Kirja Kahden kauppa - Juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia suomalaisista häistä (toimittanut Terttu Kaivola) on hyvä ja perusteellinen lähdeteos, josta käy ilmi, että monet nykyhäiden perinteet ovat kotoisin Englannista, eivätkä ole kovin vanhoja. Matti Sarmelan toimittama Pohjolan häät -kirjasta saa tietoa entisaikojen pohjoisten kansojen (saamelaisten, suomalaisten, inkeriläisten, virolaisten, venäläisten ja norjalaisten) häistä.Kirja Häät = Bröllop / [toimittaja = redaktör: Irma Savolainen] perustuu Helsingin kaupunginmuseon Häät-näyttelyyn vuodelta 2011, ja sisältää myös runsaasti tietoa hääperinteistä. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI
Myös naimisiin.fi-sivustolta saa tietoa hääperinteistä. Sivuston...
Savossa on paljon Korhola-nimisiä taloja. Rautalammilla on Korholan kartano, josta ainakin kerrotaan sen olevan juuri "se Korhola", mutta varmuutta emme asiaan saaneet. Tässä linkki Korholan kartanon sivuille:
http://www.korholankartano.fi/index.html
Tässä muutama nimeke:
- Lehtikari, Pipsa: "Tarttis tehrä jotain". legioonateatteri syrjäytyneen nuoren elämänhallinnan kehittäjänä.Tampere 1996. (Kuuluu Tampereen yliopiston kirjaston kokoelmaan.)
- Janhunen, Tarja: Taide ja lastensuojelu: Sosiaali-, nuoriso- ja kriminaalityötä legioonateatterun keinoin. Helsinki. 1997. (Löytyy Helsingissä Itäkeskuksen kirjastosta, Terveystieteiden kekuskirjastosta Helsingistä, Oulun yliopiston kirjastosta, Lapin yliopiston kirjastosta, Tampereen yliopiston kirjastosta ja Åbo Akademin kirjastosta.)
- Drama and Theatre in Education. Nigel Dodd, Winifred Hickson. (Oulun yliopiston kirjasto, Tampereen yliopiston kirjasto, Åbo Akademin kirjasto)
- Legioonateatteri uskoo ilmaisun parantavaan voimaan (Lapsen...
Iidesmotari-nimi lienee johdettu Iidesjärven toisesta kutsumanimestä Iidesmotti, jossa 'motti' tarkoittaa monttua. Tällä on ilmeisesti haluttu viitata järven pieneen kokoon, jota Kalle Päätalon Tammerkosken sillalla -kirjassa kommentoidaan seuraavasti:
"Päästin Lainan käden ja kysyin edessämme välkehtivää lampea näyttäen:
- Minkä niminen lampi tuo on?
- Iidesjärvi...
- Järveksi kuttutaan, vaikka kyllä toi on oikeesti lampi! Heikinkallio sanoi." (s. 85)
Iidesjärven nimen alkuperää ei osata varmuudella sanoa. Suurin osa vakavasti otettavista selityksistä viittaa iilimatoon, joka kansan suussa oli iiles tai iileskotti. Jälkimmäinen tarkoittaa myös siiliä. Iidesjärven nimi on esiintynyt erilaisissa murteellisissa muodoissa, mm. Iiles- ja...
Paikannimen alkuperästä ei ole varmuutta. Suomalaisessa paikannimikirjassa (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007) todetaan nimen alkuperän jäävän useista selitysyrityksistä huolimatta tuntemattomaksi. Ison Inarin (Inarijärven) nimenä se on voinut periytyä seudulla aiemmin puhutusta, kadonneesta muinaiskielestä kuten monet muut suurten vesistöjen nimet. Tarkemmin aiheesta voi lukea edellä mainitusta kirjasta, joka on julkaistu sivuilla https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja .
Taarna Valtosen blogissa Monikielisen Inarin paikannimet on tietoa myös nimeen liittyvästä uudemmasta tutkimuksesta
http://monikieliseninarinpaikannimet.blogspot.com/2017/12/aanaar-inari-…
Valtakunnan lippua tulee käsitellä kunnioittavasti ja arvokkaasti. Lipun epäasianmukainen käsittely on lipun ja sen symboloimien arvojen häpäisemistä. Helsingin lipputehtaan julkaisema liputusopas selittää asian näin: "Suomen lippu on Suomen kansan vertauskuva ja lippua häpäisemällä häpäistään Suomen kansaa. Näin ollen lippu ei saa koskettaa maata."
Kantelettaren tekstejä löytyy Runostosta http://runosto.net/category/kanteletar/. Olisikohan kyse tästä runosta, Kyll on kystä aitassa, http://runosto.net/kanteletar/kaikille-yhteisia-lauluja/kyil-on-kysta-a…
Internetistä ei löytynyt ainakaan vielä äänikirjoja suomeksi , mutta seuraavasta osoitteesta löytyy englanninkielisiä ladattavia äänikirjoja: http://www.audiobooksforfree.com/screen_main.asp
Sivustolla on eri lajityyppejä edustavia teoksia, myös tietokirjoja.
Opettaja, toimittaja ja kansanedustaja Alli Nissinen kirjoitti satuja, runoja, novelleja ja tietokirjallisuutta. Hän myös käänsi lastenkirjoja ja oppikirjoja. Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan Alli Nissisen sanoitus on lukuisissa lastenlauluissa. Violan kautta löytyvät äänitteet ja nuotit, joissa on hänen tekstejään, mutta ei eriteltyinä sen mukaan, missä lauluista on nimenomaan Nissisen teksti. Valitettavasti lastenlaululuetteloa ei voi siksi meidän lähteidemme avulla laatia. Violasta pääset tekemään hakuja täältä:
https://finna.fi
Esimerkiksi seuraavissa teoksissa on tietoa Anni Polvasta:
- Kotimaisia naistenviihteen taitajia : 100 vuotta rakkautta / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. BTJ Kirjastopalvelu, 1999
- Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän/Koonneet Kari Hatanpää ja Marketta Härkönen. Suomen nuortenkirjaneuvoston Tampereen osasto, 1996
- Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita / toim. Ismo Loivamaa. Kirjastopalvelu, 1995
Kaikki nämä ovat Oulunsalon kirjastossa ainakin käsikirjastokappaleena.
Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkeli on osoitteessa: http://www.nuorisokirjailijat.fi/polvaanni.shtml
Tässä Polvan kustantajan, Kariston nettisivu:
http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?aid=41&a…
Kummankin nimen merkitystä on kysytty jo aiemmin. Vastauksia kannattaa käydä katsomassa arikistosta osoitteesta: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Seuraavassa kuitenkin lyhyesti nimien merkitykset: Kasper juontaa juurensa persiankieliseen nimeen Kansbar (rahastonhoitaja, kalleuksien vartija). Matias on lyhentymä heprealaisesta nimestä Mattatias, Mattitja. Nimi tarkoittaa Jahven/Jumalan lahjaa. Etunimistä löytyyy tietoa kirjoista Lempiäinen, Pentti, Suuri etunimikirja; Vilkuna, Kustaa, Etunimet.)
Seuraavia Hankkijan julkaisemia lehtiä on saatavana Varastokirjastosta ja muutamista yliopistokirjastoista:
Hankkijan saroilta 1955-1972
Hankkijassa tapahtuu: uutisia ja tiedotuksia hankkijalaisille 1967-
Hakaset: Keskusosuusliike Hankkijan henkilökunnan lehti 1964-1990
Osuuspankin (Osuuskassan) julkaisemaa Osuuskassalehteä (1929-1969) on saatavana Varastokirjastosta.
Nämä kirjastot lainaavat aineistoaan vain muiden kirjastojen kautta, joten kääntykää Kotkan kaupunginkirjaston kaukopalvelun puoleen kun haluatte näitä lehtiä luettavaksi.
Marja-Leena Tiainen on kirjoittanut 21 nuortenkirjaa: Pullopoika (1987), Väärät pois, Vatanen!(1988), Mansikkakeikka (1988), Pallo hukassa, Vatanen? (1989), Haamuhyppy (1989), Annamari ja metsän kätkö (1990), Annamari ja salaiset asiat (1991), Pyry, Pilvi ja pennittömät (1993), Tähdet putoo ja sammuu (1994), Miikan salainen tehtävä (1996), Arttu K. (1998), Rakas Mikael (1999), Jääprinsessa Sveitsissä (1999), Pidä nolla, Konsta! (2000), Arttu K. ja Julia (2000), Sommer på hoje haele (2002), Pikkuskini (2002), Adiós, Arttu K. (2002), Lossikylän Lennon (2003), Poistui kotoaan (2005), Alex ja pelon aika (2006).
Kirja Sommer på hoje haele on ilmestynyt ja julkaistu Tanskassa, se ei ole ilmestynyt suomeksi.
Ilkka Malmbergin artikkeli Koskematon Helsinki ilmestyi Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä helmikuussa 2004 (2/2004). Artikkelissa pohdittiin millainen Helsinginniemi olisi, jos kaupunkia ei olisi rakennettu.
Lähde: Aleksi
Reserviupseerikurssin 45 (5.2.-27.4.1940) kurssijulkaisu löytyy ainakin Maanpuolustuskorkeakoulun pääkirjastolta Helsingistä. Pääkirjasto on avoin myös siviiliasiakkaille, tervetuloa! Mikäli olette pääkaupunkiseudun ulkopuolelta ettekä pääse itse paikalle, voitte pyytää myös lähintä kunnan/kaupunginkirjastoanne tekemään julkaisusta kaukolainatilauksen.
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston www-sivut (sijainti, aukioloajat ym.): http://www.maanpuolustuskorkeakoulu.fi/kirjasto
Hei Petri
Emme pysty valitettavasti vastaamaan tämän laatuisiin numismaattisiin kysymyksiin. Rahojen arvoon vaikuttaa mm. niiden kunto. Kehottaisin sinua kääntymään rahojen keräilyyn ja ostamiseen erikoistuneiden liikkeiden puoleen. Niitä löytyy netistä, katso esim. tästä linkistä:
http://www.kolikot.com/index.php?p=linkit
Terveisin Suomen Pankin kirjasto
Kunnostus voi pidentää oikein tehtynä huonekalun käyttöikää tai antaa vanhalle huonekalulle täysin uuden elämän. On kuitenkin syytä muistaa, että kunnostaminen on vaativaa käsityötä. Antiikkisten tai arvokkaiden designhuonekalujen kunnostus ja entisöinti kannattaa jättää ammattilaisten huomaan. Maalausta suunniteltaessa on syytä miettiä mihin huonekalua haluaa käyttää ja onko valittu väri sopusoinnussa vanhan kalusteen tunnelman kanssa. (Lähde: http://www.savonsanomat.fi/erikoissivut/itsetehty/huonekalujenkunnostus…)
Kirjallisuutta huonekalujen kunnostamisesta:
Klaveness, Ole-Andreas: Huonekalujen maalausopas (2005)
Höglund, Suvi: Korjaa ja entisöi huonekaluja (2008)
Fredlund, Jane: Kunnosta itse huonekalusi (2000)
Näin kunnostat mummolan...
Tässä joitakin kokemuksia omaishoitajuudesta:
TEKIJÄ Kiuru, Sakari
TEOS Sairauden satuttaessa : tulkintoja ja tuntemuksia / Sakari Kiuru
JULKTIEDOT Helsinki : Edita, 2005 (Edita Prima)
TEKIJÄ Gynther, Irma
TEOS Jymy-serkku / Irma Gynther
JULKTIEDOT [Tampere] : Mediapinta, 2009
TEOS Rakas velvollisuus : omaishoitajan arjen haasteet / toimittanut Päivi Lipponen ; [kirjoittajat: Anneli Anttonen ... et al.]
JULKTIEDOT Helsinki : Kirjapaja, 2008 (Hämeenlinna : Karisto)
TEKIJÄ Metteri, Anna
TEOS Hyvinvointivaltion lupaukset ja kohtuuttomat tapaukset / Anna Metteri ; [julkaisija:] Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY r.y.
Tänä vuonna julkaistaan vielä tämä muistelma omaishoidosta:
TEKIJÄ Kanto, Anneli
TEOS Pala palalta pois :...
Teos on suomennettu useita kertoja. Vanhin taitaa olla Pekka Ervastin suomennos ”Tao-te-king” (Mystica, 1925), joka löytyy digitoituna suomenkielisestä Wikiaineistosta osoitteesta http://fi.wikisource.org/wiki/Tao-te-king. Siinä tuo katkelma, joka on tekstistä 44, on käännetty seuraavasti: ”Joka on tyydytetty, ei kärsi tappiota. Joka voi seisoa hiljaa, ei joudu vaaraan. Nämä ihmiset ovat kestäviä.”
Toivo Koskikallio on kääntänyt teoksen suoraan kiinasta nimellä ”Salaisuuksien tie” (WSOY, 1963; 3. painos). Hänen on sommitellut katkelman (s. 56) seuraavasti: ”Joka tietää itsellään olevan kylliksi, se ei joudu häpeään. Joka osaa ajoissa pysähtyä, hän välttää vaaran. – Hän turvaa itselleen pysyväisyyden.”
Kolmas käsiin saamani suomennos on...
