Esimerkiksi nämä romaanit kertovat sivullisuudesta kukin omalla tavallaan:
Kristina Carlson: William N. päiväkirja
Muriel Barbery: Siilin eleganssi
Anne Brontë: Agnes kotiopettajatar
Lars Gustafsson: Mehiläishoitajan kuolema
Truman Capote: Aamiainen Tiffanylla
Michel Houellebecq: Maasto ja kartta
Reidar Palmgren: Sudenmarja
Helmet-hakua www.helmet.fi voit käyttää niin, että laitat hakusanaksi jonkin näistä kolmesta sivullisuus/ulkopuolisuus/vieraantuminen and kaunokirjallisuus, niin saat varsin runsaasti teemaa käsitteleviä kirjoja. Myös Kirjasammosta voi etsiä näillä samoilla hakusanoilla www.kirjasampo.fi.
Ulkopuolisuuden teemasta on myös kysytty täällä aikaisemmin. Tässä vastaus: http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=...
Alla on aiheistasi muutamia kirjoja. Kaikki kirjat löytyvät Helmet-kirjastojen kokoelmista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
- Mare nostrum : länsimaisen kulttuurin juurilla / Jaakko Hämeen-Anttila (2012)
- Israelin ja Palestiinan konflikti / Pasi Päivinen (2004)
- Marhaba. 2001 / [julkaisija: Suomalais-arabialainen yhdistys ry] ; [toimituskunta: Faruk Abu-Chacra, Marjatta Hattab, Aarne Toivanen] : vuosikirja (2001)
- Tuhat ja yksi askelta : arabimaat muuttuvassa maailmassa / toimittaneet Ilona Nykyri ja Jouko Jokisalo (2006)
- Uskonto ja politiikka Lähi-Idässä / toimittaneet Hannu Juusola & Heidi Huuhtanen (2002)
Jean M. Untinen-Auelin Luolakarhun klaani -sarjaan ei ole lähiaikoina tulossa uutta osaa. Kirjailija tunnetaan muualla maailmassa nimellä Jean M. Auel; jos haet hänestä tietoa verkosta, niin tuolla nimellä löytyy mm. amerikkalaiset fanisivut.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löytyy aiheesta pari aikasempaakin vastausta; löydät ne kirjoittamalla hakusanakenttään untinen.
Margit Sandemo syntyi 23.4.1924 Ostre Totenissa, Valdresissa, Norjassa. Hänen äitinsä oli ruotsalainen ja hänen isänsä norjalainen runoilija. Sandemon isoisä oli kuuluisa näytelmäkirjailija Bjornstjerne Bjornson. Aftenposten-lehden mukaan hän on Norjan tunnetuin kirjailija. Sandemo kirjoittaa kirjansa ruotsiksi ja hän on kasvanut Ruotsissa, mutta muutti aikuisena takaisin Norjaan. Hänen kirjailijanuransa alkoi myöhäisellä iällä vuonna 1964. Sandemon kirjoja on myyty enemmän kuin kenenkään muun pohjoismaisen kirjailijan. Vuoteen 1994 mennessä hänen kirjojaan oli painettu 15 miljoonaa kappaletta. Kirjailijan tunnetuimpia sarjoja ovat Sandemo-sarja, Jääkansan tarina (1982-1989, 47 osaa), Noitamestari (15 osaa), Valon valtakunnan legenda (...
Parmas on varsinkin runokielessä tavattava rintaa, povea ja syliä tarkoittava sana. Nykysuomen sanakirja tarjoaa useita esimerkkejä sanan esiintymistä kotimaisessa kirjallisuudessa:
-- somer silmille sirisi, / meri parskui parmahille (Kalevala)
-- olisi likistäytynyt lemmityisensä parmaille (Kallas)
-- uinui Luojansa suvessa, / luonnon laajan parmahilla (Leino)
Mikä pilven parmahilla? (Haarla)
Parmas on myös vanha halkomitta. Suomen kielen etymologinen sanakirja argumentoi vahvasti sen puolesta, että parmas ruumiinosan nimenä ja tilavuusmittana on samaa alkuperää (vrt. syli).
Lähteet:
Nykysuomen sanakirja. Neljäs osa, O-R
Suomen kielen etymologinen sanakirja. III
Tanssimme lapaduu -laulun nuotit ja leikkiohjeet löytyvät useasta lastenlaulukirjasta. Laulun alkuperästä ei ole kirjoissa muuta tietoa kuin että se on kansansävelmä/kansanlaulu.
Lapaduu-sanaa ei löydy Kotimaisten kielten keskuksen verkkosanakirjoista https://www.kotus.fi/sanakirjat .
Jonkinlainen kartta rantaviivasta 1000 vuoden takaa löytyy tutkimuksesta, joka koskee Askaisten Louhisaarta, joka on Varsinais-Suomessa kuten Nousiainenkin.
Gunnar Glückert ja Hannu Pitkäranta: Itämeren vanhan rantaviivan sijainti Askaisten Louhisaaren kartanolinnan alueella viimeisen l000:n vuoden aikana (Turku, 1999)
Kuvissa 21 (s. 19) ja 22 (s. 20) näkyy alueen rantaviivaa noin v. 1000 jKr.
https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/raportti/read/asp/hae_liite.aspx?id=…
Tässä työssä on käytetty maankohoamisen keskimääräisenä nousunopeutena linnan alueella viimeisten 1000 vuoden ajalta arvoa 5,0 mm vuodessa.
Fennoskandian maannousu Maan keskipisteen suhteen (millimetriä vuodessa)
https://www.maanmittauslaitos.fi/tutkimus/...
Sanonnan alkuperä on jäljitettävissä muinaisiin aikoihin, joina oli tapana käyttää viestinviejiä erilaisten virallisten viestien saattamiseksi vastaanottajilleen. Huonojen uutisten toimittaminen oli varsin epäkiitollinen tehtävä: viestintuoja saattoi joutua viestin vastaanottajan vihan kohteeksi ikään kuin hän olisi syypää välittämässään viestissä kuvailtuun asiaintilaan. Englanninkielisissä idiomisanakirjoissa mainitaankin sanonnan "Don't shoot the messenger" yhteydessä usein Sofokleen Antigone-näytelmästä irrotettu miete: " -- eihän kukaan pidä huonojen uutisten tuojasta."
Kohtaus, josta oheinen repliikki on peräisin, havainnollistaa erinomaisen hyvin epämieluisten viestien tuojan asemaa:
Vartija: -- tämä teko täytyy saattaa...
Ahvenanmaan taiteen historiasta ja kulttuurista löytyy niukahkosti tietoa, mutta kenties näistä kirjoista on apua:
- Mattsson-Eklund, Benita: Alla tiders Åland
- The book of Åland
- Remmer, Christina: Krönika kring ett badhus
- Jaatinen, Stig: Ålands kulturlandskap - 1700-talet
- Ekström, Kjell: Blått avlägset nära
- Skogsjö, Håkan: Sevärt på Åland
- Lönnqvist, Bo: Suomenruotsalaiset--kansatieteellinen tutkielma kieliryhmästä
Kirjojen saatavuustiedot voit etsiä pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi .
Näistä linkeistä löydät myös hiukkasen lisätietoa:
http://home.aland.net/historia/
http://www.aland.fi/virtual/
http://www.kultur.aland.fi/
http://www.goaland.net/index.asp?lang=fi
http://www.mhbibl.aland....
Todennäköisesti kyseessä on seuraava kirja:
D'Adamo, Peter
Syö oikein oman tyyppisi mukaan -- henkilökohtainen ruokavalio, jonka avulla pysyt terveenä, elät pidempään ja saavutat ihannepainosi
WSOY, Helsinki 2002
ISBN 951-0-25637-4
Plussasta ( http://www.libplussa.fi ) voitte tarkistaa missä pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa kyseinen kirja on, ja onko se lainassa vai hyllyssä.
Kyseessä on katkelma Claes Anderssonin runosta Vuoden viimeinen kesä, kokoelmasta Vuoden viimeinen kesä: runoja vuosilta 1962-84, suom. Pentti Saaritsa. WSOY, 1985.
Valkoisen hääpuvun käyttö on peräisin 1700-luvun englantilaisilta säätyläismorsiamilta, ja sen käyttö yleistyi 1800-luvun lopulla. Sen suosioon vaikuttivat antiikin patsaiden valkoinen väri joka yhdistettiin puhtauteen, viattomuuteen ja iloon.
Häiden historiaa käsittelevät mm. seuraavat teokset:
Toivo Vuorela: Suomalainen kansankulttuuri (WSOY 1975)
Salakari, Tuula: Häät elämämme kaunein juhla (WSOY, 1996)
Hääpuvun historiaa käsittelee mm.
Franck, Marketta: Museomorsiamet: hääpuvut 1888-1991 (Nukke- ja pukumuseo Hatanpään kartano, 2001)
Lisää aihetta koskevaa tietoa löydät Helmet-aineistohausta (www.helmet.fi) valitsemalla hakutavaksi sanahaun ja käyttämällä hakusanoja häät, hääpuvut ja historia.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa olisi saatavana esimerkiksi tällainen kielenkääntämisen apuväline, kyseessä on cd-rom:
Syntax Wizard. III : monikieli : kielenkääntöpaketti : [suomi -englanti-saksa-ruotsi-tanska-norja-espanja-ranska-italia-hollanti-eesti-venäjä / [D. Cumberworth]
Ohjelma kääntää kahdentoista kielen välillä. Cd-rom sisältää myös kääntävän Internetselaimen.
Järjestelmävaatimukset: Windows XP.
Helmet-kirjastoista voit lainata sekä espanjan- että ranskankielisiä äänikirjoja. Helmet-hausta (http://www.helmet.fi/fi-FI) löydät ne näin: mene etusivulta tarkennettuun hakuun, kirjoita hakusanaksi äänikirjat ja valitse kielivalikosta espanja tai ranska.
3-4-vuotiaalle sopivia, pikkusisaruksen tulosta perheeseen kertovia kirjoja ovat vaikkapa nämä:
- Vallaton vauva tulee kotiin / Thomas Svensson
- Vallaton vauva valtaa vatsan / Thomas Svensson
- Laurasta tulee isosisko / teksti: Liane Schneider
- Franklin saa pikkusiskon / kirjoittanut Paulette Bourgeois
- Pikkukani ja uudet vauvat / Harry Horse
- Mistä tuo vauva tulla tupsahti? / Debi Gliori
- Äiti ja elämän salaisuudet / Babette Cole
Osaa yllä mainituista kirjoista voi hyvin käyttää...
Helsingin sanomissa 19.1.2000 oli uutinen, jonka mukaan Suomessa toimii kaikkiaan noin 200 yksityiskoulua. Perusopetusta antavia kouluja oli viime vuonna 84, lukioita 24. Yksityiskoulujen liitto ry:n nettisivuilla osoitteessa http://www.ykl.pp.fi/ on lueteltu jäsenkoulut. Mukana on myös steiner-kouluja ja eri kristillisten yhteisöjen ylläpitämiä kouluja. Helsingin yksityisoppikoulut ry:n yhteystietoja en löytänyt, mutta heillä on netissä julkaisu julkaisu Hyllin uutiset osoitteessa http://www.hyl.edu.hel.fi/sivut/hylliuu.htm . Erityisopetusta antavia kouluja on mainittu Opetusviraston sivuilla osoitteessa http://www.edu.hel.fi/koulut/index.htm (alasvetolaatikossa). Yksityiset esikoulut toimivat kaiketi yksityisten päiväkotien yhteydessä...
Kustannussosakeyhtiö Tammesta vastattiin, että kysytyt teokset julkaistaneen äänikirjoina kevään 2006 kuluessa. Teokset ovat lainattavissa kirjastoissa melko pian tämän jälkeen.
Etsit varmaankin Sheldon B.Koppin kirjaa Jos kohtaat matkallasi Buddhan, tapa hänet!: psykoterapeuttinen pyhiinvaellus, joka ilmestyi WSOY:n kustantamana vuonna 2004. Alkuteos (If You Meet The Buddha on the Road, Kill Him!) on ilmestynyt jo vuonna 1972.
Kirja on hankittu ainakin isojen kaupunkien kirjastoihin. Kysy kotikirjastostasi kaukolainamahdollisuutta, jos kirjaa ei löydy omasta kunnastasi.
Asterix-albumeita on ilmestynyt suomeksi 33 osaa, tässä ovat viimeisimmät viisi: Ruusu ja miekka (29), Obelixin kaleeri (30), Asterix ja Latraviata (31), Gallialainen kertomataulu (32) sekä Taivas putoaa niskaan (33).
Esim. alla olevien teoksien avulla pääsee alkuun. Näitä saa oman lähikirjaston kautta pk -seudulta. teoksia on vielä paljon muitakin, katso vaikka http://www.helmet.fi, kirjoita hakukenttään eurooppa perhoset ja kokeile.
1.
Perhoset luonnossa: Euroopan päiväperhoset. Pohjois-Eurooppa
2.
Tolman, Tom
Teoksen nimi Collins butterfly guide : [the most complete guide to the butterflies of Britain and Europe
3.
Pohjoisen Euroopan yökkösten toukat.
4.
Butterflies of Britain and Europe
5.
Euroopan päiväperhoset : lajit ja elinympäristö
1970-luvulla ei ole ilmestynyt muita kuvateoksia vanhasta Hämeenlinnasta. Myöhemmin ilmestyneet Hämeenlinna-seuran julkaisemat Anna-Maria Vilkunan teokset Kaupunki kuvissa I (2004) ja II (2007) sisältävät kuvia Hämeenlinnasta 1800-luvun lopulta 1960-luvulle. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston digitaalinen aineistopankki Lydia sisältää myös historiallisia kuvia Hämeenlinnasta (verkko-osoite: http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/.
