Turun kaupunginkirjastosta ei löydy thainkielistä suomen oppikirjaa. Seuraavassa muutamia ehdotuksia oppikirjoista tai kielikursseista, joissa on sanasto myös englanniksi: Heikkilä Satu: Hyvin menee!: suomea aikuisille, Hämäläinen, Eila: Aletaan! Jatketaan!: suomen kielen oppikirja vasta-alkajille, Salmela, Anna-Liisa: Suomea, ole hyvä!: suomea aikuisille maahanmuuttajille. Kokonaan englanninkielisiä kursseja ovat White, Leila: From start to Finnish: a short course in Finnish ja vanha mutta suosittu Aaltio, Maija-Hellikki: Finnish for foreigners. Kirjaston kotisivulta löytyy vasemmalta kohdasta valikoimaluettelot mm. Suomen kielen oppimateriaalia vieraskielisille http://www.turku.fi/kirjasto/
josta nämäkin kielikurssit löytyvät.
Kovin paljon tietoa Suomen 1970-luvun huvielämästä ei löytynyt. Perusteellinen lähde voisi olla Merja Sillanpään väitöskirja Säännöstelty huvi: suomalainen ravintola 1900-luvulla. Se on ilmestynyt vuonna 2002 ja löytyy monista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Sen lisäksi on monia ravintolahistoriikkeja, mm. Markus H. Korhosen Kaupunginkellarista seurahuoneelle ja Liisa Tuomalan Seurahuoneelta Seurahoviin: 150 v. hotelli- ja ravintolatoimintaa Porvoossa.
Tarkoittanet ruotsalaista kirjailija Håkan Nesseriä? Hänen omat kotisivunsa eivät tällä hetkellä auenneet, joten teosten nimet ja ilmestymisvuodet ovat Tornion dekkarinetistä, Helmetistä ja kustantajien (Tammi, Albert Bonniers Förlag) sivuilta. Suomennokset on tarkistettu kansallisbibliografiasta.
Van Veeteren -sarja
Det grovmaskiga nätet, 1993. (suom. Toden ja ilveen verkko, 1999)
Borkmanns punkt, 1994. (suom. Kaalbringenin kurkunleikkaaja, 2000)
Återkomsten, 1995. (suom. Kotiinpaluu, 2001).
Kvinna med födelsemärkt, 1996. (suom. Syntymämerkki, 2002)
Kommissarien och tystnaden, 1997. (Komisario ja hiljaisuus, ilm. syksy 2003)
Münsters fall, 1998. (suom. Münsterin juttu, 2004)
Carambole , 1999. (suom. Carambole, 2006)
Ewa Morenos fall,...
Japanin kielessä on käytössä kolme kirjoitusjärjestelmää, Hiragana, Katakana ja Kanji. Jos kirjoittaa länsimaisia nimiä Hiragana -merkein, joutuu melkein aina tekemään kompromisseja ja korjaamaan joitain kirjaimia toisilla, esim. L- kirjain olisi korvattava toisella. Marko on mahdollista kirjoittaa muodossa MA-RO-KO, Minna muodossa MI-N-NA, Joni muodossa I-O-NI ja Jesse muodossa I-E-SE. Katso itse lisää esim. nettisivulta http://www.geocities.com/Tokyo/Shrine/7047/hwritutor.htm
Siellä voi opiskella myös eri kirjoitusjärjestelmiä.
Kirjallisia lähteitä kirjoitusmerkkien itseopiskeluun HelMet- kirjastossa: Karppinen Takako: Japanin kielen alkeet.
Kyseessä on novelli nimeltä "Pöytä on pöytä". Se sisältyy sveitsiläisen Peter Bichselin kirjaan " Lastentarinoita"
Tosin tuolia hän kutsui herätyskelloksi.
Hakuja muotoiltaessa pitää vaihdella hakutermejä sen mukaan, miten saadaan tuloksia. Kirjastojärjestelmissä käytössä oleva Yleinen suomalainen asiasanasto YSA hyväksyy esim. asiasanatermit muoti, pukeutuminen, pukineet, pukuhistoria, tyylit, vaatetussuunnittelu, vaatteet, hiukset, kampaukset, peruukit, hiusala, kampaajat, parturi-kampaamot, parturit, 1930-luku, 1940-luku, 1950-luku ...
Verkossa YSA on VESA
http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html
Internet-hauissa voi käyttää muitakin hakutermejä ja hakuja usealla hakusanalla, kaikkea mikä voi liittyä etsittäviin kysymyksiin.
Internet-lähteiden käytössä kannattaa pitää mielessä lähdekritiikki. So. käytä asiallisia, mieluiten organisaatioiden ja oppilaitosten sivustoja. Vältä...
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Helmet-tietokannasta ei kyseistä videotallennetta enää löydy. Mainintoja löytyy sen sijaan Joensuun, Kajaanin, Kokkolan, Lappeenrannan ja Vaasan maakuntakirjastoista. Alla olevasta linkistä löydät kaukopalvelun tilauslomakkeen. Varausmaksu on 4 euroa.
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Tuulisinta on rannikoilla ja tunturien lakialueilla. Suomessa metsä alkaa usein pian rantaviivan jälkeen, joten lähelläkin rannikkoa tuulisuus vähenee nopeasti. Eli pienenkin alueen sisällä erot tuulisuudessa voivat olla suuria. Tietoa Suomen tuulioloista Ilmatieteen laitoksen sivuilta:
http://www.fmi.fi/tutkimus_yhteiskunta/yhteiskunta_9.html
Piparkakkutaikinan voi toki pakastaa, mutta sitä ei kannata säilyttää liian kauan siellä. Taikina alkaa kuivua, kovettua ja halkeilla muutaman kuukauden jälkeen. Mutta kuukauden, parin verran voit kyllä säilyttää taikinaa pakkasessa.
Useimmissa piparkakkutaikinan ja piparkakkutalon ohjeissa suositellaan, että taikinan annettaisiin muhia ja kovettua jääkaapissa yön yli.
Netistä löytyviä ohjeita:
https://www.valio.fi/joulu/piparkakut/
https://www.yhteishyva.fi/ruoka/piparkakkutalon-teko-ohjeet/0519704
https://kotiliesi.fi/ruoka/ideoita-ruoanlaittoon/piparkakkutalon-ohje-m…
https://www.meillakotona.fi/artikkelit/piparkakkutalo
Lainansa voi uusia neljä kertaa puhelimitse tai verkkokirjastossa, jos kyseistä aineistoa ei ole kukaan varannut. Neljän uusintakerran jälkeen uusinta ei onnistu, vaan laina on palautettava lähimpään kirjastoon (Hämeenlinnan kaupunginkirjasto sekä Janakkalan ja Hattulan kunnankirjastot lähikirjastoineen). Jos aineistosta ei ole varauksia, sen voi lainata heti uutena lainana, johon tulee taas neljän uusintakerran mahdollisuus.
Vähän on kirjailijasta tietoa saatavilla.
Tässä Gummeruksen sivuilta:
Hannu Tuomainen on pitkän linjan elokuva-ammattilainen. Hän on ohjannut elokuvan Menolippu Mombasaan ja tuottanut Poika ja Ilves -teoksen. Kansainvälisten palkintojen lisäksi Suomen elokuvatoimistojen liitto valitsi Hannun vuonna 1999 vuoden elokuvatuottajaksi ja samana vuonna hän sai lastenkulttuurin valtionpalkinnon.
Elonetistä löytyvät kaikki elokuvat joiden tekemisessä Hannu Tuomainen on ollut mukana
http://www.elonet.fi/name/he2bfz/
Pianoa voi soittaa Espoon Sellon kirjastossa, Vantaan Tikkurilan kirjaston Aleksis-salissa ja digitaalipianoa Helsingin Kirjasto Kympissä. Tarkempia tietoja täältä:
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362;17370;17401
http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;217;464;476
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjasto10/studio/
Viulun soittomahdollisuudesta kannattaa kysyä Myyrmäki-talosta, yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;2620;218;5899…
Näyttää siltä, että erityisesti harmonikalle sovitettua nuottia tästä ei ole julkaistu, vaikka Ahvenainen onkin levyttänyt sävelmän.
Eli täytyy turvautua pianonuottiin. Sävelmähän on virsi nro 338, joten Koraalikirjasssa on yksi mahdollinen sovitus siitä. Hieman erilainen on teoksessa Hartaita toivelauluja (ISBN: 951-757-133-X) ja myös Suuressa toivelaulkirjassa 3. Sormitusmerkkejä näissä ei kuitenkaan ole.
Kielteisellä suhtautumisella itsetyydytykseen on länsimaissa pitkät perinteet. Kirkko on tuominnut sen synniksi ainakin keskiajalta lähtien, mikä liittyi laajempaan seksuaalisuutta säätelevään oppiin: hyväksyttävää oli vain avioliitossa tapahtuva, lisääntymiseen tähtäävä seksi.
Käsitys itsetyydytyksen terveysvaikutuksista on sen sijaan uudempaa perua. Kirjassaan Masturboimisen ylistys psykiatri ja antropologi Philippe Brenot jäljittää sen 1700-luvulle. Sveitsiläinen lääkäri Samuel Tissot julkaisi vuonna 1758 laajaa huomiota herättäneen kirjan "Masturbaation aiheuttamista sairauksista", ja vastaavia teoksia ilmestyi muissakin Euroopan maissa. Taustalla Brenot näkee kohun, joka syntyi, kun siittiöiden olemassaolo havaittiin vuonna 1677....
Lahden pääkirjaston lukusalin yhteydessä on digitointipiste, jossa voit maksutta digitoida VHS-kasetit DVD-levylle. Alussa saat opastuksen ohjelmien ja laitteiden käyttöön, sen jälkeen voit työskennellä itsenäisesti.
Digitointiajan voit varata lukusalista, puh. 038125550.
Tarkempia tietoja:
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/it-tila.htm#digipiste
Myös Helsingissä digitointi onnistuu.
Tarkempia tietoja:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Juttuja_ekirjastosta/Digitoi_helme…
Kalastajan laulusta on tehnyt rautalankaversion yhtye nimeltä The New Strangers, johon kuuluivat Eero Lupari (kitara), Mårten Enqvist (kitara), Christer Bergholm (basso) ja Antero Päiväläinen (rummut). Kappale löytyy nimellä Fisherman's hook yhtyeen levyltä In the night, joka julkaistiin LP-levynä vuonna 1978 ja CD-levynä vuonna 2002 (Warner Music Finland).
Levyn tiedoissa kappaleen säveltäjäksi on merkitty Valgre, mutta oikea säveltäjä on nimeltään Valter Ojakäär. Kappaleen alkuperäinen nimi on Rannakolhoosis.
Jos kirjastokorttisi on kadonnut ja epäilet, että se on varastettu, sinun kannattaa pian ilmoittaa siitä kirjastoon. Näin kortin väärinkäyttö voidaan estää. Siihen asti olet itse vastuussa kortillasi lainatusta aineistosta.
Ilmoituksen voi tehdä myös puhelimitse. Kirjastojen puhelinnumerot löydät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/virkku/ , missä on myös muuta tietoa kirjastokorttiasioista (katso otsikon "Näin käytät kirjastoa" alla olevia linkkejä.)
Uusi kortti maksaa 30 mk aikuisilta. Jos olet tehnyt rikosilmoituksen ja esität sen hakiessasi uutta korttia, maksua ei peritä.
Polle on suora sanalaina ruotsin kielestä, jossa pålle on yksi hevosen kutsumanimistä. Sitä on arveltu alkuperältään onomatopoeettiseksi. Poni sen sijaan pohjautuu englannin sanaan pony.
Mitä Pollen mahdolliseen yleisyyteen hevosen nimenä tulee, voisi ehkä ajatella, että se eräänlaisena yleis- ja erisnimen välimuotona on sangen helppo ja käytännöllinen ratkaisu, samaan tapaan kuin vaikkapa kissan nimeäminen Kisuksi tai Mirriksi: se nimeää kohteensa, mutta kuitenkin muistuttaa, että kyseessä on eläin ja siten säilyttää siihen tietynlaisen etäisyyden.
Lähteet:
Suomen kielen etymologinen sanakirja
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja
Svenska akademiens ordbok
