Vanhojen rahojen hintatietoja löytyy teoksesta Suomen rahat arviohintoineen. Rahojen arvoon vaikuttaa suuresti se, missä kunnossa ne ovat. Suomen Numismaatikkoliiton nettisivulta http://www.numismaatikko.fi/ saatte lisätietoa vanhoista rahoista ja niiden keräilystä.
Rahaliike Holmasto tarjoaa maksullista vanhojen rahojen arviointia. Tässä yhteystiedot: Arviointipuhelin-numeromme: 0600-96665
hinta 1.75 EUR/min + pvm
Tässä olisi joitakin suomenkieleisiä tarjolle.
Beskow, Elsa:
- Auringonmuna.
- Ollin hiihtoretki
Haavio, Martti: Iloinen eläinkirja.
Kauneimmat eläinsadut. (WSOY, ei tekijää, kuvittanut Janusz Grabianski.)
Kaiken maailman eläinsadut. (Toim. Katriina Kauppila, kuv. Matti Pikkujämsä.)
Laulajainen, Leena: Aurinkolintu ja kaamoksen korppi.
Kuisma, Titta & Laila Nevakivi: Satu puusta joka halusi muuttaa maalle.
Lerche, Pauliina & Meri Mort: Mimmit ja ketunpoikanen.
Gullichsen, Anna: Satu ja päärynäpuun Pyrre.
Niemelä, Reetta:
- Miljan talvi
- Miljan kevät
- Miljan kesä
- Miljan syksy
Henriksson, Karin: Itämeren ritarit.
Kuisma, Titta & Laila Nevakivi: Puuvanhus ja pikkukoivu.
Lisäksi listaan voisi laittaa suuren joukon Zacharias...
Tarkkaa vastausta on mahdotonta antaa, sillä erikoiskirjastoja ja oppilaitoskirjastoja on satoja, eikä niiden määrästä saati kirjastokorttikäytännöistä ole tarkkaa tietoa. Osoitteessa http://hakemisto.kirjastot.fi voit tutkia kunnankirjastoja. Siellä on listattu 42 seutuyhteistyöyksikköä, joilla pääsääntöisesti käy sama kirjastokortti (esimerkiksi Helmet-kirjastot pääkaupunkiseudulla).
Kirjastot.fi-sivustolla on myös listoja ammattikorkeakoulu- ja ammattioppilaitoskirjastoista, yliopistokirjastoista ja erikoiskirjastoista, mutta nämäkään listat eivät ole kattavia. Erilaisia kirjastokortteja (tai muita lainausrekisterikäytäntöjä, pienissä kirjastoissa ja oppilaitoskirjastoissa ei aina ole korttia) Suomessa on siis vähintään useita satoja.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu kertoo, että Suomessa on tällä hetkellä alle viisi Koskipelto-nimistä henkilöä.
Valitettavasti tämän täsmällisempää lukua ei nimipalvelun kautta saa.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Kysymäsi järjestys on seuraava( tiedot on tarkistettu Otavan kirjallisuustiedosta ja Suomen kansallisbibliografiasta):
Mustat kalat (1964)
Keisari seisoo palatsissaan (1971)
Nuku hyvin, Punahilkka (1973)
Kuolema savolaiseen tapaan (1976)
Hyvän tytön hautajaiset (1978)
Viimeinen pari (1980)
Rakas perhe : Kaksikymmentä kirjettä kommentteineen (1982)
Kuolema sukupuussa(1985)
Joka uniinsa uskoo(1987)
Esimerkiksi seuraavat kirjat sopinevat tarkoitukseen:
Turpeinen, Kaija, Lycka till! : ruotsin alkeiskirja aikuisille, 2001.
Fiilin, Ullamaija, Fullträff igen! : ruotsin kielioppi aikuisille, 2019.
Göransson, Ulla, På svenska! : svenska som främmande språk. 1, Lärobok : A1 & A2, 2010.
Keränen, Marit, Vi ses! : svenska för nybörjare, 2018.
Kirjat löytyvät Vaski-kirjastojen kokoelmista. Voit tarkista saatavuuden Vaski-verkkokirjastosta: https://vaski.finna.fi/
Otto Mannisen ensimmäinen suomennos Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista valmistui vuonna 1909. Teivas Oksalan mukaan Manninen muokkasi suomennosta, joka sai lopullisen muotonsa vuonna 1948. Muokattu suomennos ilmestyi Runebergin Runoteosten toisessa osassa.Johan Ludvig Runeberg: Runoteokset : 2 Fennicassa:https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3658330https://www.finlit.fi/fi/tietopaketit/j-l-runeberg-sksssa/j-l-runeberg-…http://www.runeberg.net/fin/b_2_t.html
Tämä Turun Sanomien artikkeli ajoittaa mainoksen 90-luvun alkupuolelle. Kyseessä on ilmeisesti mainos "Jaffa Saapuminen", joka olisi Elonetin mukaan valmistunut vuonna 1996.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta löytyy useita piharakennusten rakennusoppaita. Esimerkeiksi valitsin seuraavat:
Qvist, Leif
Pihanikkari : rakennusohjeita linnunpöntöstä leikkimökkiin
Suikkanen, Eino E.
Penkki, koppi, pukki : rakennamme pihaan ja puutarhaan
HelMetistä löydät lisää vaihtoehtoja käyttämällä esimerkiksi hakusanoja: pihakalusteet, rakennusohjeet, vajat
Aineistohaku löytyy osoitteesta:
http://www.helmet.fi
Teoksessa Suomen kartanot ja suurtilat 1 (toim. Eino Jutikkala ja Gabriel Nikander, 1939) kerrotaan, että Kockisin tila sijaitsee Siuntiossa Kockisin kylässä lähellä Lohjan rajaa. Kirjan ilmestymisen aikaan 1930-luvulla omistaja oli K. V. Nyman. Tila on alkujaan ollut osa toista tilaa, mutta Kockis-niminen jo ainakin 1500-luvulla.
Tilan nykyisestä tilanteesta tai omistajasta ei löytynyt tietoa.
Turun kaupunginkirjaston aineistotietokannassa
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1140178993&ulang=…
on kirjaston oma luokka suomea vieraana kielenä opiskeleville.
Alasvetovalikosta saa luokkahakumahdollisuuden. Kun siihen kirjoittaa 88.2073 saa tulokseksi suomen kielen oppikirjat ja kielikurssit ulkomaalaisille.
Yläasteen oppikirjat ovat lasten- ja nuortenkirjastossa. Siellä on esim. Puhutko suomea? -sarjan kirjoja
ja oppikirjoja maahanmuuttajalapsille.
Sekä aikuisten- että lastenosastolla on esim. Hämäläisen Aletaan ja Jatketaan kirjat ja Lepäsmaan Suomen kielen alkeisoppikirja.
Lisää suomen kielen oppikirjoja löytyy yleisemmäsä oppikirjaluokasta 88.207.
Suomalaista kulttuuria ja yhteiskuntaa esittelevät mm....
Kirjastoissa ei ole traktorin ajo-opetukseen liittyvää cd-levyä. Ainoastaan kirja löytyy: Tanskanen Timo, Mopo, traktori, moottorikelkka: kuljettajakoulu. Ypäjää lähin kirjasto on Hämeenlinna. Kirjan voi saada kaukolainaksi oman lähikirjaston kautta.
Maakuntakirjastoista ainakin Mikkelin seudun Savotta-kirjastoissa tuo CD-ROM olisi saatavissa peräti kuutena kappaleena, tosin vuoden 1994 versiona. Kyseistä CD-ROMia näyttää olevan kolme kappaletta myös Pirkanmaan seudun Piki-kirjastoissa. Näistä kirjastoista voi teosta kaukolainata Helsingin kaupunginkirjaston kautta.
HelMet- verkkokirjaston (http://www.helmet.fi) tarkennetulla haulla (valittavissa heti etusivulta) hakutermi "monikieliset sanakirjat" tuottaa 14 osumaa, kun aineistolajiksi on valittu CD-ROM. Näitä kannattanee selailla.
Saa olla. Poliisi.fi-sivustolta löytyy passikuvavaatimusten (alkaen 21.8.2006) valokuvaohje. Se säätelee monia asioita, mm. asusteita ja kasvonilmeitä, mutta ei viiksiä. Yhdellä esimerkkikuvatullakin on viikset.
http://www.intermin.fi/poliisi/home.nsf/pages/1420C6E88D44489BC22570190…
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on teos "Maailman kalojen nimet", jonka tekijät ovat Markku Varjo, Lauri Koli ja Harri Dahlström. Tämä teos sisältää suomenkieliset nimet yli 8 000 tavallisimmalle kalalajille. Nimiluettelossa on Suomen luonnonvaraisten kalojen lisäksi meillä viljellyt ja viljelykokeilussa olevat lajit, elinkeino- ja harrastuskalastuksen kannalta merkitykselliset ulkomaiset kalalajit, EU:n ja OECD:n kalaluetteloiden lajit, lähes kaikki akvaarioissa pidetyt lajit sekä vähintään yksi laji jokaisesta kalaheimosta.
Kysymyksessä oleva kala kuuluu meduusakaloihin, heimo Centrolophidae, ja suomenkielinen nimi on etelänmeduusakala (Hyperoglyphe antarctica).
Imeisestikään tällaista sanakirjaa ei ole. Ainakaan yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindan tai Frank-monihaun kautta ei tällaista kirjaa suomalaisista kirjastoista löytynyt. Joitakin englanti-amhara sanakirjoja on, esim. Amharic-English, English-Amharic dictionary / compiled and revised by A. Zekaria.
http://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/
Hei,
Vuonna 2010 valtion henkilöstömäärä oli 124.682, kuntien 371.965, kuntayhtymien 136.564 ja Ahvenanmaan maakunnan hallituksen henkilöstömäärä oli 2.271.
Tilastotaulukko löytyy "Suomen tilastollisesta vuosikirjasta 2012", taulukosta 172: Julkisyhteisöjen toimipaikat toimialoittain, 2010.
Julkaisu on saatavana pdf-muodossa osoitteesta => http://www.doria.fi/handle/10024/90074
En löytänyt eskimoiden lukumääriä tilastoista. Tilastokeskuksen tilastosta löytyy kyllä, kuinka monta kanadalaista ja islantilaista asui Suomessa esim. vuonna 2017, http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statf… , eskimoista suurin osa olisi ehkä täältä tulleita. Eskimoiden määrää ei ole sieltä käsittääkseni löydettävissä, mutta noin yleisesti ottaen voidaan sanoa, että ei eskimoita ole mitään suurta vähemmistöä Suomessa. Tätä voisi kysyä Tilastokeskuksen Kysy tilastoista -palvelusta, https://www.stat.fi/tup/tilastokirjasto/info.html
Myöskään matkailijoiden majoittumistilastoista ei löydy suurta määrää näiden maiden kansalaisia, joten eskimoiden määrä ei ehkä myöskään ole suuri, ...
Svenska Litteratursällskapet (SLS) ylläpitää sivustoa suomenruotsalaisista paikannimistä ja niiden alkuperästä. Nykyisen Raaseporin alueella sijaitsevasta Trollshovdasta siellä todetaan, että nimen toinen osa viittaa todennäköisesti ruotsin sanan huvud, 'pää' merkityksessä 'ulkoneva kallionkieleke'. Näin ollen nimi voisi merkitä joko trullinkaltaista kalliota tai sellaista, jossa asuu trulli (sanan troll voi peikon lisäksi kääntää myös sanoilla noita tai hiisi).
Jonkinlainen hiisikallio siis ehkä vapaasti kääntäen on kyseessä, vaikkei ko. alueelta olekaan artikkelin mukaan merkintää kuvausta vastaavasta luonnonmuodostelmasta. Artikkelin alussa mainitaan, että alkuosa trolls- voisi periaatteessa viitata vanhaan,...
Kyseessä on katkelma Claes Anderssonin runosta Vuoden viimeinen kesä, kokoelmasta Vuoden viimeinen kesä: runoja vuosilta 1962-84, suom. Pentti Saaritsa. WSOY, 1985.
