Entisenä kielenhuoltajana uskaltaisin sanoa, että "syvästi koskettuneena" ei ole hyvää suomen kieltä. Minäkin epäilisin kyseisen sanan ymmärrettävyyttä. Kaunis lopetus muuttuu oudoksi, ja se ei ole tarkoituksesi.
Mitä jos laittaisit loppuun kokonaisen lauseen? "Olen syvästi kiitollinen saamastani avusta" tai "Sinulta saamani tuki (tai apu) on koskettanut minua syvästi". Tai: "Kiitos, että autoit minua. Se on koskettanut minua syvästi." Nämä lauseet ilmaisevat yksinkertaisin sanoin kiitolliset tunteesi. Jos haluat, voit vielä lisätä lopetukseen esim. "Lämpimästi kiittäen".
Jos et halua laittaa kokonaista lausetta, niin voit laittaa loppuun "Syvästi kiitollisena".
Tässä joitakin ehdotuksia. Tärkeintä on saada viesti perille ymmärrettävässä...
Pääset Opettaja-lehden verkkosivuille seuraavasta osoitteesta:
http://www.oaj.fi. Valitse linkki Opettaja-lehti ja sieltä sitten
ilmoituksetkin jo löytyvät.
Kunnallisesta yleisestä virka- ja työehtosopimuksesta on paljon tietoa verkossa mm. Kansalaisen käsikirjassa ja Työmarkkinalaitoksen sivuilla.
Osoitteet ovat Työmarkkinalaitos : http://www.kuntaliitto.fi/kt/index.htm
Kansalaisen käsikirja : http://www.opas.vn.fi/
Ks. myös Akavan erityisalojen keskusliiton sivut, osoite http://samarium.tietovalli.fi/aek/edunvalvonta/kunta/1sis.htm
Imuroitavia sanakirjoja ei tunnu löytyvän. Netistä löytyy kyllä muuten ilmaiskäytössä olevia sanakirjoja, esim.yksi suomi-ruotsi -sanakirja sivulta http://www-lexikon.nada.kth.se/skolverket/sve-fin.shtml (on nimeltään Svensk-finskt lexikon, mutta hakea voi myös suomen kielen sanoilla). Linkkejä verkosta löytyviin sanakirjoihin ja kielenkääntäjiin löytyy enemmänkin Makupalat-hakemistosta http://www.makupalat.fi/kieli2.htm
Sanakirjoja on myös cd-romeina, esim. Lahden kirjastosta löytyvät WSOY:n Suomi-ruotsi-suomi -sanakirja sekä Suuri suomi-ruotsi -sanakirja A-Ö.
Dekkarien historiasta on kirjoitettu paljon:
Tornion kaupunginkirjaston sivuilla on Terttu Uusimaan erinomainen Dekkari-Netti. Sieltä löydät myös listan suomeksi julkaistuista dekkariteoksista: http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjall.htm#suomeksi
Sivuilta pääset myös selailemaan Ruumiinkulttuuri -lehden sisällysluetteloita : http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/rk.htm ja http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/rk.htm
Tässä muutamia kirjavinkkejä sota- ja rakkauskirjallisuudesta:
Juhani Niemi: Populaarikirjallisuus Suomessa. 1984.
Soikkeli, Markku|: Lemmen leikkikehässä--rakkausdiskurssin sovellukset 1900-luvun suomalaisissa rakkausromaaneissa . 1998. (väitöskirja)
Sotakirjallisuus, sen traditio ja muutos. Suomen...
Suomenkielisiä teoksia ei valitettavasti löytynyt.
Kirja 1 löytyy HelMet -lähikirjastosta ja kirjat 2 ja 3 saa kaukolainattua lähikirjaston kautta.
1.TEKIJÄ Minick, Scott TEOS Arts and crafts of China / Scott Minick and Jiao Ping
JULKTIEDOT London : Thames and Hudson, cop. 1996
ULKOASU 128 s. : kuv.
2. Tekijät: Ecke, Gustav
Nimeke: Chinese domestic furniture / by Gustav Ecke
Painos: 9. p.
Julkaistu: Rutland, VT : Charles E. Tuttle Co, 1985
Ulkoasu: [xii], 50 + 161 s. : kuv., 81 kuval.
Aineisto: kirja
Teoksen kieli: eng
ISBN: 0-8048-0098-7 (sid.)
Asiasana: huonekalut - puutyö - Kiina (ysa)
3. Tekijät: Wang, Shixiang
Nimeke: Classic Chinese furniture : Ming and early Qing dynasties / Wang Shixiang ; translated by Sarah Handler and the...
Tapauksesta ei löytynyt tietoa. Sotien aikaisesta Viipurista on kirjoitettu varsin paljon ja esim. Niilo Lappalaisen teos Viipuri toisessa maailmansodassa on varsin yksityiskohtainen. Ehkä tapahtuma ei ole ollut sopiva kuvattavaksi historiankirjoissa.
Ehkä kannattaisi ottaa yhteyttä Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastoon:
http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto/
Helsingin kaupunginkirjaston kortin voi hankkia jossakin pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastossa. Näitä ovat Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa. Yhdessä HelMet-kirjastossa hankittu kortti käy muissakin kirjastoissa. Kirjastokorttia hankittaessa henkilöllisyys on todistettava. Tarkemmat ohjeet löytyvät osoitteesta www.lib.hel.fi Etusivu > Asiointi kirjastossa > Kirjastokortti.
HelMet-kirjastot www.helmet.fi
Vampyyrisiskokset-sarjaa on suomennettu vain nuo kaksi osaa. Seuraavan osan julkaisemisesta en tiedä. Voit kysellä asiaa tarkemmin sarjan kustantajalta WSOY:ltä. Tässä linkki kustantajan palautesivulle http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/feedback&chapter=60
Teosta Mikämikämaan lapset monikulttuurisessa päiväkodissa ei ole käännetty kiinaksi tai japaniksi eikä muillekaan kielille. Siitä on olemassa ainoastaan suomenkielinen versio.
Tiedot tarkistettu Fennicasta (Suomen kansallisbibliografia, https://finna.fi ).
Yliopiston nimipäiväalmanakassa 2013 Nimma mainitaan yhtenä 2000-luvun tyttöjen uniikkinimistä, joka saattaa olla analoginen uudismuodoste eli muiden nimien mallin mukaan muodostettu uusi nimi. Almanakka tosin huomauttaa, että "joillekin nimille voi toki löytyä muitakin tulkintoja". Nimmankin tapauksessa saattaisi olla juuri ja juuri mahdollista ajatella sen pohjautuvan ortodoksisesta kalenteristamme löytyvään Nimfodoraan. Nimfodora kärsi perimätiedon mukaan marttyyrikuoleman yhdessä kahden sisarensa Minodoran ja Mitrodoran kanssa Bityniassa Vähässä-Aasiassa 300-luvun alussa. Suomen ortodoksisessa kalenterissa nimi on 10.9., muistopäivä on sama katolisessa kirkossa.
Suomessa Nimma-nimi on ollut hyvin harvinaisena käytössä jo ennen 2000-...
Voisiko kyseessä olla Helena Anhavan runo joka alkaa ”Mies lähtee aamulla maailmaa valloittamaan” teoksessa Anhava, Helena : Vuorosanoja, 1973. Runo on myös kirjassa Anhava, Helena : Runot 1971-1990 s. 141.
Kaarlo Sarkian runoja ei ole paljon käännetty. Muutama runo löytyy kokoelmista Skapa den sol som inte finns : hundra år av finsk lyrik / i tolkning av Torsten Pettersson (2012), Ung finsk lyrik / i tolkningar av Joel Rundt (1938) ja Fågeln flyger långt (1952). Hänen runojaan on myös sävelletty, ja joitakin käännetty tässä yhteydessä myös ruotsiksi.
Kysymäsi runo ei kuitenkaan ole näiden joukossa, joten todennäköisimmin siitä ei ole tehty ruotsinnosta.
Boolen haku perustuu ns. Boolen logiikkaan, jonka kehitti englantilainen matemaatikko ja loogikko George Boole.
Boolen haussa käytettyjä operaattoreita ovat AND, OR ja NOT (suomeksi: JA, TAI, EI). Niiden avulla voi yhdistellä hakusanoja tai -termejä ja siten rajata hakutulosta. Lyhyt ja selkeä esitys operaattoreista on esimerkiksi teoksessa Tiedonhakijan teho-opas (toim. Risto Heikkinen et al.; ISBN 952-5159-64-7) tai Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kirjaston oppaassa: http://www.kyamk.fi/kirjasto/boole.htm .
Se, miten Boolen haku tehdään käytännössä, riippuu tietokannasta. Esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjaston Helka-oppaassa on ohjeita, miten Boolen operaattoreita käytetään yliopistokirjastojen VTLS-järjestelmässä: http://hul....
"Äiti pien" -laulun suomenkieliset sanat löytyvät esimerkiksi "Suuresta toivelaulukirjasta", osasta 7 (s. 92-93). Laulu alkaa: "Onnellisiin päiviin palaan lapsuusmuistoissani näin". Kertosäe alkaa: "Äiti pien, äiti pien, lapsuuteni muistot myötä vien". Jotkut esittäjät aloittavat laulun suoraan kertosäkeestä (esim. Mauno Kuusisto).
Laulun alkuperäinen nimi on "Mütterlein", ja sen on säveltänyt Gerhard Winkler. Suomenkieliset sanat on tehnyt Helena Eeva salanimellä H. Neva. Joissakin levytystiedoissa suomenkielisen sanoituksen tekijäksi mainitaan ilmeisesti virheellisesti Rauni Kouta eli Reino Helismaa.
Prosessia, jossa hajotetusta ja lajitellusta keräyspaperista poistetaan täyteaineet, painovärit ja muut paperin valmistuksessa käytetyt lisäaineet, kutsutaan siistaukseksi. Painovärin poisto on yksi siistausprosessiin kuuluvasta yhdeksästä vaiheesta. Pääasiallisia siistauksessa käytettäviä kemikaaleja ovat natriumhydroksidi, kalsiumsilikaatti (vesilasi), vetyperoksidi, kalsiumkloridi, natriumhypokloriitti, natriumditioniitti ja FAS (formamidine sulfinic acid). Painovärin poiston kannalta tärkeimpiä kemikaaleja ovat natriumhydroksidi (luo saippuaiset olosuhteet ja hajottaa painomusteen sideaineita), natriumsilikaatti (estää vapautuneen musteen flokkautumisen uudelleen ja tasaa emäksisyyden sekä toimii valkaisuaineen stabilisaattorina),...
Syyskuusta 1939 kevääseen 1945 valuuttakurssit pidettiin lähes muuttumattomina. Ennen toukokuun lopussa 1945 tehtyä ulkomaanvaluuttojen myyntikurssien 75% korotusta dollari maksoi 49,35 mk ja punta 196 mk (9.9.1939 48,35 mk ja 202,50 mk). 31.5. kello 12 voimaan astuneiden uusien myyntikurssien mukaiset hinnat olivat 86,30 mk (dollari) ja 343 mk (punta). Vuoden 1945 aikana Suomen Pankki korotti virallisia myyntikursseja vielä kahdesti: 26.6. 40% (dollari 120,80 mk, punta 485 mk) ja 15.10. 12,5% (dollari 136 mk, punta 547 mk).
Lähteet:
Antti Kuusterä, Suomen Pankki 200 vuotta. II, Parlamentin pankki
HS 10.9.1939, 1.6.1945, 27.7.1945, 16.10.1945
Internetistä löytyy aiheesta monia sivuja. Esim. hakemalla Alta Vistasta (http://www.altavista.com/) hakutermillä: "Ancient Egypt" near gods löytyy useita hyödyllisiltä vaikuttavia sivuja egyptiläistä jumalista, mm. http://home.sol.no/~geirerni/Alexandra/myth.htm
Muinaisen Egyptin hallitsijoista voi etsiä tietoa vastaavasti hakutermillä: "Ancient Egypt" near pharaohs. Tällä haulla löytyi mm. belgialaisen egyptologin hyviltä näyttävät sivut osoitteesta http://www.geocities.com/~amenhotep/index.html
Hallitsijoista löytyy Alta Vistasta tietoa myös hakutermillä:
"Ancient Egypt" near kings. Näin löytyy esim. http://emuseum.mankato.msus.edu/prehistory/egypt/history/periods.html
Aiheeseen liittyviä kirjoja voi etsiä mm. pääkaupinkiseudun yleisten...
Suomennettua sadunomaista kaunokirjallisuutta, mm. keijuista ja peikoista aikuislukijoille sekä islantilaisia taruja voit etsiä KYYTI-tietokannasta (www.kyytikirjastot.fi) internetistä asiasanoina, yksi asiasana kerrallaan, esim. keijut, peikot, saagat, kansankertomukset, Islanti.
Kouvolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kokoelmassa on mm. Tytti Träffin suomeksi toimittama KEIJUJA: ANTOLOGIA RUNOA JA PROOSAA. Kouvolan pääkirjaston aikuistenosaston fantasiakirjallisuuden kokoelmassa on niin ikään teoksia seuraavilta kirjailijoilta:
Didier CAUWELAERT
Eoin COLFER
Jean RABE
Terry PRATCHETT
R.A. SALVATORE
Erinomainen lähdeteos islantilaiseen kirjallisuuteen on vuonna 2001 ilmestynyt Seija Holopaisen ja Päivi Kumpulaisen toimittama...
