HelMet-kirjastojen eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjaston maksut voi maksaa tilisiirtona kirjaston tilille, mutta siitä pitää sopia erikseen kirjaston kanssa sähköpostitse tai soittamalla. Kirjasto antaa maksua varten tilisiirtolomakkeen. Toinen mahdollisuus on pyytää jotakuta Suomessa olevaa tuttavaa maksamaan maksut puolestasi jossakin HelMet-kirjastojen toimipisteessä.
Toivo Rautavaaran teoksen Miten luonto parantaa mukaan nokkosta on käytetty mm. kuolioissa ja haavoissa. Tuoreista nokkosen lehdistä on tehty kääre ts. tuoreet nokkosen lehdet silputaan ja lisätään hiukan suolaa. Rautavaaran kirjassa ja muissakin lähteissä mainitaan "nokkossauna" .
http://www.yrttitarha.fi/kanta/nokkonen/
Rautavaaran mukaan kamomilla lieventää tulehduksia ja sitä käytetään paljon myös ulkoisesti. Kaalinlehtien Rautavaara kirjoittaa olevan tehokkaita haavojen ja syvemmälläkin olevien sairauksien hoidossa.
Uudempaa tietoa nokkosesta on Sinikka Piipon Luonnon lääkeyrtit osa 1 -teoksessa. Piipon mukaan nokkonen saattaa estää tulehduksellisten yhdisteiden vapautumista. Piippo mainitsee myös nokkosista tehdyt kääreet ja...
Hei,
Laulun nuotit löytyy mm. nuottikirjasta Repullinen nuotteja, tekijä Eppu Normaali, vuodelta 1998.
Nuottikirja löytyy esim. Porvoon kaupunginkirjaston kokoelmasta.
Myös logoilla voi olla tekijänoikeussuoja ts. niiden muokkaaminen ei ole sallittua.
Tekijänoikeuslaki https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404 .
Elinkeinoelämän keskusliiton julkaisemassa Yrityksen tekijänoikeus -oppaassa sanotaan, että logo voi saada tekijänoikeussuojan, jos se ylittää teossuojan. Logo voi olla myös suojattu tavaramerkkisuojalla https://ek.fi/wp-content/uploads/yrityksen_tekijanoikeusopas1.pdf
https://euipo.europa.eu/ohimportal/fi/web/observatory/faqs-on-copyright…
https://www.minilex.fi/a/tavaramerkin-loukkaus-voi-aiheuttaa-vakavia-se…
Lisää tekijänoikeudesta http://www.tekijanoikeus.fi/
Kyseessä lienee kansanedustaja-kirjailija Aino Suholan Ritva Oksaselle kirjoittama (monologi?)näytelmä Korva elämän kyljessä (1994), jota Oksanen on esittänyt Tampereella 90-luvun puolessavälissä. Minkään kirjaston kokoelmista sitä ei taida löytyä.
Teatterikeskus ry. Helsingissä kerää näytelmätekstejä, puh. 09-135 7613, sieltä kannattaa kysyä. Teosta saa todennäköisesti helpoiten sen kirjoittajalta, yhteystiedot ym. seuraavasta nettiosoitteesta:
http://www.eduskunta.fi/fakta/edustaja/372/aino5.htm
Katso myös Tamperelainen -paikallislehden juttuarkistosta sivu
http://www.tamperelainen.fi/arkisto/oksanen_ritva.html
Kaikkia kysymiäsi asioita en saanut selvitettyä, mutta tässä lista löytyneitä:
Kaksosista:
Suurin kokoero on 2012 syntyneillä Elliotin kaksosilla Katella ja Amyllä noin 2 kg. He myös syntyivät 87 päivän välein. https://www.mirror.co.uk/news/real-life-stories/miracle-twins-born-record-87-1857782
Täältä löytyy listausta ihmisistä, joilla on ollut eniten lapsia: https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_people_with_the_most_children Sen perusteella sanoisin, että lyhin aika kaksosten syntymän välillä on noin vuosi. Sen tarkempaa tietoa en löytänyt. (Rouva Vassileyv sai 40 vuodessa 27 synnytyksessä 69 lasta 1700-luvulla)
Tilastokeskuksen mukaan poikia syntyy noin 1,5% enemmän kuin tyttöjä. http://tilastokoulu....
Minna Canthin näytelmän Työmiehen vaimo ensi-ilta oli vuonna 1885. Näytelmä oli suuri menestys ja sai paljon ylistäviä arvosteluja. Se aiheutti myös paljon kiistelyä ja närkästystä, ja sitä on moitittu liian ohjelmalliseksi. Näytelmän katsotaan olevan Suomen ensimmäinen realistinen näytelmä.
Tarkempaa analyysia voi lukea monista Minna Canthin elämänkerroista, alla joitakin uusimpia:
- Minna! : Minna Canthin uskomaton elämä ja vaikuttavat teot / teksti: Leena Virtanen
- Rouva C. / Minna Rytisalo
- Herkkä, hellä, hehkuvainen : Minna Canth / Minna Maijala
- Salonkielämää : rakkautta, riitoja ja kirjoittamisen paloa / Tarja Lappalainen
WSOY:n sivuilta löytyy kirjallisuudentutkija Minna Maijalan esittely kirjasta:
https...
Varsinaista pikalukukurssia en sinulle valitettavasti löytänyt. Itseopiskelun tueksi ehdotan muutamaa teosta:
Aulanko, Mari : Minä osaan : anna aivojesi toimia
Buzan, Tony : Speed reading
Kantele, Kalevi : Nopean lukemisen opas
Kirjojen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta osoitteesta: http://www.helmet.fi
Verkosta löytyy aiheesta tietoa seuraavasta osoitteesta:
http://members.surfeu.fi/kalevi.kantele/index.html#lista
Musiikkiaiheisista hakuteoksista ei tätä ilmaisua löytynyt. Kyseessä taitaakin olla sanonta, jossa "of sorts" viittaa arvioinnin kohteena olevan asian, tässä tapauksessa musiikkiteoksen laatuun hieman vähättelevässä tai varauksellisessa sävyssä (voidaan sanoa myös esim. "a poet of sorts"). Lauseyhteydestä selvinnee, kuinka negatiiviseksi arvio on viime kädessä tarkoitettu.
Kuuluisa suomalainen lavahypnotisoija oli Olavi Hakasalo alias Olliver Hawk (1930 -1988). Hän tuli suurelle yleisölle tutuksi 1960-luvulla aloittamillaan esityskiertueilla.
Olavi Hakasalosta ei ole kovinkaan paljon tietoa saatavissa. Henkilötiedot löytyivät Wikipediasta, vapaasta nettitietosanakirjastam, os. http://fi.wikipedia.org/wiki/Olavi_Hakasalo . Tarinaa hänestä löytyi lisäksi muutamalta verkkosivulta, os.
http://www.tamperelainen.fi/arkisto/hawk_olliver.html
http://www.netikka.net/hypnoosikeskus/kari.htm
http://www.olliverhawk.net .
Jokeri-lehden (Suomessa julkaistavan taikureille suunnatun lehden) numerossa 2/2006 on todennäköisesti juttu Olliver Hawkista. Aivan täyttä varmuutta en asiaan saanut. Valitettavasti lehti ei ole...
Kummallakaan nimellä ei almanakassa nimipäivää. Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Innaa on käytetty mm. Inan, Ingan ja Inkan kutsumamuotona tai se on annettu lapselle nimeksi siksi, että se on lapsen äidin Anni-nimi lopusta alkuun luettuna. Tiko-nimeä ei läydy etunimikirjoista.
Jollei pysty palauttamaan erääntyviä kirjastolainoja sen kirjastoalueen kirjastoihin, josta lainat ovat peräisin, lainat voi palauttaa postitse tai myös yrittää saada niille lisää laina-aikaa (esim. puhelimitse).
Kirjoja kauempaa palautettaessa suositeltavaa olisi lähettää lainassa olevat kirjat itse postitse kirjastoon, josta kirjat ovat (tai pääkaupunkiseudulla, mihin tahansa pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoverkon yleiseen kirjastoon). Tällöin kirjat myös saapuvat perille aiemmin, jolloin myöhästymismaksu on pienempi. Esim. pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kirjoja ei kuitenkaan tulisi palattaa jonnekin ihan eri puolella Suomea olevaan kirjastoon paitsi siinä tapauksessa, että kirjat on tilattu kaukolainaksi ko. kirjaston kautta....
Fruits Basket -animea on tehty kaikkiaan 26 jaksoa, joista kaikki on tosiaankin julkaistu myös Suomessa. Jaksot on jaettu kuudelle DVD-levylle:
Vol. 1, jaksot 1-4
Vol. 2, 5-8
Vol. 3, 9-12
Vol. 4, 13-17
Vol. 5, 18-21
Vol. 6, 22-26
Fruits Basketin suomalaisissa julkaisuissa jaksot on nimetty. Alkuperäisessä japanilaisessa versiossahan mitään nimiä ei ole.
Katsasta vaikkapa seuraava esittely:
http://www.suomi-anime.net/series.php?name=fruits-basket
Voisikohan kyseessä olla Ilona Meretojan nuortenkirja Lootuskukan jalokivi (WSOY, 1958)? Kirjassa joukko nuoria eurooppalaisia seikkailee Tiibetissä. Luostareissakin käydään ja joudutaan jännittäviin ja vaarallisiin tilanteisiin, mutta ainakaan pikaisella selaamisella en kyllä löytänyt kohtausta, jossa nuoret olisivat olleet munkkien kiusattavina.
Sokeritonta lakritsia ja salmiakkia näyttää olevan ainakin Halvalla, Pirkka-tuotteena ja Fishermans friend -valikoimassa:
Lakritsit
http://www.halva.fi/www/popupcard.php?id=153
http://www.pirkka.fi/ruoka/pirkka_tuotteet/pirkka_tuotehaku/?action=pro…
http://www.fishermansfriend.fi/maut_listaus.html
Salmiakit
http://www.pirkka.fi/ruoka/pirkka_tuotteet/pirkka_tuotehaku/?action=pro…
http://www.halva.fi/www/popupcard.php?id=78
http://www.fishermansfriend.fi/maut_listaus.html
Internetistä löytyy Sokeriton.fi sokeriton makeispalvelu, josta saa myös lakritsia ja salmiakkia
http://sokeriton.fi/
Kappale on ilmestynyt heidän laulamanaan vain tuolla levyllä, ja sen lisäksi muiden laulamana muutamalla levyllä (Lähde: Suomen kansallisdiskografia Viola: https://finna.fi
Nuottina sitä ei kuitenkaan näytä julkaistun.
1. Runo on kiinalaisen Xiu Ouyang (voidaan kirjoittaa myös Hsiu Ou-yang) -nimisen, vuosina 1007-1072 eläneen runoilijan runo, jonka Pertti Nieminen on suomentanut. Runo löytyy ainakin teoksesta Syksyn ääni - Kiinan runoutta III. Se on myös sävelletty. Säveltäjä on Olle Söderholm. Laulu on nimeltään Kukat niinkuin sinä, ja sen esittää Neilikka-yhtye levyllä Arkinen laulu rakkaudesta. Sekä kirja että levy löytyvät Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
2. Helmet-kirjastoissa on paljon haikurunokokoelmia. Alla olevasta linkistä pääset luetteloon:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%28haikut%29%20l%3Afin_…
Asiassa täytynee erottaa koulutuksen perusteella tulevat tutkintonimekkeet ja työpaikoilla käytettävät ammattinimekkeet. Esimerkiksi osoitteessa http://www.papereng.fi/fi/content/yhdistyksen-esittely/tarkoitus-ja-toi… kerrotaan, että Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa annetaan energia- ja ympäristötekniikan koulutusta, jonka suorittaneet ovat insinöörejä (AMK). He voivat työskennellä paperialalla, jolloin heidän nimekkeensä työpaikalla voi olla paperi-insinööri.
Oppilaitoksesta valmistumisen yhteydessä saadussa todistuksessa on aina sen ajan tutkintonimike ja oppilaitos. Jos valmistumisaikana oppilaitoksesi on ollut TKK, sieltä olet kai ainakin arkikielenkäytön mukaan valmistunut. Toki voit asiasta kertoessasi selventää, että kyse on...
Elonet-tietokannan mukaan Rautavaara soittaa elokuvassa kahta eri sävelmää. Ensimmäinen on Nils-Eric Fougstedtin elokuvaa varten säveltämä teemamusiikki, joka kuullaan elokuvassa useaan kertaan. Toinen on Fougstedtin sovitus kansansävelmästä Tuonne taakse metsämaan.
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/121432
