Alla olevissa kirjoissa ja opinnäytetöissä käsitellään rap-lyriikkaa:
Jakis Jakikses pummii norttia : slangisanojen muodostuminen ja merkitykset helsinkiläisten rap-artistien sanoituksissa / Juho Vehviläinen. Pro gradu -työ : Turun yliopisto, 2013
Korkeempi kaiku : sanan magiaa ja puheen poetiikkaa / toimittaneet Seppo Knuuttila ja Ulla Piela, 2009
Sanelma : kotimaisen kirjallisuuden vuosikirja 2008 / toimittanut Olli Löytty, 2009
Suoraa ja verhottua vastustusta : rapin sanoitukset kapitalismia kommentoivana diskurssina / Markus Anders Mikael Karlqvist, Pro gradu -tutkielma : Helsingin yliopisto, 2008.
Vapaata mielenjuoksua : suomenkielisen freestyle-rapin ilmenemismuodot, estetiikka ja kompositio / Tuomas Palonen. Pro gradu -työ :...
Kyseinen kohta on William Shakespearen Kesäyön unelman ensimmäisen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta Lysanderin repliikistä.
Paavo Cajander suomensi kohdan vuonna 1891 seuraavasti: (--) ei koskaan tyyn' ole uskollisen lemmen virta (--). Yrjö Jylhän suomennoksessa vuodelta 1955 virke, jossa kyseinen lausahdus on, kuuluu näin: (--) missään kohtaloissa, joista luin tai kuulin kertomuksia, ei vierryt tasaisna virta uskollisen lemmen… (--). Matti Rossi suomensi kohdan vuonna 2005 näin: En muista satua, en tarinaa, en kuultua, en luettua, jossa kerrottaisiin, että aidon rakkauden tie on tasainen…
Lauri Siparin suomennosta vuodelta 1981 minulla ei ollut käytettävissä.
Lähteet:
http://www.gutenberg.org/ebooks/44831
http://www.gutenberg.org/...
Polvijärven ja muiden Vaara-kirjastojen lyhytlainat ovat 14 vuorokauden lainoja. Tavallinen laina-aika on 28 vuorokautta. Joissakin Vaara-kirjastoissa on lisäksi 7 vuorokauden pikalainoja. Kirjalla voi olla lyhyempi laina-aika siksi, että se on hyvin suosittu ja varaajia on paljon. Lyhytlainojen avulla halutaan saada varaajien odotusaika lyhenemään. Tavallisia lainoja ja lyhytlainoja voi varata, mutta pikalainat eivät ole varattavissa, vaan ne voi saada lainaan suoraan hyllystä.
Suomen optimistijollaliiton kotisivulla kerrotaan, että jollien piirrustuksia voi tilata IODA:lta
(International Optimist Dinghy Association), jonka www-osoite on http://www.optiworld.org.
Optimistijollista on kaksi kirjaa:
Ditlefsen, Jesper: Optimistijolla. 1980.
Hansen, P.G.: Optimistijolla. 1972.
Kirjoissa on mittauskaaviokuva optimistijollasta ja selostuksia jollien eri osista.
Lehdistä ei löytynyt optimistijollien piirustuksia, ainoastaan muutama artikkeli jollalla purjehtimisesta.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa on nuorille tarkoitettuja selkokirjoja, joista osa on kuvitettuja. Helmet-aineistotietokannasta (www.helmet.fi) saat luettelon selkokirjoista kirjoittamalla aihehakuun sanan selkokirjat. Kaikki kirjat eivät kuitenkaan ole kuvitettuja.
Kuvitettuja, nuorille käyviä selkokirjoja ovat esim. seuraavat kirjat:
-Carpelan, Rannekello
-Kallioniemi, Simpsakka ihminen ja muut
-Tikkanen, Toiveiden puu
-Boucht, Maa keinuu
-Spyri, Pikku Heidi (selkokielinen painos)
-Parkko, Ovessa lukee Parkko - Salminen
-Puranen, Sakke ja Anitta
-Rajala, Hyvä Suomi: Suomen itsenäisyyden ajan historia selkokielellä
-Laulajainen, Virtaset viettävät juhlaa (kirja juhlapäivistä)
-Ahola, Seksistä selkeästi nuorille ja aikuisille
-...
Yleensä syynä on se, ettei pelin valmistaja tai maahantuoja ole myöntänyt pelille lainausoikeutta. Näin on esimerkiksi juuri mainitsemasi pelin kohdalla.
Joskus kirjastot myös haluavat pitää tietyt pelit ainoastaan kirjastokäytössä, näin kalliit pelit saadaan kestämään kauemmin.
Runo on nimeltään Vuosileikki ja sen on kirjoittanut Alpo Noponen. Runo on ilmestynyt Valistuksen lukukirjassa 1906. Runo sisältyy kokoelmaan Runo on vapaa (Otava, 1996). Kirja on lainattavissa Keravan kaupunginkirjastosta.
Vastaajien määrä vaihtelee vuosittain, viime vuonna tilastojen (2009) mukaan vastaajia oli 324. Tämä tarkoittaa sitä, että 324 eri henkilöä on vastannut viime vuonna kysymyksiin palvelussamme.
Vastaajatahoja on useita kymmeniä, osa näistä, Lapponica-tietopalvelu ja Näkövammaistieto, koostuvat monesta toimijasta. Edellisessä on mukana 18 vastaajaa, Lapin kirjastoja, museioita sekä tutkimuskeskusten tietopalveluja. Erikoiskirjastoja on 17, kunnan-/kaupuginkirjastoja on 48. Vastaajakirjastot löytyvät täältä, https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoa-palvelusta/kirjastot.
Vastaajakirjastosivuilla on lueteltu erikoiskirjastojen aihealueet. Siellä vastataan pääsääntöisesti aiheista esitettyihin kysymyksiin, ellei ole kyseessä selkeästi sellainen...
Tarkoitatko kirjojen ”Elphame’s Choice” ja ”Brighid’s Quest” muodostamaan nuorille aikuisille suunnattua Parthalon-sarjaa? Vai Pathalonin maailmaan sijoittuvaa Goddess of Partholon -sarjaa? Jälkimmäisen kaikki tähän mennessä ilmestyneet kirjat ”Divine by mistake”, ”Divine by choice” ja ”Divine by blood” ovat saatavilla HelMet-kirjastoista. Tarkemman saatavuuden voit katsoa osoitteesta http://www.helmet.fi. Kirjailijan sivut löytyvät osoitteesta http://pccast.net.
Jos toivot kahta ensiksi mainittua kirjaa hankittaviksi kirjastoon, voit tehdä niistä hankintaehdotuksen osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp. Englanniksi julkaistaan niin valtava määrä kirjallisuutta, että vain pieni osa voidaan hankkia Helsingin...
Kyseessä on Klaus U. Suomelan runo Olympiamuistelma, joka kertoo Tukholman olympiakisoista vuodelta 1912. Runo on teoksessa Suomalaista urheilurunoa, kustantaja Osakeyhtiö Valistus, 1958. Kirjaa voit tiedustella lähimmästä kirjastosta.
Ensimmäinen säkeistö:
Taas kaikki nään kuin oisin jälleen siellä:
On liputettu juhlastadion,
on kansain valioita maineen tiellä,
käy kiihkon myrsky yli katsomon.
Ohjaaja Ere Kokkosen muistelmateoksen Muisti palaa pätkittäin mukaan ensimmäinen Uuno-elokuva tehtiin "mustavalkoisena videotekniikalla ja valmis tarina siirrettiin Lontoossa 35 millimetrin filmille". Kansallisfilmografia puhuu "tv-tekniikasta" ja lisää, että elokuvan "ulkokuvat otettiin 16 mm:n filmimateriaalille". Uuno Turhapuro (1973) ei ollut ainoa Spede Pasasen tuottama elokuva, joka kuvattiin filmin asemesta videolle - esimerkiksi Hei kliffaa hei (1985) "toteutettiin jälleen videotekniikalla, mutta nyt väreissä ja siirrettiin filmille peräti Yhdysvalloissa saakka" - mutta se on kuitenkin ainoa Turhapuro-elokuva, josta tutkimieni lähteiden perusteella voi varmasti sanoa, että sitä ei kuvattu 35 mm...
Tähän osaa parhaiten vastata varmaankin salibandyasiantuntija. Salibandyliiton yhteystiedot, https://salibandy.fi/salibandy-info/yhteystiedot/ ja yhteydenottolomake, https://salibandy.fi/salibandy-info/yhteystiedot/yhteydenottolomake/. Pelisäännöissä ei määritellä reikien määrää, https://salibandy.fi/palvelut/materiaalit/saannot-ja-ohjeet/pelisaannot/#406.
Malmilla on seuraavat Louise Rennisonin kirjoittamat Georgia Nicolsonin Salatut
elämät sarjaan kuuluvat kirjat: Kissanpäiviä ja jumalaisia jätkiä, Minihameita ja miesmagneetteja sekä Poptähtiä ja puskuripulmia. Keväällä 2003 tulee sarjan 4. osa nimeltä Rimakauhua ja ranskalaisia.
Kirjastojen koon vertailua voidaan tehdä monin eri perustein. Alla muutama esimerkki yleisten kirjastojen vuoden 2003 tilastojen pohjalta.
Kokoelmien koon mukaan, ts. paljonko aineistoa:
1. Helsingin kaupunginkirjasto 2 091 677
2. Tampereen kaupunginkirjasto 1 255 486
3. Turun kaupunginkirjasto 1 016 339
Kokonaislainauksen mukaan:
1. Helsingin kaupunginkirjasto 9 970 755
2. Tampereen kaupunginkirjasto 5 307 971
3. Espoon kaupunginkirjasto 4 128 499
Fyysisten käyntien mukaan:
1. Helsingin kaupunginkirjasto 7 064 279
2. Tampereen kaupunginkirjasto 3 066 045
3. Vantaan kaupunginkirjasto 2 681 744
Kirjastojen lukumäärän mukaan:
1. Helsingin kaupunginkirjasto 50
2. Tampereen kaupunginkirjasto 21
3. Turun kaupunginkirjasto 20
Kaikissa...
Ferlinin runoja on suomennettu ja monista runoista on sävelletty lauluja. Erityisesti kaipasit muistorunoa "Inte ens en grå liten fågel", jonka Ferlin kirjoitti menetettyään vaimonsa. Runon suomenkielinen nimi on "Ei edes". Suomennos löytyy teoksesta Nils Ferlin: "Surkimuksen lauluja; Outolainen; Lasit". Ferlinin teoksia voi hakea HelMet-kirjastojen kokoelmista osoitteesta www.helmet.fi.
Lisää Ferlin-suomennoksia löytyy Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta, osoitteesta http://finna.fi.
Pauli Virta näyttää levyttäneen useita Ferlinin runoja. Äänitteiden nimiä voi hakea Violasta, musiikkiaineistojen yhteistietokannasta, osoitteesta
http://finna.fi
Ikävä kyllä laulua ei ole tunnistettu. Sitä on kysytty myös kirjastojen valtakunnallisen tietopalvelulistan kautta. Toivottavasti sitä kautta saadaan vastaus, tai ehkä joku lukija tuntee laulun.
En löytänyt varmistettua tietolähdettä Riiska-nimen etymologiasta. (Yksi mahdollinen on: Gregorios, kr. ’valpas’ = Itä-Suomessa Riiko, Riiska, Rissa). Kannattaa tutustua myös seuraavaan kirjaan, josta asia saattaisi selvitä:
Sakkolan Riiska: muistojen kotikylä Suvannon etelärannalla / [toimitus: Antti Tenkanen ; toimikunta: Irma Havumäki ... et al.]
[Lempäälä]: Sakkola-Säätiö, 2011. Tämä teos löytyy Kansalliskirjastosta
https://finna.fi
Lähteet:
http://www.luovutetunetelakarjalanpitajat.fi/Kirjallisuusluettelo.iw3
apumatti.helsinki.fi/admin/filecontrol/file_popup.php?download...
Riitta Korhosen keväällä 2008 ilmestyväksi ilmoitetun Minä, Brita : Brita Kekkosen elämä -kirjan julkaisu on siirtynyt. Mahdollisesta uudesta ilmestymispäivästä ei ole annettu minkäänlaista arviota, mutta ainakaan vielä kirjan julkaisua ei ole ilmoitettu kokonaan perutuksi.
1. Runo on kiinalaisen Xiu Ouyang (voidaan kirjoittaa myös Hsiu Ou-yang) -nimisen, vuosina 1007-1072 eläneen runoilijan runo, jonka Pertti Nieminen on suomentanut. Runo löytyy ainakin teoksesta Syksyn ääni - Kiinan runoutta III. Se on myös sävelletty. Säveltäjä on Olle Söderholm. Laulu on nimeltään Kukat niinkuin sinä, ja sen esittää Neilikka-yhtye levyllä Arkinen laulu rakkaudesta. Sekä kirja että levy löytyvät Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
2. Helmet-kirjastoissa on paljon haikurunokokoelmia. Alla olevasta linkistä pääset luetteloon:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%28haikut%29%20l%3Afin_…
