Tässä Internet-osoitteita:
http://www.nuorisokirjailijat.fi/main.php?s=k&k=24
http://www.otava.fi/kirjailijat/tuija_lehtinen/
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175922725910
Myös näistä kirjoista löytyy lisätietoa:
-Kotimaisia nykykertojia
-Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän
Malmilla on seuraavat Louise Rennisonin kirjoittamat Georgia Nicolsonin Salatut
elämät sarjaan kuuluvat kirjat: Kissanpäiviä ja jumalaisia jätkiä, Minihameita ja miesmagneetteja sekä Poptähtiä ja puskuripulmia. Keväällä 2003 tulee sarjan 4. osa nimeltä Rimakauhua ja ranskalaisia.
Kirjastojen koon vertailua voidaan tehdä monin eri perustein. Alla muutama esimerkki yleisten kirjastojen vuoden 2003 tilastojen pohjalta.
Kokoelmien koon mukaan, ts. paljonko aineistoa:
1. Helsingin kaupunginkirjasto 2 091 677
2. Tampereen kaupunginkirjasto 1 255 486
3. Turun kaupunginkirjasto 1 016 339
Kokonaislainauksen mukaan:
1. Helsingin kaupunginkirjasto 9 970 755
2. Tampereen kaupunginkirjasto 5 307 971
3. Espoon kaupunginkirjasto 4 128 499
Fyysisten käyntien mukaan:
1. Helsingin kaupunginkirjasto 7 064 279
2. Tampereen kaupunginkirjasto 3 066 045
3. Vantaan kaupunginkirjasto 2 681 744
Kirjastojen lukumäärän mukaan:
1. Helsingin kaupunginkirjasto 50
2. Tampereen kaupunginkirjasto 21
3. Turun kaupunginkirjasto 20
Kaikissa...
Ferlinin runoja on suomennettu ja monista runoista on sävelletty lauluja. Erityisesti kaipasit muistorunoa "Inte ens en grå liten fågel", jonka Ferlin kirjoitti menetettyään vaimonsa. Runon suomenkielinen nimi on "Ei edes". Suomennos löytyy teoksesta Nils Ferlin: "Surkimuksen lauluja; Outolainen; Lasit". Ferlinin teoksia voi hakea HelMet-kirjastojen kokoelmista osoitteesta www.helmet.fi.
Lisää Ferlin-suomennoksia löytyy Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta, osoitteesta http://finna.fi.
Pauli Virta näyttää levyttäneen useita Ferlinin runoja. Äänitteiden nimiä voi hakea Violasta, musiikkiaineistojen yhteistietokannasta, osoitteesta
http://finna.fi
Ikävä kyllä laulua ei ole tunnistettu. Sitä on kysytty myös kirjastojen valtakunnallisen tietopalvelulistan kautta. Toivottavasti sitä kautta saadaan vastaus, tai ehkä joku lukija tuntee laulun.
En löytänyt varmistettua tietolähdettä Riiska-nimen etymologiasta. (Yksi mahdollinen on: Gregorios, kr. ’valpas’ = Itä-Suomessa Riiko, Riiska, Rissa). Kannattaa tutustua myös seuraavaan kirjaan, josta asia saattaisi selvitä:
Sakkolan Riiska: muistojen kotikylä Suvannon etelärannalla / [toimitus: Antti Tenkanen ; toimikunta: Irma Havumäki ... et al.]
[Lempäälä]: Sakkola-Säätiö, 2011. Tämä teos löytyy Kansalliskirjastosta
https://finna.fi
Lähteet:
http://www.luovutetunetelakarjalanpitajat.fi/Kirjallisuusluettelo.iw3
apumatti.helsinki.fi/admin/filecontrol/file_popup.php?download...
Riitta Korhosen keväällä 2008 ilmestyväksi ilmoitetun Minä, Brita : Brita Kekkosen elämä -kirjan julkaisu on siirtynyt. Mahdollisesta uudesta ilmestymispäivästä ei ole annettu minkäänlaista arviota, mutta ainakaan vielä kirjan julkaisua ei ole ilmoitettu kokonaan perutuksi.
Wikipedian mukaan "Suomessa metrijärjestelmä otettiin käyttöön virallisesti vuonna 1887. Käyttöön jätettiin kuitenkin vielä myös muutamia vanhoja, alkuperäiseen metrijärjestelmään kuulumattomia yksiköitä, joiden suuruutta hieman muutettiin uuteen järjestelmään sopivaksi; esimerkiksi peninkulma oli ennestään ollut 10 688 m, mutta kauan tämän jälkeen tasan 10 km."
Siitä, mikä on virallinen mittajärjestelmä, ei varmaankaan missään maailmassa ole varsinkaan nopeasti seurannut, että kaikki vanhat mittayksiköt olisivat hävinneet käytöstä. Monilla aloilla on - kuten kysyjä itsekin on huomannut - säilynyt sisäisessä käytössä vanhoja yksiköitä, minkä lisäksi erityisesti Ison-Britannian ja Yhdysvaltain kanssa kauppaa käyneet tai muuta...
PLA-muovi tarkoittaa muovia, joka on valmistettu uusiutuvista raaka-aineista ja on biohajoavaa. PLA-muovia voidaan valmistaa esimerkiksi maissitärkkelyksestä, ja sitä käytetään muun muassa juomapulloissa.
Lisää tietoa PLA-muovista on tässä artikkelissa: https://www.teknologiainfo.com/logistiikka/biopohjainen-ja-biohajoava-p…
Anne Frank -museon kotisivuilla (osoitteessa http://www.annefrank.nl/ned/default2.html ) sanotaan, että Anne itse viimeisteli ja kirjoitti uudelleen päiväkirjansa piiloutumisaikansa loppupuolella aikeenaan saada ne julkaistuksi sodan loputtua. Annen kuoleman jälkeen päiväkirjat toi julkisuuteen hänen isänsä Otto Frank.
Uusimmassa Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus 2005-2007 -kirjassa kirjastonhoitajan peruspalkka ilman mitään lisiä on kalleusluokassa I: 1722,67 euroa ja kalleusluokassa II: 1692,80 euroa.
Seuraava artikkeli kattaa aiheen jo ennen 1950-lukua ja myös sen jälkeen:
Piltz, Martti, Tienvarren palvelut. Teoksessa Mobilia 2000 : matkalla jossain Suomessa / kirjoittajat: Seppo K. J. Eronen ... [et al.]. - Kangasala : Mobilia , 2000. s. 32 – 54.
Seuraavista lisätietoa:
Ei ainoastaan bensiinistä : huoltamokaupan uudet haasteet / Paavo Saarinen. Helsinki : Kuluttajatutkimuskeskus, 1998.
Huoltoasema päivittäistavarakauppana : selviytymisstrategia huoltamona vai aktiivinen pyrkimys uusille markkinoille? / Katja Lähde. - Helsinki : Kuluttajatutkimuskeskus, 1999.
Lehtiartikkeleita:
Huoltoasemat kuluttamisena ja kulttuuris-esteettisenä ilmiönä / Antti Teittinen. Yhteiskuntasuunnittelu, 1994 (32); 1; 14-26.
Maanteiden superhuoltamot : auto...
Kun etsitään lukuvinkkejä 70-vuotiaalle mieshenkilölle, on Väinö Linna hyvä aloitus, koska päästään heti laadukkaan kirjallisuuden pariin. Jos Kalle Päätalo herättää lukijan kiinnostuksen, riittää hänen teoksiaan kirjaston hyllyissä moneen lainauskertaan. Päätalon Iijoki-sarja kertoo maaseudun elämästä. Jos pitää eräkirjoista, on esim. seuraavilta kirjailijoilta paljon kirjoja: Veikko Haakana, A. E. Järvinen ja Leevi Karsikas. Jos taas sotakirjat miellyttävät: Esa Anttala ja Reino Lehväslaiho ovat kirjoittaneet paljon kirjoja. Maaseutua ovat kuvanneet mm. Veikko Huovinen, Simo Hämäläinen, Arto Paasilinna, Mauri Paasilinna, Harri Tapper ja Heikki Turunen. Kirjaston tietokantaan voi myös itse tehdä haun ja kirjoittaa Asiasana-laatikkoon...
Olisikohan kyseessä HelMet-kirjastoistakin löytyvä Rui João Baptista Soaresin kirja Provérbios Europeus = European proverbs = Eurooppalaisia sananlaskuja vuodelta 2006, jossa on esitelty samoja sananlaskuja suomeksi, englanniksi ja portugaliksi.
Paul Westlake ja Eeva-Liisa Pitkänen ovat tehneet parikin fraasisanakirjaa: Parempi pyy pivossa kuin two in the bush ja Se ei ole minun cup of tea. Molempia löytyy HelMet-kirjastoista.
Lisää englannin fraasisanakirjoja löydät hakusanoilla "fraasit englannin kieli".
Kirjoittamalla Helmet hakukenttään 1700 muoti saat tuloksena 16 viitettä mm.
Takeda, Sharon Sadako
Fashioning fashion : European dress in detail 1700-1915
Lechevallier-Chevignard, Edmond
European costume of the sixteenth through eighteenth centuries : in full color : 150 illustrations
SICHEL, MARION
COSTUME REFERENCE 4 : THE EIGHTEENTH CENTURY
Waugh, Norah
The cut of women's clothes : 1600-1930
Hiusmuodista (hakusanoilla 1700 hiukset)löytyy teos
KEYES, JEAN
A HISTORY OF WOMEN'S HAIRSTYLES 1500-1965
Kirjoja löytyy Helsingin ja Vantaan kirjastoista, tilaamalla saat ne omaan kotikirjastoosi.
Suomen kielen sanakirjoissa on käytetty pääsääntöisesti sanaa bagel tai bagelrinkeli. Kotimaisten kielten keskuksen julkaiseman Kielitoimiston sanakirjan uusimpaan versioon on tullut bagel-sanan rinnalle nimitys bageli. http://www.kotus.fi/index.phtml?s=4116.
Kielitoimiston sanakirja on suomen yleiskieltä kuvaava ohjeistava sanakirja. Molemmat muodot ovat siis yhtä oikein. Bageli on uudempi muoto ja puuttuu siksi vanhemmista sanakirjoista.
Hei,
Tilastokeskuksen Suomi postinumeroalueittain -palvelusta löytyy tieto postinumeroalueella olevista asuntokunnista auton käyttömahdollisuuden mukaan. Käyttömahdollisuus tarkoittaa että asuntokuntaan (talouteen) kuuluu yksi tai useampi auton omistaja tai haltija. Postinumeroalueella 00530 (Kallio) on auton käyttömahdollisuus 29,5 %:lla asuntokunnista.
Suomi postinumeroalueittain on maksullinen palvelu, jota voi käyttää ilmaiseksi Tilastokirjastossa Helsingin Kalasatamassa tai Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talossa sijaitsevassa Tilastotiedon palvelupisteessä.
www.tilastokeskus.fi/info
Valssin nimi on Muistoja hiilloksella. Sen on säveltänyt Yrjö Saarnio ja sanoittanut Solja Tuuli (eli Sauvo Puhtila). Sen ovat levyttäneet Erkki Junkkarinen ja Torsti Untamo (eli Torsti Untamo Hellström).
Toini Havun Helsingin sanomien arvostelu 19.12.1954 Väinö Linnan "Tuntemattomasta sotilaasta" löytyy Jyväskylän yliopiston kirjastosta. Neuvonnasta voi tiedustella mikrofilmiä tai mahdollistuutta lukea artikkeli digitoidusta aineistosta.
https://kirjasto.jyu.fi/aukioloajat
Arvostelusta löytyy mainintoja esim. Wikipediassa ja kirjallisuuskritiikin verkkolehdessa Kiiltomato.net
http://fi.wikipedia.org/wiki/Toini_Havu
http://www.kiiltomato.net/kirves-kivessa-%E2%80%93-kirjallisuuskritiikk…
Ille, illa, illud on demonstratiivipronomini ja tarkoittaa tuo eli juuri tuo henkilö, myöskin ille saattaa saada merkityksen kuulu, tuo kuuluisa, tunnettu. Ille muoto on yksikön nominatiivi maskuliinimuoto, ja se on tässä lauseen subjekti. Latinassa objekti on akkusativiissa. Tällöin tuo (mieshenkilö) tulee tekemään on sanojen merkitys. Persoonapronomi hän, se on latinassa is, ea, id. Käännös on siis Juuri hän tulee sen tekemään / on sen tekevä tai myös vähemmän demostratiivisesti Hän tulee sen tekemään / on sen tekevä. (Myöhäisemmässä latinassa demonstratiivipronominit menettivät painokkuuttaan, josta kertoo muun muassa se, että ranskan kielen artikkeli le on alunperin pronominista...
