Kirsti Sirasteen Elämä on toisaalla -suomennoksessa kysymyksessä siteerattu kohta romaanin ensimmäisen osan 7. luvusta kuuluu seuraavasti:
"Jaromil ei ollut enää lainkaan varma, oliko se, mitä hän oli joskus ajatellut ja tuntenut, hänen alkuperäistä omaisuuttaan vai olivatko kaikki maailman ajatukset olleet valmiina jo ammoisista ajoista niin että ihmiset vain lainailivat niitä kuin yleisestä lainaamosta." (s. 42)
Jäljitetty runoilija on Saila Susiluoto. Säkeellä "Naiset menevät vangeiksi kaikkiin maailman espoolaisiin rivitaloihin" alkava runo löytyy Susiluodon 2001 ilmestyneestä proosarunokokoelmasta Siivekkäät ja hännäkkäät, minkä lisäksi se on julkaistu Eino Santasen ja Susiluodon toimittamassa Uusi ääni -antologiassa vuonna 2006.
Musorgskin laulua "Pesnja Mefistofelja v pogrebke Auerbaha" eli "Laulua kirpusta" tai "Kirppulaulu" ovat levyllä esittäneet suomeksi mm. Matti Salminen ja Jaakko Ryhänen. Ilmeisesti myös suomennoksia on tehty useampia kuin yksi, ainakin V. Arti (Ruhtinas kerran oli ja kirppu vaatteissaan) ja Väinö Sola (Maan kuninkaalla pieni on kirppu linnassaa) ovat olleet asialla.
Valitettavasti näitä sanoituksia ei kuitenkaan ole julkaistu nuottina, vaan pelkästään äänitteinä. Siten ainoa keino on lainata nuotit ilman sanoja (seuraavat löytyvät HelMet-kirjastosta)
http://luettelo.helmet.fi/record=b1421335~S9*fin
http://luettelo.helmet.fi/record=b1421159~S9*fin
http://luettelo.helmet.fi/record=b1646353~S9*fin
ja kuunnella näitä levytyksiä ja yrittää...
Peppeli-niminen tonttu esiintyy Lasten oma aapinen -kirjassa, jonka ovat tehneet Urho Somerkivi, Hellin Tynell ja Inkeri Airola. Aapista on julkaistu useina painoksina 1950- ja 1960-luvuilla.
OmaKanta on ainut palvelu, josta voi keskitetysti saada potilastietoja. Kaikkia tietoja OmaKannassa ei ole, sillä siinä ovat potilastiedot siitä lähtien, kun terveydenhuollon yksikkö on liittynyt Kanta-palveluihin.
Potilastieojasi voit kysyä niistä terveydenhuollon palveluista, joita olet käyttänyt. Syntymätiedot siis siitä sairaalasta, jossa synnyit jne.
Lisää tietoa OmaKanta-palvelusta https://www.kanta.fi/
Tuija Lehtiseltä on ilmestynyt vuonna 1999 mainitsemasi kirja sekä nuorten salapoliisikirja Ystävänpalvelus, joka aloittaa uuden sarjan sekä aikuisemmalle yleisölle suunnattu Mallitoimisto Pandora ja Nottingham kesällä kello 6. Vuonna 2000 on ilmestynyt Laura, ystäväni.
Kätevin tapa löytää nopeasti kirjoja määrätystä aiheesta on käyttää ns. asiasanahakua. Kirjastojen luetteloijat kuvailevat kirjan sisällön asiasanoilla, esimerkiksi mainisemasi Lykyn avain on kuvailtu sanoilla KANSANUSKO USKOMUKSET TAIKAUSKO ENTEET. Muita hyviä sanoja voisi olla TAIAT LOITSUT. Tee haku näin: Internetissä Helsingin kaupunginkirjaston aineistotietokanta on osoitteessa http://www.libplussa.fi/ , klikkaa asiasana-haku ja kirjoita laatikkoon haluamiasi sanoja (esim. taikausko taiat) - saat esille aihetta käsittelevät kirjat, vaikkapa Ari Turusen Pahan merkit, eli, taikauskoisten tapojen tarina (1997) tai Stefan Bechtelin Hyvän onnen kirja (1998).
Jyväskylän kaupunginkirjaston kotisivu löytyy osoitteesta www.jkl.fi/kirjasto. Aineistohaku -kohdasta klikkaamalla pääsee hakulomakkeeseen, jolla voi hakea aineistoa vaikkapa aiheen mukaan. Asiasanalla kirjastorakennukset löytyy aiheeseen liittyvää aineistoa. Hakea voi myös kahden asiasanan yhdistelmällä, esim. kirjastot ja tilasuunnittelu tai kirjastot ja rakennussuunnittelu.
Teoksia esim. Kirjastotilojen suunnittelu, 1986; Hagman: Kirjaston mitoitus, 1988; Tulevaisuuden kirjastorakennus, 1996; Intelligent library buildings, 1999.
Kirjastossa on käytettävissä myös kotimaiset aikakauslehtien artikkeliviitetietokannat Aleksi ja Arto sekä englanninkielinen aikakauslehtien kokotekstitietokanta Ebsco, joista voi hakea aiheen mukaan.
Helsingin yliopiston kirjaston kirjastokortin saa hakija, jolla on suomalainen henkilötunnus ja pysyvä osoite Suomessa. Lisää tietoa kortista saat tämän linkin kautta:
http://www.helsinki.fi/kirjastot/lainaus/kortti.htm
Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjaston osoite on Unioninkatu 35. Tässä linkki tiedekunnan kirjaston sivuille:
http://www.valt.helsinki.fi/kirjasto/
Yliopiston kirjaston kokoelmia voit selata Helka-tietokannasta:
http://helka.csc.fi/
Valitettavasti Loisto-kirjastojen kokoelmissa ei kyseistä tv-sarjaa ole. Kaukolainana sen voi tilata sinulle tänne tulevaksi, sillä VHS löytyy esimerkiksi Turusta.
Kaukolainaus on maksullista palvelua, joka tässä tapauksessa maksaa 3 euroa.
Karjalassa ja Kainuussa huuhta on tarkoittanut havumetsään raivattua kaskea. Ehkäpä Huuhtlampi on saanut nimensä tästä. Muuta selitystä emme onnistuneet löytämään.
Hulkkonen-nimeä on selitetty monin tavoin. Se voi juontaa juurensa joukkoa merkitsevästä sanasta hulkka. Tai pohjana voivat olla saksalaiset henkilönnimet Fulca, Fulco, Fulka, Fulk ja Hulke (Lähteenä kummankin nimen kohdalla Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet, 2000).
Jaukka tarkoittaa joissakin suomen murteissa toraa, riitaa ja jupakkaa. Sukunimenä sille ei löytynyt selitystä. (Lähde: Suomen sanojen etymologia: etymologinen sanakirja 1 A-K, 1992)
Hei! Et eritellyt kysymyksessä, mitä asiaa täsmällisemmin tarkoitat ilmaisulla "copyright-oikeuksia", varsinaista tekijöiden oikeutta vai kääntäjän oikeutta. Jos kyse on ensin mainitusta, täytyy selvittää, ovatko alkuperäiset tekstit jo tekijänoikeudellisesti vapaita eli ovatko kaikki tekijät olleet kuolleena jo yli 70 vuotta. Todennäköisesti ovat, mutta sitä ei voi pitää varmana.
Toiseksi on kysyttävä, mitä kääntäjä Jouko Sarakorpi on aikoinaan sopinut suomalaisen kustantajan kanssa käännöksensä käyttöoikeudesta. Se on voinut koskea vain tätä vuoden 1980 painosta, jonka jälkeen käännöksen oikeudet ovat palanneet kääntäjälle. Kääntäjä on voinut myös tehdä sopimuksen, jolla käännöksen oikeudet on ostettu pysyvästi kustantajalle, jolloin ne...
Bo Carpelanin runo "Bara vara litet sjuk", joka tosiaankin sisältyy kokoelmaan "Måla himlen : vers för små och stora" alkaa näin:
Bara vara lite sjuk
och ligga i sin säng
med lingondricka på nattygsbordet...
Tekijänoikeudellisista syistä runoa ei voi julkaista tässä kokonaisuudessaan, mutta saat sen sähköpostiisi.
Lähde:
Carpelan, Bo: Måla himlen : vers för små och stora (Bonniers juniorförlag, 1988)
Joidenkin kirjastojen käyttösäännöissä voi olla ikäraja kirjastokortin saamiselle, mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa sellaista ei ole, joskin alle 15-vuotias tarvitsee korttiinsa huoltajan vastuuhenkilöksi. Periaatteessa siis hyvin pienikin lapsi voi saada oman kirjastokortin, ja kirjastoissa on tarjolla pienille tarkoitettuja kovasivuisia kuvakirjoja ja muuta pieniäkin lapsia kiinnostavaa materiaalia. Asia kannattaa kuitenkin tarkistaa oman kirjaston käyttösäännöistä.
En ole kuullut, että lasten kirjastokorteissa olisi rajoituksia kirja-aineiston lainaamiseen. Kirjoissa ei ole myöskään olemassa sellaista ikärajajärjestelmää kuin elokuvissa, tv-ohjelmissa ja digitaalisissa peleissä, joten kirjojen ikäluokittaminen...
Aikuisopiskelusta ja aikuiskoulutuksesta löytyy kyllä paljonkin julkaisuja mainitsemistasi aiheista. Tässäpä muutamia viime vuosina julkaistuja:
* Paane-Tiainen: Oppijaksi aikuisena
* Oppiminen ja ikääntyminen
* Kilpeläinen: Naiset paikkaansa etsimässä
* Leppilampi: Opitaan yhdessä
* Varila: Tunteet ja aikuisdidaktiikka
* Niemi-Väkeväinen: Koulutusjaksot ja elämänpolitiikka...
Lehtiartikkeleitakin aiheesta tuntuu löytyvän. Apua artikkelihakuihin voit pyytää kirjastosta. Ohessa kuitenkin muutama lupavan oloinen:
* Honkonen, Risto: Elinikäisen oppijan narratiivit : aikuiskoulutus elämän kuteena. ( Aikuiskasvatus 1998 ; (18) ; 4) (Selostus seitsemän avoimen yliopiston kasvatustieteen ja aikuiskasvatuksen opiskelijan koulutuselämänkertaan...
Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia Viola, yliopistokirjastojen yhteistietokanta Linda ja Suomen kansallisbibliografia Fennica antavat useita viitteitä lastenlaulukirjoista, jotka on tehty ajanjaksona 1915-1930. Kuitenkin vain muutamassa viitetiedossa on maininta siitä, että ne on suunnattu lastentarhoja varten. Seuraavissa viitteissä lastentarha mainitaan:
Korppi, Kaarina: Laulu- ja laululeikkikirja kouluja ja lastentarhoja varten. 1933.
Lastentarha 1937-1997: kokoelma Lastentarha-lehdessä 1938-1954 julkaistuja lauluja ja leikkejä. (Helsingin lastentarhanopettajat koonneet vuonna 1997).
Samalta ajanjaksolta löytyy enemmän laulukirjoja, joissa mainitaan, että ne ovat kouluja tai alakouluja varten....
Eerika on Erikin sisarnimi. Erik on muinaisgermaaninen yhdyssana, joka merkitsee hallintoaluetta tai yksinvaltiaana hallitsevaa. 14 Ruotsin ja 7 Tanskan kuningasta on kantanut nimeä Erik. Yhteys hallitsijaan on siis olemassa, joskaan nimi ei ihan tarkasti liity prinsessaan.
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja WSOY 1999.
Elokuva on julkaistu samalla DVD-levyllä Badding -elokuvan kanssa. Badding/Onnen maa DVD löytyy Tampereen pääkirjaston ja Oriveden pääkirjaston kokoelmista.
Saatavuuden voit tarkistaa PIKI-verkkokirjastossa: http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=avlbs&previd=fullt&sesid=1201772…
