
Myös esim. Moviezine FreaX -elokuvalehden sivuilla (http://www.freax.com/fin/saadyllinen_murhenaytelma.html) kerrotaan musiikista vain säveltäjien ja sovittajan nimet (Musiikki: Jovanka Trobojevic, Toivo Kuula ja Oskar Merikanto). Elokuvasta ei ole julkaistu soundtrackia.
Kävisikö Eeva Kilven runo
Nukkumaan käydessä ajattelen:
Huomenna minä lämmitän saunan,
pidän itseäni hyvänä,
kävelytän, uitan, pesen,
kutsun itseni iltateelle,
puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen,
kehun: Sinä pieni urhea nainen,
minä luotan sinuun.
Eeva Kilpi, Laulu rakkaudesta ja muita runoja 1972 https://kotiliesi.fi/ihmiset-ja-ilmiot/kulttuuri/eeva-kilpi-naistenpaivan-runo/
tai J Karjalaisen laulun sanoitus:
Keitä ne on ne sankarit
sellaiset sankarimiehet
joita koko valtakunta arvostaa?
Keitä ne on ne sankarit
sellaiset sankarinaiset
jotka tosi työstä palkintonsa saa?
Me ollaan sankareita kaikki
kun oikein silmiin katsotaan
me ollaan sankareita elämän
ihan jokainen
Keitä ne on ne...
Suomen kielessä on sellaisia onomatopoeettis-deskriptiivisiä sanoja kuin savolais- ja karjalaismurteiden rankua (itkeä, huutaa, parkua), satakuntalainen ranguta (pyytää, mankua) ja rankuttaa (rääkyä, mankua, jankuttaa). Näitä lähellä olevia sanoja ovat esimerkiksi rinkua (kimeällä äänellä huutaa ja itkeä) ja rinkaista (kiljaista, kirkaista, parahtaa).
Lähde:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3
Tiedustelin asiaa Birdlife Suomelta, josta kerrottiin, että munkinpaistoon käytettyä rasvaa voi hyvin käyttää lintujen ruokintaan, sillä siihen ei paistaessa tartu mitään linnuille haitallista. Kookosrasvaan kannattaa kuitenkin lisätä ruokaöljyä, jotta se ei pakkasella kovetu liikaa.
Suolaista kinkunrasvaa linnuille ei saa tarjota.
Lisätietoa talviruokinnasta: https://www.birdlife.fi/lintuharrastus/talviruokinta/mita-ruokaa-tarjol….
Tässä muutamia ehdotuksia sijaintitietoineen (23.7.2002)
Helsingin kaupunginkirjastossa, pääkirjaston varastossa:
Bellonci, Maria
The life and times of Lucrezia Borgia
Weidenfeld and Nicolson, London, 1953
(Helsingin kaupunginkirjaston luokka 990)
Lavater-Sloman, Mary
Lucrezia Borgia ja hänen varjonsa (elämäkertaromaani)
Helsinki, 1953
(Helsingin kaupunginkirjaston luokka 1.4)
Varastokirjastossa (mahdollista tilata kaukolainaksi oman lähikirjaston kautta):
Holmsten, Georg
Lucrezia Borgia: Leidenschaft und Verbrechen der Borgia-Dynastie
Berlin, Deutsche Buchvertrieb, 1955
ja sama ruotsiksi, Kansalliskirjaston kansalliskokoelmassa (käytettävissä vain lukusalissa, ei siis lainata):
Holmsten, Georg
Lucrezia Borgia (övers. till svenska av...
Varsinaista pikalukukurssia en sinulle valitettavasti löytänyt. Itseopiskelun tueksi ehdotan muutamaa teosta:
Aulanko, Mari : Minä osaan : anna aivojesi toimia
Buzan, Tony : Speed reading
Kantele, Kalevi : Nopean lukemisen opas
Kirjojen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta osoitteesta: http://www.helmet.fi
Verkosta löytyy aiheesta tietoa seuraavasta osoitteesta:
http://members.surfeu.fi/kalevi.kantele/index.html#lista
Kippari-lehteä on tilattu Lahden kaupunginkirjastoon vuodesta 1986 lähtien. Poikkeuksen muodostaa vuosi 1994, jolloin lehteä ei ole tilattu. Vuoden 2004 lehdet ovat lukusalikäytössä pääkirjastossa. Aiempien vuosien lehtiä voi lainata pääkirjastosta mutta vuoden 2003 lehdet ovat vielä sitomossa. Tänä vuonna Kippari-lehti tulee myös Launeen kirjastoon, josta lehden irtonumeroita voi lainata lukuunottamatta uusinta numeroa.
Hyvinkään kaupunginkirjaston kokoelmista voi etsiä turkin kielen opiskelumateriaalia Ratamo-verkkokirjastosta http://kunta.hyrinet.fi/ratamo-kirjastot/ . Kirjoittamalla hakusanoiksi asiasanat "turkin kieli" ja "kielikurssit", tulokseksi saadaan 12 viitettä. Tässä muutama esimerkki:
Turkish phrase book & CD. Glasgow: HarperCollins, 2005. Kirja + cd-levy.
Pollard, David: Turkish. London : Hodder Headline, 2003. Kirja + cd-levy
Opi turkkia: kehitä kuullunymmärtämistäsi ja puhetaitoasi. Helsinki : Plan 1, 1999. 1 Cd-rom-levy.
Kirjakaupoista voi myös tiedustella näitä oppimateriaaleja.
Turkin kielen opiskelumahdollisuuksia voi tiedustella esim. paikallisesta kansalaisopistosta, ks. http://www.hyvinkaankansalaisopisto.net/ .
Rahan arvo riippuu mm. sen kunnosta. Standard Catalog of World Coins 1801-1900 -teoksen mukaan 50 kopeekan arvo vuodelta 1895 on 5-65 dollaria. Tämän tarkempaa summaa on mahdotonta sanoa näkemättä kolikkoa. Teos on vuodelta 1997, joten saattaa olla, että rahan arvo on muuttunut. Parhaiten kolikon todellinen arvo selviää viemällä se asiantuntijan arvioitavaksi. Päijät-Hämeen numismaatikot ry:n yhteystiedot löytyvät Suomen Numismaatikkoliitto ry:n sivuilta:
www.numismaatikko.fi
Katso myös mitä aiheesta on kirjoitettu aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Normandian maihinnoususta on kirjoitettu runsaasti tietokirjallisuutta eri kielillä.
Sekä tuoreempia että vanhempia yleisesityksiä Normandian maihinnoususta esimerkiksi:
Beevor, Antony: Normandia 1944: Maihinnoususta Pariisin vapauttamiseen (WSOY, 2009)
Hall, Anthony: Normandian maihinnousu: D-day: Tärkeimmät sotatapahtumat päivä päivältä (Gummerus, 2004)
Ryan, Cornelius: Atlantin valli murtuu: maihinnousu Normandiaan 6.6.1944 (Tammi, 1960)
Carell, Paul: Ne tulevat!: kuvaus Normandian maihinnnoususta ja Ranskan taisteluista 1944 (Gummerus, 1960)
---
Myös Taistelutoverit-sarjasta tutusta Yhdysvaltain 101. Maahanlaskudivisioonasta esimerkiksi seuraavissa teoksissa:
Ambrose, Stephen E.: Band of brothers : E Company, 506th Regiment, 101st...
Lars von Trierin tuottama 26-osainen tanskalaissarja Hiljaiset vedet (Morten Korch - Ved stillebækken, 1999-2000) esitettiin TV2:n ohjelmistossa 2.1.2000 alkaen. Tapahtumapaikkana on Tanskan maaseutu 1950-luvun alkuvuosina. Sarja pohjautuu tuotteliaan tanskalaiskirjailijan Morten Korchin romaaneihin.
Vaasassa sijaitseva Sundomin tuulivoimala on Suomen suurin.
Tuulivoimalassa on kolme 57 metrin pituista lapaa. Aerodynaamisesti muotoiltu lapa on valmistettu monesta osasta, ja vaikka materiaalina on käytetty lasikuituepoksia, yksi lapa painaa huikeat 16 tonnia.
Konehuone – naselli – painaa 250 tonnia, ja se kokoonpantiin Loviisassa suoraan kuljetusalustan päälle. Naselli tuotiin Vaasaan tammikuussa.
Lähde: VAASAN SÄHKÖ -KONSERNIN ASIAKASLEHTI
Numero: 1/2012 (n e t t e 1 / 2 0 1 2, s. 9) http://www.vaasansahko.fi/documents/key20121015090505/dokumentit/Nette_…
Leo Siirtolan sävellyksiä on nuotinnettuna kahdessa julkaisussa. Ensimmäinen niistä on Pelimannin polulta (julkaistu v.1987). Nuotissa on sanat, melodia ja sointumerkit. Toinen on julkaistu v. 2002 ja on nimeltään Hetki kuin timantti : Leo ja Leena Siirtolan lauluja. Nuotissa on sanat, kosketinsoitinnuotinnos ja sointumerkit. Kumpaakin nuottia on saatavilla useammastakin suomalaisesta kirjastosta. Aineistohakuja voi tehdä Frank-monihaku sivustolla (osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi). Mikäli oman kirjastonne kokoelmista näitä nuotteja ei löydy, voitte tehdä kirjastossanne kaukolainapyynnön ja saada näin nuotit käyttöönne.
Lisää tietoa Leo Siirtolasta löytyy mm. Leena Siirtolan kirjoittamasta elämäkerrasta "Leo Siirtola : Lapin...
Pääkaupunkiseudun kirjastot tarjoavat pääsyn kolmeen e-kirjoja tarjoavaan palveluun Ebib, Ellibs ja OverDrive. Kokoelmissa on suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä e-kirjoja aikuisille ja lapsille. Kokoelma on vielä rajallinen, sillä palvelu on vielä kokeiluvaiheessa ja tulee myöhemmin laajenemaan myös muihin kirjastoihin. Helmet-kirjastoilla on kokeilussa myäs elokuvapalvelu Indieflix, mutta tässä palvelussa ei ole lasten elokuvia. Palveluun pääsemiseen tarvitaan Helmet-kirjastojen kirjastokortti ja tunnusluku. Kortin saa mistä tahansa pääkaupunkiseudun kirjastosta henkilöllisyystodistusta vastaan. Lisätietoja palvelusta saa Helmet-kirjastojen sivuilta osoitteesta www.helmet.fi.
Ratamo-kirjastoilla on käytössään Ellibs-e-kirjasto, jossa...
Kappaleeseen ei taida olla netissä nuotteja ainakaan laillisesti – emmekä luonnollisestikaan tarjoaisi linkkejä laittomasti julkaistuun sisältöön. Sen sijaan nuotit löytyvät useista laulukirjoista, esimerkiksi ”Suuren toivelaulukirjan” osasta 22.
Nykysuomen sanakirjan mukaan nakki on jo sinänsä lihatuotteeseen viittaava sana. Toisaalta puhutaan kuitenkin "nakkimakkarasta", ja nakki voidaan nähdä nakkimakkaran puhekielisenä muotona. Tältä pohjalta voisi olla mahdollista tulkita asiaa niin, että nakki viittaa enemmänkin elintarvikkeen ulkoisiin ominaisuuksiin kuin koostumukseen. Myös sanan etymologia tukee tätä ajatusta: nakki pohjautuu - ruotsin knackkorvin kautta - saksan kielen sanaan Knackwurst. Saksalainen Knackwurst on saanut nimensä napsahtavasta äänestä ("Knack"), joka kuuluu, kun makkara puraistaan poikki. Saksassa on samaan tapaan ajateltu näkkileivän (Knäckebrot) olevan itse asiassa "Knackbrot", leipää puraistaessa kuuluvan äänen mukaan,...
