"Äiti pien" -laulun suomenkieliset sanat löytyvät esimerkiksi "Suuresta toivelaulukirjasta", osasta 7 (s. 92-93). Laulu alkaa: "Onnellisiin päiviin palaan lapsuusmuistoissani näin". Kertosäe alkaa: "Äiti pien, äiti pien, lapsuuteni muistot myötä vien". Jotkut esittäjät aloittavat laulun suoraan kertosäkeestä (esim. Mauno Kuusisto).
Laulun alkuperäinen nimi on "Mütterlein", ja sen on säveltänyt Gerhard Winkler. Suomenkieliset sanat on tehnyt Helena Eeva salanimellä H. Neva. Joissakin levytystiedoissa suomenkielisen sanoituksen tekijäksi mainitaan ilmeisesti virheellisesti Rauni Kouta eli Reino Helismaa.
Prosessia, jossa hajotetusta ja lajitellusta keräyspaperista poistetaan täyteaineet, painovärit ja muut paperin valmistuksessa käytetyt lisäaineet, kutsutaan siistaukseksi. Painovärin poisto on yksi siistausprosessiin kuuluvasta yhdeksästä vaiheesta. Pääasiallisia siistauksessa käytettäviä kemikaaleja ovat natriumhydroksidi, kalsiumsilikaatti (vesilasi), vetyperoksidi, kalsiumkloridi, natriumhypokloriitti, natriumditioniitti ja FAS (formamidine sulfinic acid). Painovärin poiston kannalta tärkeimpiä kemikaaleja ovat natriumhydroksidi (luo saippuaiset olosuhteet ja hajottaa painomusteen sideaineita), natriumsilikaatti (estää vapautuneen musteen flokkautumisen uudelleen ja tasaa emäksisyyden sekä toimii valkaisuaineen stabilisaattorina),...
Internetistä löytyy aiheesta monia sivuja. Esim. hakemalla Alta Vistasta (http://www.altavista.com/) hakutermillä: "Ancient Egypt" near gods löytyy useita hyödyllisiltä vaikuttavia sivuja egyptiläistä jumalista, mm. http://home.sol.no/~geirerni/Alexandra/myth.htm
Muinaisen Egyptin hallitsijoista voi etsiä tietoa vastaavasti hakutermillä: "Ancient Egypt" near pharaohs. Tällä haulla löytyi mm. belgialaisen egyptologin hyviltä näyttävät sivut osoitteesta http://www.geocities.com/~amenhotep/index.html
Hallitsijoista löytyy Alta Vistasta tietoa myös hakutermillä:
"Ancient Egypt" near kings. Näin löytyy esim. http://emuseum.mankato.msus.edu/prehistory/egypt/history/periods.html
Aiheeseen liittyviä kirjoja voi etsiä mm. pääkaupinkiseudun yleisten...
Suomennettua sadunomaista kaunokirjallisuutta, mm. keijuista ja peikoista aikuislukijoille sekä islantilaisia taruja voit etsiä KYYTI-tietokannasta (www.kyytikirjastot.fi) internetistä asiasanoina, yksi asiasana kerrallaan, esim. keijut, peikot, saagat, kansankertomukset, Islanti.
Kouvolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kokoelmassa on mm. Tytti Träffin suomeksi toimittama KEIJUJA: ANTOLOGIA RUNOA JA PROOSAA. Kouvolan pääkirjaston aikuistenosaston fantasiakirjallisuuden kokoelmassa on niin ikään teoksia seuraavilta kirjailijoilta:
Didier CAUWELAERT
Eoin COLFER
Jean RABE
Terry PRATCHETT
R.A. SALVATORE
Erinomainen lähdeteos islantilaiseen kirjallisuuteen on vuonna 2001 ilmestynyt Seija Holopaisen ja Päivi Kumpulaisen toimittama...
Kyseessä saattaisi olla Tuula Mai Salmelan: Syvyyden avaimet (Tammi 2005). Naistutkijan nimi on Maana Santanen.
Tässä lyhyt kuvaus kirjan tapahtumista:
http://www.suurikuu.fi/PublishedService?pageID=9&itemcode=9513133893
Tässä vielä Viikki-yhteydestä!
http://www.tuulamai.fi/haastattelut/haast_yliopistolehti.shtml
Kuulostaako tutulta?
Suomessa on noin 70 sivutoimista televisiomaksutarkastajaa. Tarkastajilla on suhteellisen isot vastuualueet. Tarkastajat ovat myös viihtyneet työssään hyvin, joten useimmille alueille rekrytointi tapahtuu harvoin, ehkä kerran vuosikymmenessä. Tällöinkin hakuprosessi kohdistuu vain ko. alueelle eikä näy valtakunnallisesti. Viestintävirasto kouluttaa uudet tarkastajat.
Uusi laki Yleisradion rahoituksesta on vasta valmisteilla eikä tällä hetkellä ole varmuutta tarkastustoiminnan tulevaisuudesta. On mahdollista, että tarkastajat joutuvat luopumaan sivutoimestaan Viestintäviraston palveluksessa.
Vastaus on saatu Viestintävirastosta, joka on Liikenne- ja viestintäministeriön toimialaan kuuluva virasto.
Heidän nettiosoitteensa on: http://www....
Keskiuusimaa-lehteä on Järvenpään käsikirjastossa lehtiluettelon mukaan mikrofilmeinä vuodesta 1918.
Lehtiluettelo http://www.jarvenpaa.fi/liitetiedostot/editori_materiaali/4300.pdf
Käsikirjasto http://www.jarvenpaa.fi/sivu/index.tmpl?sivu_id=1036
Muita lehtiä löytyy mikrofilmattuina Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjaston lehtialueelta sekä Kansalliskirjastosta.
Pasilan lehtialueen lehtilista löytyy täältä http://www.lib.hel.fi/File/088b03f2-ac57-4f50-aae2-adf96f0e0daf/Varasto…
Kansalliskirjaston sanomalehdistä löytyy tietoa täältä http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/kansallis…
Seuraavia teoksia voi varata joko HelMet -verkkopalvelussa, puhelimitse soittamalla kirjastoon tai kirjastokäynnin yhteydessä:
Säräisniemi: 1. Peurakuopista kirkkokenttiin : saamelaisalueen 10 000 vuotta arkeologin näkökulmasta. 2. Löydä Oulujärvi : kaikki Kainuun merestä yksissä kansissa. 3. Suomen maatilat. 5. osa : Oulun ja Vaasan läänit: tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista ; toimitusneuvottelukunta: U. Brander, Osk. Groundstroem, S. Mattsson ; toimittajat: Felix Jonasson, Akseli Kivialho, K. Kivialho Porvoo : WSOY, 1933.
Kemi / Keminmaa: 1. Jatuli. [XXIX] / [päätoimittaja: Ossi Liiten]; [toimittaja: Elsi Liiten] : Kemin kotiseutu- ja museoyhdistyksen julkaisu. 2.Teerijoki, Niilo: Keminmaan kirja, 1957.
Weilin + Göös julkaisi kolme Bertil Almqvistin Barna Hedenhös -sarjan kirjaa 1970-luvun alussa. Näissä Marikki Makkosen suomentamissa kirjoissa kerrotaan Murikan perheestä, johon kuuluvat isä Luukas, äiti Luu-Luu, lapset Musa ja Muru sekä Nuija-koira: Musa ja Muru Amerikassa, Musa ja Muru Egyptissä, Musa ja Muru Englannissa.
Muinosen perhe tavataan Tammen Satumaa-sarjan osassa Ennen vanhaan. Se sisältää edellämainitun Egypti-aiheisen kertomuksen nimellä Muinosen lapset matkustavat Egyptiin. Suomentajaa ei erikseen mainita. Kirjasarjan on suomeksi toimittanut Marita Kansikas, joka mahdollisesti vastaa myös käännöksestä. Muinosen perheenjäsenet ovat Isä Luu ja äiti Naru, lapset ovat Kivi ja Siru, koiran nimi on Peni.
Polvijärven ja muiden Vaara-kirjastojen lyhytlainat ovat 14 vuorokauden lainoja. Tavallinen laina-aika on 28 vuorokautta. Joissakin Vaara-kirjastoissa on lisäksi 7 vuorokauden pikalainoja. Kirjalla voi olla lyhyempi laina-aika siksi, että se on hyvin suosittu ja varaajia on paljon. Lyhytlainojen avulla halutaan saada varaajien odotusaika lyhenemään. Tavallisia lainoja ja lyhytlainoja voi varata, mutta pikalainat eivät ole varattavissa, vaan ne voi saada lainaan suoraan hyllystä.
Kirjastot.fi -sivustoon on koottu sivulle Suomen kunnan/kaupunginkirjastojen yhteystiedot, http://www.kirjastot.fi/kirjastot/ Täältä löytyvät siis yleisten kirjastojen tiedot, myös kunnan/kaupunginkirjastojen omia Internet-sivuja. Yleisten kirjastojen osalta lisätietoja voi kysyä osoitteesta toimitus@kirjastot.fi .
Suomen tieteellisten kirjastojen oppaasta löytyvät yliopiston kirjastot http://www-db.helsinki.fi/kirjastot/
TILKE - Suomen tieteellisten kirjastojen sivun kautta löytyvät ammattikorkeakoulukirjastot ja erikoiskirjastot http://www.lib.helsinki.fi/tilke/
Aiheestasi näyttää löytyvän varsin paljon aineistoa sekä kirjoja että artikkeleita. Käyttäen esim. seuraavia hakusanoja "väkivalta, tytöt", "väkivalta, naiset", "aggressiot, tytöt", "aggressiot, naiset", "rikollisuus, tytöt", "jengit, tytöt" sinun pitäisi löytää runsaasti relevanttia aineistoa. Itse selasin Pääkaupunkiseudun kirjastojen "Plussa"-tietokantaa, Helsingin yliopiston kirjaston "Helkaa", sekä artikkelitietokantoja "Arto" ja "Aleksi". Yliopistokirjastojen yhteistietokanta "Linda" ei muutostöiden vuoksi valitettavasti tänään avautunut, mutta sinun kannattaa ehdottomasti etsiä myös sieltä. Tässä muutamia esimerkkejä mielestäni relevanteista kirjoista: Honkatukia, Päivi: "Sopeutuvat tytöt?--sukupuoli, sosiaalinen kontrolli ja...
HelMet on Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen yhteinen kirjastoverkko. Edellä mainittujen kirjastojen Internetissä oleva aineistohaku on myös nimeltään HelMet (http://www.helmet.fi)
Turun poliisilaitos 1816-1966 teoksen mukaan maistraatti laati jo 10 5.1817 poliisijärjestyksen, josta ei kuitenkaan ole säilynyt ainuttakaan kappaletta. Vuonna 1869 vahvistettiin maistraatin istunnossa vuoden 1817 säännökset kumonnut uusi poliisijärjestys, joka tuli voimaan vuoden 1870 alussa. Tämä Turun kaupungin poliisisääntö 15.11.1869 on merkittyTurun poliisilaitos -teokseen painettuna lähteenä. Voit tiedustella sitä ja myöhempiä poliisijärjestyksiä Turun kaupungin tietopalveluosastolta asianhallintaryhmän kansliasta (puh. 262 7292). Tietopalveluosaston arkistokokoelmaan sisältyy mm. maistraatin arkistokokoelma:
http://www.turku.fi/kesvi/tiepo/arkis.htm
Tietopalveluosaston yhteydenotot ja asiakirjatilaukset -lomake löytyy osoitteesta...
Sahanpurumassatöiden ohje löytyy ainakin Maire Uotilan Askartelukirjasta (Otava, Helsinki 1965). Liisterijauhosta, vedestä ja sahanpuruista tehdään tiukka massa, josta voi muotoilla esimerkiksi henkilöitä ja eläimiä.
Yrjö Soinin teoksessa Suomen majoitus- ja ravitsemuselinkeinon vaiheet (1964) kerrotaan, että se, milloin "majoittaminen ja ravinnon antaminen Suomessa on lähtenyt elinkeinona kehittymään, on vain kuvittelun avulla arvattavissa". Hänen mukaansa samoihin aikoihin toiminta alkoi luostari-, kilta- ja majatalolaitoksissa.
Luostari- ja kiltalaitosten yhteydessä ei teos mainitse nimiä, mutta majatalolaitoksen teki mahdolliseksi kuningas Mauno Ladonlukko antamalla Alsnön sääntö -nimisen asetuksen vuonna 1279.
Ainakaan yhtä selkeää "isää" ei hotelli- ja ravintolatoiminnalle lähteistä löytynyt. Kannattaa kuitenkin tutustua paitsi yllä mainittuun teokseen, myös esim. saman tekijän kaksiosaiseen teossarjaan Vieraanvaraisuus ammattina (1963). Kirjat...
Etsiessäsi tietoa voit käyttää hakusanoina esim.: vuokratyö, tilapäinen työvoima, työntekijät, työmotivaatio, motivointi.
Tutkimuksia voisit etsiä mm. seuraavilta tahoilta: Työelämän tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto www.uta.fi/laitokset/tyoelama, Työterveyslaitos www.ttl.fi, Työministeriö www.mol.fi ja Kansainvälinen työjärjestö www.ilo.org.
Viite Lindasta: Palvelualan palkansaajien kokemukset määräaikaisten työntekijöiden johtamisesta ja työoloista : tutkimus määräaikaisten palkansaajien suhtautumisesta epätyypillisiin työsuhteisiin ja 1.2.1999 tapahtuneeseen lainmuutokseen / Jyrki Y. J. Laaksonen. - Helsinki : Työministeriö, 1999. - (Työpoliittinen tutkimus, ISSN 0787-9458 ; nro 210).
Fennicasta ja Lindasta löytyivät seuraavat...
Löysin "Rihmaston" verkkosivuilta seuraavan kommentin : "Sana runous on alun perin tarkoittanut koko sanataidetta. Myöhemmin runoudesta on tullut lyriikan synonyymi. Lyriikka on proosan, suorasanaisen kirjallisuuden vastakohta. Lyriikkaosastolle voi tarjota runoja, aforismeja, laulutekstejä… Runot voivat olla vapaamittaisia, loppusoinnullisia, mitallisia, proosarunoja tai aivan uutta lajityyppiä. Sonetti tai limerikki, haiku tai tanka, kaikki käy, kunhan teksti on hyvää."
Tieteellisessä kirjoittamisessa kannattaa avata ensin aihepiiriin liittyviä /(lähi)käsitteitä ja sen jälkeen päättää, mitä termiä itse omassa tutkimuksessaan käyttää ja samalla perustella miksi.
Rocklyriikka on joka tapauksessa käytännössä vakiintunut termi...
